Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Valtiovarainministeriö


1.    Yleiset huomiot

Suomen Yrittäjät kiittää valtiovarainministeriötä ja muita vastuuministeriöitä selonteon avoimesta ja verkostomaisesta valmistelusta. Kannatamme lämpimästi tämänkaltaisen yhteiskehittämisen ja -valmistelun kulttuurin vahvistamista valtionhallinnossa. 

Pidämme selontekoa tärkeänä keinona vahvistaa erityisesti poliittisten päättäjien ymmärrystä digitalisaatiosta ja sen taustalla olevan tietoteknologian yhteiskuntaa ja taloutta muovaavasta voimasta. Tietopolitiikka ja digitalisaatio ansaitsevat nykyistä huomattavasti keskeisemmän aseman yhteiskuntapolitiikassa. 

Pidämme selontekoluonnosta kohtuullisen onnistuneena kokonaisuutena. Sisällöltään se on paikoin astetta polveileva ja vaikeaselkoinen. Tämä on osin ymmärrettävää, koska käsiteltävät ilmiöt ovat monitahoisia ja -merkityksellisiä. Toisaalta selonteko kiteyttää hyvin digitalisaation ja älykkään teknologian poliittisia ydinkysymyksiä, joihin yhteiskunnan on aktiivisemmin etsittävä vastauksia. 

Muutosesityksemme:

  • Selonteon linjausten terävöittämiseksi on ne eriteltävä luonnoksessa tunnistetun kolmen toimijajoukon eli yksilön, yrityksen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta. 
  • Lisäksi linjauksiin on kirjattava ensisijaiset valtionhallinnon vastuutahot sekä muut linjausten suunnittelussa ja toimeenpanossa olennaiset sidosryhmät. Tämä ilmentäisi tietopolitiikan ja digitalisaation ekosysteemistä ja sektorirajat ylittävää luonnetta.
  • Selonteon on käsiteltävä tietopolitiikan ja digitalisaation johtamisen ja koordinaation järjestämistä valtionhallinnossa. Pidämme tämän digipolitiikaksi kutsumamme kokonaisuuden organisointia ensiarvoisen tärkeänä asiana. Perinteisiä politiikkasektoreita ja hallinnonaloja läpileikkaavana kokonaisuutena digipolitiikka vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa hallinnollista koordinaatiota ja selkeämmin vastuutettua poliittista johtajuutta. 
  • Edelliseen liittyen selonteossa on linjattava, että tietopolitiikan johtaminen ja useaan eri sektoriin vaikuttavien digitalisaatiohankkeiden koordinointi eli digipolitiikka keskitetään yhdelle vastuuministerille. Vastuuministeri sijoitettaisiin esikuntineen valtioneuvoston kansliaan ja samalla luotaisiin ministerin johdettavaksi hallinnonrajat ylittävä, digitalisaatiosta eri ministeriöissä vastaavien virkahenkilöiden yhteistoimintamalli. Uusi Digi- ja väestötietovirasto asetettaisiin vastuuministerin ohjauksen alaisuuteen. 

2.    Johdanto

Yrittäjät ovat tietoyhteiskuntakehityksen erityisryhmä. He tuntevat digitalisaation vaikutukset kuluttajina ja kansalaisina mutta ennen kaikkea yritystensä johtajina ja kehittäjinä, kun he vastaavat asiakkaiden ja kilpailijoiden muuttuvaan käyttäytymiseen. Yrittäjät ovat myös asemansa tähden muita alttiimpia digitaalisen infrastruktuurin haavoittuvuuksille ja tietoturvariskeille. 

Yrittäjät eivät kuitenkaan ole vain kehityksen reaktiivisia vastaanottajia, vaan myös sen edistäjiä. Innovatiivisten yrittäjien etujoukko on digitalisaatiossa keskeisessä veturiroolissa. Heidän kohdallaan markkinoiden toimivuus, datan liikkuvuus ja sääntelyn mahdollistavuus ovat osaamisen saatavuuden ja eettisten ohjenuorien ohella avainkysymyksiä. Yrittäjien on voitava luottaa siihen, että siirtymä uuteen tietotalouteen tapahtuu reilun kilpailun periaatteisiin nojaten ja että investointeja niin uuteen teknologiaan kuin osaamiseen kannattaa tehdä. 

Mitä tarkemmin yrittäjien näkökohdat huomioidaan tietotalouden pelisääntöjä laadittaessa ja sen edellytyksiä luotaessa, sitä tuloksekkaampaan lopputulokseen koko yhteiskunnan kannalta päädytään.

Muutosesityksemme:

  • Selonteossa on käsiteltävä vahvemmin tietopolitiikan ja digitalisaation kytkentää yrittäjyyteen. Selvityshenkilöiden TEM:lle tuottama tuore kansallinen yrittäjyysstrategia tarjoaa tähän hyviä syötteitä. 

3.    Kansainväliset näkymät

Globaalin tietotalouden sisään rakennetut taipumukset datan ja sitä myöten markkinoiden keskittymiseen ovat sitä vahingollisempia, mitä pienemmästä ja vientiriippuvaisemmasta kansan- tai liiketaloudesta on kyse. Siksi Suomelle ja suomalaisille yrityksille on tärkeätä, että kansainväliset markkinat toimivat, että rajat ylittävä kauppa on vapaata, että uuden liiketoiminnan avainresurssia eli dataa on saatavilla ja että kuluttajien luottamus älykästä teknologiaa ja henkilötietoja soveltaviin tuotteisiin ja palveluihin on vahvaa. 

Suomen on asemoitava itsensä näitä tekijöitä edistävien maiden eturintamaan, kun tietotalouden puitteita rakennetaan etenkin EU:n sisämarkkinoiden piirissä mutta myös laajemmissa kansainvälisissä foorumeissa. 

EU:n tietotalouden ja älykkään teknologian valjastamisen mallin on rakennuttava kansalaisten yksityisyyden kunnioittamiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Tämä on pitkällä aikavälillä EU:lle kilpailuetu verrattuna muihin keskeisiin markkina-alueisiin, erityisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. 

Luottamuksen ohella EU:n on luotava aktiivisesti mahdollisuuksia uusiin tiedon liikuteltavuuteen perustuviin liiketoimintamalleihin niin kuluttaja- kuin yritysmarkkinassa. EU:n tietosuojalaki tarjoaa datan liikuteltavuudelle perustan. Tiedon turvaamista painottavasta ja pahimmillaan sen säilömiseen johtavasta ajattelutavasta on siirryttävä kohti tiedon jakamista ja jalostamista vauhdittavaa politiikkaa.

4.    Suomen tilanne

Kuten selonteossa annetaan ymmärtää, Suomella on korkean osaamisen, hyvän hallinnon ja vahvan teknologiakehityksen maana hyvät lähtökohdat menestyä tietointensiivisessä globaalissa taloudessa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii määrätietoista työtä ja poliittista kaukonäköisyyttä. 

Mitä edistyksellisempää esimerkkiä Suomi tietopoliittisilla ratkaisuillaan osoittaa, sitä vaikuttavammin se voi edistää intressiensä mukaisen tietopolitiikkamallin syntymistä niin EU-tasolla kuin kansainvälisesti. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viitoittaa eurooppalaisen tietopolitiikan ja digitaalisen sisämarkkinan suuntaa.

5.    Tieto käyttöön

Datan kerääminen ja arvokkaaksi tietohyödykkeeksi jalostaminen ovat yhdessä älykkään teknologian kehittämisen ja soveltamisen kanssa digitalisaation kovaa ydintä. Tämän vauhdilla laajentuvan ytimen ympärille punoutuu myös yhä merkittävämpi osa yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan toiminnoista. Yksilöiden hyvinvointi, yritysten kilpailukyky ja yhteiskunnan päätöksentekokyky ovat toisin sanoen yhä riippuvaisempia uusista tavoista järjestää ja jakaa tietoa sekä valjastaa sitä älykkäiksi sovellutuksiksi ja palveluiksi. 

Yritykset jakavat tällä hetkellä keskenään tietoja pitkälti sopimusten pohjalta ja viranomaisille lakiin perustuen. Jotta tieto liikkuisi nykyistä sujuvammin etenkin yritysten välillä uutta lisäarvoa luoden, on tiedon yleisiä laatustandardeja sekä toimialakohtaisia käyttöoikeuksia koskevia periaatteita syytä kirkastaa. Tämä on tietopolitiikan ydintavoitteita. 
Yritysten tietoja on avattava velvoittavalla lainsäädännöllä vain painavissa yhteiskunnallista etua koskevissa tilanteissa ja tuolloinkin liikesalaisuuksia ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta.

