Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta

Oikeusministeriö

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman (29.5.2015) mukaan oikeuspolitiikan eräänä tavoitteena on, että rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Ohjelman mukaan on varmistettava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Muistiossa ei käsitellä kaikkia rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä rikoslajeja, vaan tarkastelun kohteena ovat eräät seksuaali-, väkivalta-, rattijuopumus- ja talousrikokset.

Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa muistiosta.

Pienyrittäjät joutuvat usein petostyyppisten rikosten uhreiksi

Lausunnolla olevassa arviomuistiossa todetaan, että petosrikokset ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi. Samaan aikaan kehitys on ollut päinvastainen muussa omaisuusrikollisuudessa. Olemme huolissamme tästä kehityksestä, sillä petostyyppiset huijaukset osuvat kipeimmin pienyrittäjiin ja yrityksiin, jotka ovat vasta aloittaneet toimintansa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (myöhemmin KKV) teki vuonna 2017 selvityksen siitä, miten laajasti huijaukset kohdistuvat pk-yrityksiin. Taloudelliset menetykset ovat tapauskohtaisia, mutta harmaan talouden selvitysyksikön mukaan yrittäjät maksavat pelkästään hakemistopalveluyritysten perusteettomia laskuja vuosittain yli 20 miljoonan euron arvosta. Vähäisimmillään menetykset jäävät satoihin euroihin, kun pahimmillaan menetykset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin ja sitä suurempiin summiin. Yksittäisten tapausten kumuloituessa huijausten kokonaisvaikutukset voivat kasvaa varsin suuriksi.

Myös Suomen Yrittäjät saa päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet lähetetystä dokumentaatiosta ilmenevää sopimusta. Erityisen ongelmallisia yrittäjille ovat internetissä toimivat yrityshakemistopalvelut. Harhaanjohtava ja petollinen markkinointi tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja kohdistuu erityisesti pieniin ja vastikään aloittaneisiin yrittäjiin. Lisäksi epäasiallista ja petollista toimintaa tehostetaan usein perinnällä ja luottohäiriömerkinnällä uhkaamalla.

KKV:n yrityshuijauksia koskevan selvityksen mukaan kokonaiskuvan muodostaminen pk-yrityksiin kohdistuvista huijauksista on vaikeaa, koska virallista tietoa ilmiön laajuudesta ei ole saatavilla. On kuitenkin kiistatonta, että yrityshuijausten määrät ovat merkittäviä. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yli 80 % eli noin 135.000 yrittäjää on vuosittain harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena. Ilmiö on tuttu myös pienille työnantajayrityksille. Helsingin seudun kauppakamari on selvityksessään todennut, että maineeseen, toimintaan ja kilpailukykyyn kohdistuvista rikoksista yritykset ovat eniten kokeneet huijauslaskutusta tai sen yrityksiä (54 %).

Yrittäjät kokevat, ettei heidän poliisille tekemiä rikosilmoituksia vastaavista tapauksista oteta riittävän vakavasti. Yksittäiselle poliisilaitokselle yksittäinen rikosilmoitus tekijästä saattaa aiheuttaa sen, että tapaus katsotaan siviilipuolen sopimusriidaksi tai petoksen tunnusmerkistö ei muuten täyttyisi yksittäisen ilmoituksen osalta. Usein kuitenkin tekijät toimivat koko Suomen laajuisesti ja teot kohdistuvat lukuisiin yrittäjiin.

KKV:n selvityksessä todetaan, että yrittäjien hakemistopalveluyrityksistä tekemät tutkintapyynnöt ovat haasteellisia poliisille. Tavallisimmin kyseessä on muutaman sadan euron lasku, joten teko voi toteutuessaan olla lähinnä lievä petos. Jos taas ilman sopimusta laskutettu yritys ei ole maksanut saamaansa laskua, teko jää lievän petoksen yritykseksi. Lievän petoksen yritystä ei ole säädetty tekona rangaistavaksi, jolloin poliisille ei muodostu toimivaltaa rikosperusteisen esitutkinnan käynnistämiseen.

Yrityksiin kohdistuvaa petosrikollisuutta ei ole selvitetty lausunnolla olevassa arviomuistiossa. Yrittäjät kokevat, että huijarit jäävät usein ilman rangaistuksia. Näin ollen on perusteltua selvittää tarkemmin yrityksiin kohdistuvia petoksia. Samalla tulee hankkia vertailevaa tietoa siitä, miten verrokkimaissa ehkäistään ja toisaalta tutkitaan vastaavantyyppisiä petoksia. Ymmärtääksemme ainakin Ruotsissa on esitetty, että ns. valelaskujen lähettäminen olisi laissa erikseen määritelty petokseksi.

Muilta osin meillä ei ole lausuttavaa arviointimuistion sisällöstä.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö