Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto tilintarkastusrajojen nostoa koskevasta hallituksen esityksestä

Työ- ja elinkeinoministeriö


Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että lakisääteinen tilintarkastusvelvollisuus poistettaisiin kirjanpitolain mukaisilta mikroyrityksiltä. Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen. Voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

Muutosehdotus tarkoittaisi, että enintään 33 000 osakeyhtiöltä ja enintään 3 800 henkilöyhtiöltä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus.

Tilintarkastusrajojen nosto on perusteltu

Kannatamme ehdotusta nostaa tilintarkastusrajoja ja katsomme, että hallituksen esitys on tarpeellinen ja perusteltu.

Tilintarkastusrajojen nosto vähentää yritysten kuluja ja hallinnollista taakkaa

Katsomme, että hallituksen esitys on tilinpäätösdirektiivin ja hallitusohjelman tavoitteiden mukainen. Tilintarkastuksen teettäminen on aina kustannus, minkä vuoksi siitä vapauttaminen keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja toisi mikroyrityksille säästöjä.  Yritysten tilintarkastuksen ei pitäisi lähteä lain edellyttämästä pakosta, vaan omistajien tarpeesta.

Tilinpäätösdirektiivin mukaan tilintarkastus voi olla hallinnollinen rasite pien- ja mikroyrityksille, ja jäsenmaiden olisi hyvä olla asettamatta lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta tälle kokoluokalle ilman perusteita. 

Yrittäjät joutuvat käytännössä maksamaan sekä ulkoistetusta kirjanpidosta että sen jälkikäteisestä tarkistuksesta tilanteissa, joissa omistus ja yhtiön johto on samoissa käsissä. 

Esityksellä ei olennaisia vaikutuksia harmaaseen talouteen

Esityksen mukaan suurin osa mikroyrityksistä ovat jo kymmenen vuoden ajan olleet vapautettu lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta mukaan lukien yksityiset elinkeinonharjoittajat. Tänä aikana ei ole ilmennyt merkittäviä ongelmia, joiden olisi todettu johtuvan nimenomaan tilintarkastusvelvollisten yritysten määrän vähentymisestä.

Esityksen mukaan tilintarkastusrajojen noustessa verotarkastuksiin saattaisi tulla lisätarvetta ja siten esitys saattaisi vaikuttaa jonkin verran talousrikosviranomaisten työmäärään. Tilintarkastaja ei kuitenkaan tarkista veroilmoitusta, joten muutoksella ei olisi suoria vaikutuksia veroilmoitusten laatuun.

Vaikutusarvioiden mukaan epärehellisiä toimintatapoja hyödyntävät toimijat järjestävät toimintansa siten, ettei tilintarkastajaa tarvitse valita. Muutoksella ei siten esityksen mukaan odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia talousrikollisuuteen.

Ei ole järkevää edellyttää kaikkien pienten yritysten maksavan tilintarkastuksesta vuosittain pelkästään vain sellaisella perusteella, että sillä vähäisesti ennaltaehkäistäisiin talousrikollisuutta. Lisäksi tulee huomioida, että tilintarkastaja ei ole vero- tai talousrikostarkastaja vaan yrityksen kontrollifunktiota toteuttava taho. Tilintarkastusrajojen nosto ei vaikuttaisi siihen, että yritysten tulee edelleen noudattaa kirjanpitolain säännöksiä ja antaa tietoa verottajalle ja muille sidosryhmille.

Valtaosa pienistä yrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa ja käyttävät tilitoimistoa kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnassa. Tämä varmistaa, että yrityksen taloushallinnosta huolehtii riippumaton kirjanpitolain alainen toimija, mikä estää harmaata taloutta. Hallituksen esityksessä HE 194/2006 pienten yritysten tilintarkastuksella oli nähtävissä vain pieni lisäarvo verotuksen kannalta, ja tilintarkastuksen mahdollisuudet torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta katsottiin hyvin vähäisiksi.

Ruotsissa velvoitteen keventäminen kasvatti hieman harmaata taloutta sellaisilla toimialoilla, joilla sitä ilmeni jo muutenkin (mm. rakennus- ja ravintola-alalla). Ruotsissa päätettiin kuitenkin puuttua harmaan talouden ongelmiin muilla tavoilla kuin tilintarkastusrajojen muuttamisella. 