Tietopolitiikalla on myös huolehdittava, että julkisin varoin kerätty yleishyödyllinen data on aina lähtökohtaisesti avointa tutkimus- ja innovaatiokäyttöön yksityisyyden ja liikesalaisuuksien suoja huomioiden. Julkisten tietovarantojen sisältämä datan laatua ja yhteentoimivuutta on edelleen määrätietoisesti parannettava tiedon mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi.

Muutosesityksemme:

  • Henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöt kuten yritykset kerryttävät dataa käyttämiensä palveluiden ja alustojen tietovarantoihin. Omadata-periaatteita ja -käyttöoikeuksia on tarkasteltava myös yrityksen näkökulmasta, mikä on kirjattava selonteon linjauksiin.
  • Käyttöoikeuksien selventämisen lisäksi on kehitettävä yksilöiden ja yritysten käytännön mahdollisuuksia omadatan hallitsemiseen ja jakamiseen. Tämä vaatii yhtäältä datamarkkinoiden välittäjätoimijoiden eli dataoperaattoreiden synnyn ja kehittymisen vauhdittamista, toisaalta yksilöiden ja yritysten dataosaamisen vahvistamista. Nämä seikat on kirjattava selonteon linjauksiin.
  • Tietopolitiikalla on edistettävä myös julkisen sektorin sisäistä tiedon liikkuvuutta. Yritysten viranomaisille kerran syöttämän tiedon on liikuttava yrityksen niin salliessa julkisesta tietojärjestelmästä toiseen. Tämä ”kysy vain kerran” -periaate vähentää merkittävällä tavalla yrittäjien ja yritysten asiointitarvetta ja vapauttaa aikaa tuottavaan työhön. Tämä periaate on kirjattava selonteon linjauksiin.

6.    Etiikka ohjaa valintoja

Yritysten ja kuluttajien luottamus älykkääseen ja autonomiseen teknologiaan on perustavanlaatuinen tietotalouden kehittymisen edellytys. Kuluttajien luottamuksen puuttuessa jäävät tekoälyä hyödyntävät tuotteet ostamatta, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan yritysten haluun investoida uuteen teknologiaan. Samalla on huomioitava, että yrittäjät ovat yrityksineen yhä useammin myös erilaisten tekoälyohjattujen palvelujen kohteita. 

Tekoälyn käytön oikeudellisten puitteiden poliittinen määrittely edellyttää laaja-alaista julkista keskustelua sekä vankkaa eettistä tutkimusta niin Suomessa kuin EU:ssa. 

Muutosesityksemme:

  • Tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen itsesääntelyn kehitystä on syytä tukea esimerkiksi toimialakohtaisten avointen itsesääntelyfoorumien kautta. Tämä on lisättävä selonteon linjauksiin.  

7.    Ihmisen ja koneen vuorovaikutus

Kevään 2018 Pk-yritysbarometrin mukaan kotimaisista yrityksistä jo joka kolmas joko käyttää tekoälyä tai tutkii tekoälyn käyttömahdollisuutta. Tekoälyn käyttöalueiden nopea laajentuminen ja kyvykkyyksien syventyminen avaa monia kiperiä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Kun tekoäly tekee itsenäisesti yhä enemmän ratkaisuja, vaativat niin tekoälyä tuotteissaan soveltavien yritysten kuin niitä hyödyntävien loppukäyttäjien oikeudet, vastuut ja velvollisuudet perinpohjaista punnintaa. 

Yrittäjät ovat yrityksineen tekoälyn soveltajia mutta ennen kaikkea myös kohteita. Suuryritysten tai julkisen sektorin asiakkaina yrittäjät kohtaavat jo nyt monia tekoälyn avustamia tai kokonaan suorittamia palveluita. Yrittäjien liiketoimintaan olennaisesti vaikuttavat laina-, vakuutus- ja muut päätökset automatisoituvat vauhdilla. 

