Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Yrittäjän uusi mahdollisuus – kansainvälinen vertailu

Oikeusministeriö

 

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut yrittäjyyden edellytysten parantamiseen ja sopinut toimintasuunnitelmassa vuosille 2017–2019 kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä, joilla tuetaan yrityksiä niiden kehityskaaren eri vaiheissa. Toimintasuunnitelman mukaan yhtenä toimenpiteenä ”selvitetään konkurssin tehneiden yrittäjien mahdollisuutta päästä uuteen alkuun tekemällä kansainvälinen vertailu ja ottamalla huomioon komission direktiiviehdotus”.

Oikeusministeriössä on laadittu kansainvälinen vertailu siitä, miten elinkeinotoiminnan vuoksi velkaantunut yrittäjä voi vapautua henkilökohtaisesta velkavastuustaan eräissä Euroopan unionin jäsenvaltiossa sekä Yhdysvalloissa. Vertailussa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, tapahtuuko mahdollinen velkavastuusta vapautuminen yrittäjän henkilökohtaisen konkurssimenettelyn kautta vai jonkin erillisen menettelyn avulla. Lisäksi on selvitetty, mitä edellytyksiä tai rajoituksia velkavastuusta vapautumiselle on asetettu. 

Oikeusministeriö pyytää selvityksestä Suomen Yrittäjien lausuntoa.

Yleistä

Liiketoiminnassa epäonnistuneen yrittäjän uuden alun mahdollisuudesta käydään yhteiskunnallista keskustelua sekä Suomessa että EU:n jäsenvaltioissa. Komissio on antanut ehdotuksen direktiiviksi yritysten varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyjä ja yrittäjien vapautumista velkavastuusta. Päämääränä on luoda yrittäjille sellaiset edellytykset toimia, että yrittämään uskalletaan ryhtyä. Yrityksellä tulee olla mahdollisuus ja uskallus tarttua talousvaikeuksiin varhaisessa vaiheessa. Jos kuitenkin epäonnistutaan, tulee ihmisellä olla oikeus uuteen alkuun. 

Suuresta velkataakasta selviäminen järkevässä ajassa on uuden alun kannalta merkityksellinen tekijä. Suomen Yrittäjät haluaa kuitenkin laajentaa yrittäjän uutta alkua koskevaa yhteiskunnallista keskustelua veloista vapautumista laajemmaksi. Jos rehellisesti toiminut yrittäjä ajautuu konkurssiin tai yrittäjä saa toimintansa aikana maksuhäiriömerkinnän, on lainsäädännössämme ja käytännöissämme useita esteitä olemassa olevan yritystoiminnan jatkamiselle tai uuden yritystoiminnan perustamiselle. Yritystoiminnan esteitä on löydettävissä esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen, sosiaaliturvan ja luottotietolain osalta. Lisäksi olemme havainneet, että tällaisilla lainsäädännöllä voi olla kannustinloukkutyyppisiä vaikutuksia ottaa vastaan työpaikka tai ryhtyä yrittäjäksi. Tulemme esittämään tavoiteohjelmamme tältä osin syyskaudella 2018.

Suomen nykyinen oikeustila

Lausuntopyynnössä kysytään, pidämmekö Suomen nykyistä oikeustilaa riittävänä yrittäjän henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumisen kannalta. Tällä hetkellä asiasta säädetään velkajärjestelylaissa, minä lisäksi vanhentumislaissa sekä ulosottokaaressa on lopullista vanhentumista koskevat säännöksensä. Velkajärjestelyyn päässyt henkilö voi vapautua maksuohjelman kautta veloistaan lähtökohtaisesti kolmessa vuodessa. 

Suomen maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kansainvälisessä vertailussa tehokas. Maailmanpankin indikaattorien mukaan perintäaste vaihtelee EU:ssa 30 prosentista (Kroatia ja Romania) 90 prosenttiin (Belgia ja Suomi). Vaikka Suomalainen insolvenssijärjestelmä on kokonaisuudessaan tehokas, ei maksukyvyttömän henkilön taloudellisen tilanteen korjaamiseksi säädettyä velkajärjestelyä voida sen tavoitteenkaan vuoksi sanoa tehokkaaksi. Velkajärjestelyssä velkojille kertyvä summa on keskimäärin 950 euroa eli 1 % kokonaisvelkamäärästä (HE 83/2014 vp, s. 7).

Pidämme perusteltuna, että Suomessa tehdään lähivuosina koko maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaistarkastelu ja -uudistus. Tarkastelun keskiöön tulee ottaa yritysten tarpeet esimerkiksi siten, kuin Ruotsissa on tehty. Jos yritysten taloudellisiin ongelmiin voitaisiin puuttua nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, säästettäisiin yhteiskunnan menetyksiä veroissa ja julkisissa maksuissa mitattuna varovaisenkin arvion mukaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. 

