Lausunto tavaran kauppaa koskevasta muutetusta direktiiviehdotuksesta

Komissio antoi joulukuussa 2015 ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi, jotka koskevat tavaran verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä sekä digitaalisen sisällön toimittamista
Jäsenvaltioiden kantojen johdosta komissio antoi lokakuussa 2017 muutetun direktiiviehdotuksen, jonka mukaan ehdotuksen soveltamisala laajennettiin siten, että säännökset koskevat tavaran kauppaa siitä riippumatta, mitä myyntikanavaa elinkeinonharjoittaja käyttää.

Muutettu direktiiviehdotus sisältää säännökset kriteereistä, joiden perusteella arvioidaan sitä, onko tavara sopimuksenmukainen, sekä kuluttajan oikeuksista silloin, jos tavara on virheellinen. Direktiivi koskee niin perinteisiä tavaroita kuin ns. älytavaroita. Uutta on muun muassa se, että tavarassa katsotaan olevan virhe, jos siihen sisältyvää tai liittyvää digitaalista sisältöä taikka palvelua ei päivitetä tavaran sopimuksenmukaisen toiminnan turvaamiseksi.

Direktiivi kumoaisi toteutuessaan tavaran kauppaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY.

SY:n lausunto

Valtioneuvoston kanta on osin hyvä ja kannatettava. Katsomme lisäksi, että EU:ssa tulee jatkaa pyrkimyksiä kuluttajansuojasäännösten täysharmonisoimiseksi. Tärkeää on myös, että täysharmonisointi pystytään toteuttamaan siten, että sääntelyn johdonmukaisuus säilytetään ja huolehditaan, ettei yritysten velvollisuuksia ja sääntelytaakkaa lisätä.

Rajat ylittävä nettikauppa kasvaa EU:ssa ja sen vuoksi on tärkeää, että markkinaosapuolille turvataan jatkossa tasapuoliset toimintaedellytykset kuluttajansuojaa koskevilla markkinoilla.

SME Envoy Network teki tänä vuonna selvityksen startupyrityksistä. Tulosten mukaan 90 % suunnitteli tekevänsä rajat ylittäviä liiketoimia vuoden sisällä. Sisämarkkinat ovat siis keskeiset startupeille. Samaan aikaan kuitenkin suuri osa startupeista, 60 prosenttia, pitää isoimpana haasteena kansainvälistymisessä sääntelyn eroavaisuuksia. Tämä on este myös muillekin yrityksille, jotka harkitsevat tai suunnittelevat rajat ylittäviä liiketoimia.

Kuluttajansuojasäännöksiä on tärkeää harmonisoida ja kehittää toimivaa yhteismarkkinaa, koska siten helpotetaan rajat ylittävää kauppaa. Yritysten kannalta on tärkeä välttää pirstaleista sääntelyä. Kansainvälistymistä edesauttaisi, että rajat ylittävää verkkokauppaa tekevän yrittäjän ei tarvitsisi kaupan virhetilanteessa selvittää eri maiden kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä.

Katsomme, että Suomen tulisi pyrkiä löytämään keinoja, joilla kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä tulisi harmonisoida EU:ssa niin paljon kuin mahdollista, erityisesti virhevastuun ja tavaran virhettä koskevan oletussäännöksen osalta.

Yleisesti voidaan todeta, että esitys näyttäisi tuovan lisärasitteita elinkeinoelämälle ilman, että sillä saadaan riittävästi harmonisoitua lainsäädäntöä ja luotua toimivaa yhteismarkkinaa. Direktiivin 1 artiklassa sanotaan, että direktiivin tarkoituksena on yhtenäismarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Direktiivin keskeisimmässä asiassa, eli kaupan virhevastuun keston osalta jäsenvaltio voisi säätää pidemmästä virhevastuuajasta, tai valita sellaisen sääntelyn kuin Suomessa, jossa myyjän virhevastuu rajautuu vanhentumisajan perusteella. Siten kuluttajansuojasäännökset tulisivat merkittävässä määrin edelleen olemaan erilaiset eri jäsenvaltioissa. Pelkona on, että aitoa yhteismarkkinaa ei synny, vaan lukuisia osamarkkinoita, joilla on eri pelisäännöt. Tämän voidaan katsoa olevan omiaan heikentämään kiinnostusta rajat ylittävää kauppaa kohtaan. Valtioneuvoston kannassa ei ole pohdittu tätä näkökulmaa.

Muutetun direktiiviehdotuksen sisällön muilta osin SY yhtyy valtioneuvoston kantaan, että ehdotuksen joitain ongelmallisia säännöksiä on saatu muutettua parempaan suuntaan.

Yhdymme osittain valtioneuvoston kantaan siitä, että reklamaatiovelvollisuutta voidaan pitää kansallisesti hyvänä asiana, mutta katsomme, että sen ei voida kuitenkaan katsoa edistävän EU:n jäsenvaltioiden toimivaa yhteismarkkinaa.

Pidämme valtioneuvoston kantaa kannatettavana siltä osin, että purkuoikeus jätetään vain sellaisiin tilanteisiin, joissa virhe ei ole vähäinen.

Pidämme hyvänä, että virhettä koskeva oletussäännös ollaan saatu laskettua yhteen vuoteen, komission ehdottaman kahden vuoden sijaan. Tämä voidaan kuitenkin silti katsoa heikennykseksi yrittäjien oikeuksia kohtaan Suomessa, koska virhettä koskeva oletussäännös on 6 kuukauden pituinen. On tärkeä ylläpitää riittävä tasapaino kuluttajien oikeuksien ja yritysten kilpailukyvyn välillä. Siten yrityksille ei tule asettaa liian raskasta sääntelytaakkaa, ettei tämä tasapaino pääse horjumaan. Suomessa on jo nyt riittävän vahva kuluttajansuojan taso.

Suomen Yrittäjät

Petri Holopainen
asiantuntija