Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Opetushallitus
OPH-632-2019

 

Suomen Yrittäjät kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksemme nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta.

Yleisesti ottaen pidämme perusteita kattavina, hyvin valmisteltuina sekä uuden lukiolainsäädännön tavoitteita ja henkeä vastaavina. Keskitymme seuraavissa huomioissamme yrittäjyyteen ja erityisesti yrittäjyysosaamiseen liittyviin näkökohtiin. Loppuun olemme tiivistäneet lausuntomme keskeisen sisällön.

1. Arvoperusta (luku 2.2)

Esitämme, että lukion arvoperustan kuvaukseen (luku 2.2) sisällytetään uuden lukiolain hengen mukaisesti yrittäjämäisen toimintavan käsite. Vaihtoehtoisesti tästä voidaan käyttää käsitettä sisäinen yrittäjyys. Nämä voitaisiin liittää osaksi virkettä, jossa alleviivataan luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua, esimerkiksi seuraavasti (lisäys kursiivilla): 

“Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan, sillä ne ovat yhteiskunnan aktiiviselta jäseneltä edellytettävän yrittäjämäisen toimintatavan perusta / sisäisen yrittäjyyden perusta.”

2. Opiskeluympäristöt ja -menetelmät (luku 3.3)

Luonnoksessa todetaan, että opiskelijalle on tarjottava mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Lisäksi opetuksen ja opiskelumenetelmien on edistettävä opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä.

Nämä ovat kannatettavia linjauksia, jotka toteutuvat erityisen hyvin toiminnalliseen oppimiseen keskittyvässä yrittäjyyskasvatuksessa ja -pedagogiikassa, esimerkiksi yritystoimintaa yksin tai ryhmässä harjoittelemalla.

Esitämmekin, että perusteisiin lisätään maininta siitä, että opiskelijalle tarjotaan toiminnallisen oppimisen menetelmien kautta kokemuksia työelämästä ja yrittäjyydestä, esimerkiksi seuraavasti:

“Toiminnallisen oppimisen menetelmien kautta opiskelijalle tarjotaan kokemuksia työelämästä ja yrittäjyydestä.”

Maininta ohjaisia lukioita toteuttamaan uuden lukiolain 13 §:n 3 momenttia, jossa todetaan, että opiskelijalla on oltava mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

3. Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys (luku 6)

Uuden lukiolain 8 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Lukiolain 13 §:n 3 momentin mukaan lukio-opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Koska kansainvälisestä osaamisesta sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamisesta säädetään laissa tasavertaisina ja toisiaan täydentävinä osaamisina, edellytämme, että tämä näkyy myös perusteiden tekstikuvauksissa. Esitämme siten lukuun 3.6 seuraavia muutoksia (muutokset kursiivilla):

  • Muutetaan luvun otsikko muotoon “Korkeakoulut, työelämä, yrittäjyys ja kansainvälisyys”
  • Muutetaan luvun neljännen kappaleen viimeinen virke muotoon “Jatko-opinto-, työelämä-, yrittäjyys- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.”
  • Muutetaan Työelämävalmiudet-osion otsikko muotoon “Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen” tai “Työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet”
  • Muutetaan Kansainvälinen osaaminen -osion neljännen kappaleen ensimmäinen virke muotoon “Lukion opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan yhdistää kansainvälisen sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamisen elementtejä sekä korkeakouluopintoihin tutustumista” 

Muilta osin pidämme kyseistä lukua onnistuneena.

4. Ohjaus (luku 1) ja opinto-ohjaus (luku 6.21)

Korkeakoulutettujen osuus yrittäjistä on kasvanut jo 41 prosenttiin. Toisin sanoen yhä useampi korkeakoulun kautta työelämään suuntaava lukiolainen toimii jossain vaiheessa uraansa yrittäjänä. Tämä kehitys on huomioitava lukion ohjauksen ja opinto-ohjauksen perusteissa.

Esitämmekin, että ohjausta käsittelevään osioon (luku 4.1) lisätään kirjaus siitä, että opiskelijalle on osana urasuunnittelua tarjottava kattavasti tietoa yrittäjyydestä ja esimerkkejä yrittäjänä toimimisesta. Kuten osiossa hyvin kuvataankin, ohjauksella on tämän lisäksi varmistettava, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää yrittäjyysosaamistaan.

Lisäksi esitämme, että yrittäjyysosaaminen ja yrittäjyyden uravaihtoehto tuodaan selkeämmin esiin opinto-ohjauksen oppiaineen perusteissa (luku 6.21). Sopiva kohta tälle olisi OP2 Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus -opintojakso.  Kyseisen moduulin tavoitteisiin ja sisältöihin voitaisiin tehdä seuraavat lisäykset (kursiivilla):

  • “Tuntee keskeiset työelämä- ja yrittäjyystaidot ja osaa arvioida osaamistaan suhteessa niihin”
  • “Osaa hakea töitä ja tunnistaa erilaisia työllistymis- ja yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia”
  • “Työelämätietous, työelämä- ja yrittäjyystaidot, yrittäjyys muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa”

5. Laaja-alainen osaaminen (luku 6.2)

Koska uuden lukiolain 13 §:n 3 momentti linjaa opiskelijan mahdollisuudesta yrittäjyysosaamisen, ei siis pelkän yrittäjämäisen asenteen kehittämiseen, on tämän näyttävä myös tätä osaamista erityisesti painottavassa yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaisessa kokonaisuudessa (luku 6.2).