Norjassa kokemukset ovat kuitenkin päinvastaiset. Tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt muiden vaikutusten ollessa vähäisiä. Tilintarkastajasta luopuminen ei tutkimusten mukaan nostanut yritysten lainojen korkoja tai heikentänyt luotonsaantimahdollisuutta. Myöskään verovilppien määrä ei lisääntynyt. Norjassa tilintarkastusalan liikevaihto on pysynyt suurin piirtein ennallaan muutoksesta huolimatta.

Tilintarkastusrajojen nosto auttaa kansainvälisessä kilpailussa

EU:n jäsenvaltiot voivat asettaa tilintarkastuksen rajaksi liikevaihdon osalta 12 miljoonaa euroa, taseen osalta 6 miljoonaa euroa ja työntekijöiden osalta 50 henkilöä. Saksassa ja Alankomaissa korkeimpia rajoja hyödynnetään, ja Maltaa lukuun ottamatta kaikilla muilla jäsenmailla on huomattavasti korkeammat tilintarkastusrajat kuin Suomella. 

Esitys helpottaisi yritysten siirtymistä jäsenvaltioiden rajojen yli, koska tällöin tilintarkastusrajat olisivat lähempänä muiden jäsenmaiden tasoa. Tämä olisi omiaan lisäämään suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. EU-komissio on tänä vuonna antanut yhtiöoikeuspakettia koskevan direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on helpottaa osakeyhtiöiden mahdollisuuksia siirtyä rajojen yli. Esitys on siten linjassa komission yhtiöoikeuspaketin kanssa ja siten muista jäsenmaista poikkeavaa tilintarkastusvelvollisuutta on vaikea perustella.

Tilinpäätösdirektiivin mukaan jäsenmaiden olisi hyvä pidättyä asettamasta lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta pien- ja mikroyrityksille, ellei sille ole olemassa perusteita yritysten tai niiden tilinpäätösten käyttäjien erityisolosuhteiden tai -tarpeiden vuoksi. Tällaisia perusteita ei varsinkaan Suomessa ole olemassa. Direktiivin mukaan tilintarkastus voi olla merkittävä hallinnollinen rasite tähän kokoluokkaan kuuluville yrityksille, ja usein samat henkilöt ovat sekä yrityksen omistajia että johtajia, jolloin ulkopuoliselle varmennukselle ei ole suurta tarvetta.

Suomen matalat tilintarkastuksen rajat ovat ylisääntelyä. Suomalaisten yritysten asettaminen kilpailijamaita suurempien vaateiden alle ei edistä yritystemme kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa - päinvastoin. Suomessa on panostettava kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin, kuten joustavuuteen, yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen. Ehdotettu muutos on silti hyvin maltillinen ja Suomen tilintarkastusrajat olisivat muutoksen jälkeenkin hyvin matalat verrattuna muihin jäsenvaltioihin.

Noin 80 % yrityksistä on jo tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolella

Noin 21 - 26 % yrityksistä on lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena. Muutoksen ei voida katsoa olevan niin merkittävä, että se voisi oleellisesti nostaa harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. On huomioitava, että lakimuutoksen vaikutus olisi todennäköisesti huomattavasti maltillisempi, koska edelleen eri intressitahot todennäköisesti vaativat tilintarkastusta.

Puolella suomalaisista yrityksistä on ulkopuolista rahoitusta ja juuri rahoituspäätösten jouduttamiseksi tilintarkastuspakkoa on puolustettu. On kuitenkin huomioitava, että usein rahoittajia kiinnostaa yrityksen ajantasainen taloudellinen tilanne, jonka selvittämisestä vastaa kirjapitäjä.

Tilintarkastus jatkuisi, lainsäädännöstä huolimatta, jos ulkopuoliset rahoittajat tai vähemmistöosakkaat tätä vaatisivat. Myös yhtiöjärjestyksessä voidaan tätä edellyttää. Tilintarkastus on usein myös julkisen tuen sekä avustusten edellytyksenä. Yritykset, jotka kokevat tilintarkastajan palveluista syntyvän lisäarvoa, jäisivät palvelun hyödyntäjiksi.

Suomessa on panostettava kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin, yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen. Työryhmän ehdotus on hyvin maltillinen ja varovainen, mutta se keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja vähentäisi kuluja. Siten hyödyt velvoitteen keventämisestä olisivat suuremmat kuin esityksen mukainen vähäinen haitta.


Suomen Yrittäjät 

Janne Makkula                Petri Holopainen        
työmarkkinajohtaja        asiantuntija