Periaatteena on oltava, että yrittäjillä ja muilla asiakkailla on oikeus ja käytännössä myös mahdollisuus tietää, miten ja millaisten tietojen ja oletusten pohjalta tekoälyn ohjaamat ratkaisut ovat syntyneet. Tekoälypalveluiden läpinäkyvyys ja selitettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen luottamuksen varmistamiseksi. 

Älykkään teknologian kehitystahdin kiihtyessä on tärkeätä, että myös sääntelyprosesseja ketteröitetään. ”Hiekkalaatikkomaisen” kokeilusäädännön (regulatory sandbox) käyttöä on tällöin lisättävä. Se tarjoaa hallitut puitteet uuden teknologian kehittämiselle ja soveltamiselle sekä uusien liiketoimintamallien kokeilulle. Samalla se tuottaa syötteitä tasokkaan säädösympäristön aktiiviselle rakentamiselle. 

Muutosesityksemme:

  • Selonteon linjauksiin on kirjattava että, kokeilulainsäädännön käyttöä vahvistetaan tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa.  

8.    Osaaminen, osallisuus ja luottamus

Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman huippua, kykenee se yhä heikommin vastaamaan digitalisaation alati nopeammin liikuttaviin osaamistarpeisiin. Osaamistaseemme on valahtamassa rakenteellisesti alijäämäiseksi. Tämä hidastaa talouden ja työllisyyden kehitystä ja syö hyvinvointimme edellytyksiä. 

Suomi tarvitsee ketterämmän ja laajapohjaisemman osaamisjärjestelmän. Sen on käsitettävä oppilaitosten lisäksi myös työpaikat ja muut oppimisen ympäristöt sekä osaamispalveluita tarjoavat ja oppimisteknologiaa kehittävät yritykset. Sen on kannustettava yksilöitä läpi työuran jatkuvaan oppimiseen ja yrityksiä jatkuvaan kehittymiseen ja tarjottava siihen myös räätälöityjä ratkaisuja. Varhais- ja nuoruusvuosina rakentuvien perusvalmiuksien ja asenteiden on suunnattava uuden sukupolven osaajat elinikäiselle kasvu-uralle.     

Muutosesityksemme:

  • Selonteossa on linjattava, että Suomi laatii kansallisen osaamisjärjestelmästrategian, joka määrittelee jatkuvan oppimisen periaatteelle rakennetun ja tietoyhteiskunnan ja -talouden osaamistarpeisiin vastaavaan järjestelmän periaatteet ja tavoitteet. Strategiassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota data- ja teknologiataitoihin sekä tieto- ja alustatalouden liiketoimintaosaamiseen.

9.    Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä

Tietotaloudessa kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää datan jakamisen ja jalostamisen ymmärryksen vahvistamista etenkin yrityksissä mutta myös julkisessa hallinnossa. Tietoteknisen osaamisen lisäksi on panostettava tieto- ja alustatalouden liiketoimintaosaamiseen. 

Innovaatiot ovat olennainen kilpailukyvyn tekijä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhdessä jatkuvan oppimisen mahdollistavan osaamisjärjestelmän kanssa keskeisin pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde. 

Yhteiskunnan digitaalinen infrastruktuuri eli tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen kilpailukyvyn perusedellytys. Kiinteiden ja langattomien laajakaistaverkkojen on oltava riittävän nopeita ja toimintavarmoja tulevaisuuden yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoamiseksi ja innovaatioiden mahdollistamiseksi. 

Myös julkisen sektorin tehokkuutta ja palvelukykyä on vahvistettava. Tietoyhteiskunnassa julkisen sektorin keskeinen tehtävä on johtaa julkista arvoa tuottava kumppaniverkostoja ja ylläpitää julkisten tehtävien hoitamiselle keskeisiä tietovarantoja ja niiden rajapintoja. Julkinen sektori on alusta palveluekosysteemille, joka koostuu niin julkisista kuin yksityisistä toimijoista sekä näiden yhteenliittymistä. Julkisen sektorin digitalisaatio yhdistettynä yksityisen sektorin dynamiikkaan luo entistä innovatiivisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, joilla on kysyntää myös ulkomailla. 

Muutosesityksemme:

  • Selonteossa on linjattava, että julkista tietointensiivistä palvelukykyä kehitetään yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. 

 

Suomen Yrittäjät


Mika Kuismanen         Joonas Mikkilä
pääekonomisti            digi- ja koulutusasioiden päällikkö