Esitämmekin, että yhteiskunnallista osaamista sivulla 42 kuvaavan pallon viimeinen kohta muutetaan muotoon (lisäys kursiivilla) “Uudistumiskyky, työelämävalmiudet sekä yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen asenne” tai vaihtoehtoisesti “Uudistumiskyky sekä työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet”.

Lisäksi samoin perustein esitämme, että Yhteiskunnallinen osaaminen -osion tekstikuvaukseen tehdään seuraava lisäys (kursiivilla): “Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskelija sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämän alueilla sekä kartuttaa työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.”

Jotta työelämä- ja yrittäjyysosaaminen otettaisiin nykyistä vahvemmin mukaan myös yksittäisten oppiaineiden opetukseen, esitämme, että se kirjataan tavoitteena selkeästi auki yhteiskunnallista osaamista laaja-alaisena osaamisalueena erityisesti painottavien oppiaineiden kuvauksissa.

6. Lukiodiplomit (luku 23)

Eduskunnan sivistysvaliokunta toteaa ylioppilastutkinnon uudistamista koskevassa mietinnössään (SiVM 15/2018 vp), että ”lukiodiplomit ovat hyvä keino näyttää osaamista myös oppiainerajat ylittäen, esimerkiksi osana yrittäjyyttä koskevia opintoja”. 

Tämän pohjalta eduskunta edellyttää, hallitus ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi ja sen perusteella ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.

Esitämme, että tämän selvitystyön yhteydessä aloitetaan uuden lukiolain 13 §:n 3 momentin painotusta vastaavaa työelämän ja yrittäjyyden lukiodiplomin ja sen perusteiden valmistelu.

Diplomi tarjoaisi opiskelijalle tunnustetun tavan näyttää eri tavoin kertynyttä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Samalla se kannustaisi koulutuksen järjestäjiä kehittämään opiskelijoiden mahdollisuuksia kyseisten osaamisten kehittämiseen. Korkeakoulut voisivat hyödyntää diplomia valitessaan opiskelijoita yrittäjyyttä painottaviin koulutusohjelmiin.

Vuonna 2018 toimintansa aloittaneet yrittäjyyden erityisen tehtävän lukiot eli Lauttasaaren yhteiskoulun lukio sekä Ylöjärven lukio tarjoavat yhdessä muiden yrittäjyyttä painottavien lukioiden kanssa diplomin kehittämiselle erinomaisen verkoston. Kehittämistyöhön kannattaa valjastaa myös yrittäjyyskasvatusta, talousosaamista ja työelämäyhteistyötä edistävät muut organisaatiot.

7. Lausunnon keskeisin sisältö

  • Lisätään lukion arvoperustan (luku 2.2) kuvaukseen yrittäjämäisen toimintavan tai sisäisen yrittäjyyden käsite seuraavasti (lisäys kursiivilla): “Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan, sillä ne ovat yhteiskunnan aktiiviselta jäseneltä edellytettävän yrittäjämäisen toimintatavan perusta / sisäisen yrittäjyyden perusta.”
  • Lisätään lukion opiskeluympäristöjen ja -menetelmien (luku 3.3) kuvaukseen virke “Toiminnallisen oppimisen menetelmien kautta opiskelijalle tarjotaan kokemuksia työelämästä ja yrittäjyydestä”.
  • Tehdään Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys -osioon (luku 3.6) seuraavat lisäykset (kursiivilla):
    • Muutetaan luvun otsikko muotoon “Korkeakoulut, työelämä, yrittäjyys ja kansainvälisyys”
    • Muutetaan luvun neljännen kappaleen viimeinen virke muotoon “Jatko-opinto-, työelämä-, yrittäjyys- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.”
    • Muutetaan Työelämävalmiudet-osion otsikko muotoon “Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen” tai “Työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet”
    • Muutetaan Kansainvälinen osaaminen -osion neljännen kappaleen ensimmäinen virke muotoon “Lukion opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan yhdistää kansainvälisen sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamisen elementtejä sekä korkeakouluopintoihin tutustumista” 
  • Lisätään lukiossa opiskelijalle annettavan ohjauksen (luku 4.1) kuvaukseen kirjaus siitä, että opiskelijalle on osana urasuunnittelua tarjottava kattavasti tietoa yrittäjyydestä ja esimerkkejä yrittäjänä toimimisesta.
  • Tehdään opinto-ohjauksen (luku 6.2) OP2 Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus -opintojakson tavoitteisiin ja sisältöihin seuraavat lisäykset (kursiivilla):
    • “Tuntee keskeiset työelämä- ja yrittäjyystaidot ja osaa arvioida osaamistaan suhteessa niihin”
    • “Osaa hakea töitä ja tunnistaa erilaisia työllistymis- ja yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia”
    • “Työelämätietous, työelämä- ja yrittäjyystaidot, yrittäjyys muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa”
  • Tuodaan yrittäjyysasenteen rinnalla vahvemmin esiin yrittäjyysosaamista yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaisessa kokonaisuudessa (luku 6.2) sekä sitä erityisesti painottavissa oppiaineissa.
  • Käynnistetään selvitystyö lukiodiplomijärjestelmän kehittämiseksi ja aloitetaan osana tätä työelämän ja yrittäjyyden lukiodiplomin perusteiden valmistelu.

 

Suomen Yrittäjät

 

Mika Kuismanen                          Joonas Mikkilä
pääekonomisti                             digi- ja koulutusasioiden päällikkö