Kokonaistarkastelu on perusteltua ajoitta saneerausdirektiivin täytäntöönpanon yhteyteen. Osana insolvenssijärjestelmän kokonaistarkastelua tulee arvioida myös voimassa olevan velkajärjestelylain ja konkurssimenettelyn uudistamistarpeita. Katsomme, että tässä yhteydessä tulisi selvittää ainakin, estääkö velkajärjestelyn estyminen väliaikaisesta syystä nopean uudelleentyöllistymisen ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisen (VJL 3:9a), onko elinkeinonharjoittajien velkajärjestely toiminut halutulla tavalla ja voitaisiinko konkurssiprosessiin liittää velkajärjestelyä vastaava menettely, jotta konkurssin tehnyt yrittäjä pääsee nykyistä nopeammin suorittamaan maksuohjelmaansa.

Havainnot verrokkimaista

Vertailun kohteeksi valitut verrokkimaat on perusteltu hyvin ja riittävästi. Jos kokonaisuutta tarkastellaan verrokkimaiden maksuohjelmien pituuksien näkökulmasta, voidaan suomalaisen kolmen vuoden järjestelmän todeta olevan normaalia keskitasoa. Maksuohjelmamenettelyjen kestot vaihtelevat kahden ja kuuden vuoden välillä. 

Toisaalta emme voi tyytyä arvioimaan ainoastaan maksuohjelmien pituuksia. Selvityksen ansiona voidaankin pitää sen laajempaa tulokulmaa. Vertailu osoittaa, että verrokkimaiden erilaiset järjestelmät voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Suomi kuuluu maihin, joissa konkurssimenettely ja veloista vapauttamismenettely ovat toisistaan erillisiä prosesseja. Briteissä, Ranskassa ja USA:ssa on puolestaan voimassa malli, jossa konkurssimenettely vapauttaa henkilön jäännösvelkavastuusta. Näissäkin maissa vapautumista on rajattu siten, että tietyt velkatyypit, kuten esimerkiksi verovelat, on jätetty menettelyn ulkopuolelle. 

Kolmas käytössä oleva menettely on mielenkiintoinen. Siinä jo konkurssimenettelyn aikana selvitetään velallisen mahdollisuudet päästä velkojen uudelleenjärjestelyn piiriin. Veloista vapautuminen tapahtuu maksuohjelman kautta mutta prosessi ja velanmaksu tehostuvat, kun maksuohjelmaa pääsee suorittamaan jo konkurssimenettelyn aikana tai heti sen jälkeen. Katsomme, että malli voisi parhaimmillaan tukea myös yrittäjän uutta alkua nykyjärjestelmäämme tehokkaammin. Tällaisia malleja on esimerkiksi Virossa, Saksassa, Espanjassa ja Itävallassa. 

Mahdollinen muutostarve

Mitä nykyiseen lainsäädäntöön liittyviä tai muita tekijöitä pidätte pääasiallisina esteinä yrittäjyydelle ja yrittäjän uudelle mahdollisuudelle?

Suomen Yrittäjät julkaisee syksyllä laajan paketin uuden alun esteistä, jotka liittyvät sekä lainsäädäntöön että esimerkiksi viranomaisten toimintatapoihin. 

Tulisiko mielestänne Suomessa helpottaa yrittäjän vapautumista henkilökohtaisesta velkavastuusta?

Vaikka Suomi on tässä asiassa hyvällä keskitasolla, katsomme, että meillä on varaa tehostaa nykyisiä prosessejamme siten, että yrittäjälle taataan nykyistä nopeampi pääsy velkajärjestelyyn.  Kun yrittäjä pääsee varhaisessa vaiheessa kiinni maksuohjelmaan, velanmaksu tehostuu ja henkilö pääsee todennäköisemmin ja nopeammin kiinni myös uuteen yritystoimintaan tai palkkatyöhön. Tätä varten meidän tulee tarkastella konkurssimenettelyn ja velkajärjestelyn yhdistämistä sekä selvittää velkajärjestelyyn pääsyn muiden esteiden, esimerkiksi aikarajojen poistamista. 

Tulisiko mielestänne henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumista helpottaa muuttamalla velkajärjestelyä koskevia säännöksiä?

ks. edellä

Tulisiko mielestänne yrittäjän vapautua henkilökohtaisesta velkavastuusta konkurssimenettelyn yhteydessä?

Vaihtoehtoisia järjestelmiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös yritysten rahoituksen saatavuus ja rahoituksen ehdot. Järjestelmä, jossa automaattisesti vapauduttaisiin konkurssimenettelyssä veloista, on meille vieras. Toisaalta yhdessäkään verrokkimaassa konkurssimenettely ei vapauta yrittäjää kaikesta velkavastuusta, sillä useat velkatyypit on rajattu vapautumisen ulkopuolelle. Voi olla perustellumpaa selvittää, voitaisiinko meillä kehittää velkajärjestelyn nk. 0-ohjelmaa siten, ettei se olisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osalta liian ankara.

 

Suomen Yrittäjät


Janne Makkula                Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja        lainsäädäntöasioiden päällikkö