Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon uudeksi arvonlisäveroilmoitukseksi

Verohallinto

Taustaa

Verohallinto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon arvonlisäveroilmoituksen uudeksi tietosisällöksi. Kiitämme lausuntopyynnöstä. Alla esitämme jotain huomioita luonnoksesta.

Uudistuksen aikataulu

Suomen Yrittäjät pitää epäselvänä, onko arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentamiselle tarvetta tässä vaiheessa, kun tiedossa on, että Verohallinnon päätavoite on edetä jollain aikavälillä kohti transaktiokohtaista ilmoittamista. Käsityksemme mukaan lasku- ja kuittikohtaisen tiedon ilmoittamisesta arvonlisäverotuksessa ollaan parhaillaan laatimassa selvitystä ja tämän selvityksen tulokset on tarkoitus julkaista ensi keväänä. Lisäksi olemme ymmärtäneet, että vaikka transaktiokohtaiseen ilmoittamiseen siirtymisestä ei ole tehty vielä mitään päätöksiä, on nyt ehdotettu alv-ilmoitus laadittu transaktiokohtaista ilmoittamista silmällä pitäen.

Koska transaktiokohtaiseen ilmoittamiseen siirtyminen sekä sen aikataulu ja -tapa on käsityksemme mukaan vielä avoinna, ei ole nähdäksemme tarkoituksenmukaista edetä tässä vaiheessa erillisen alv-ilmoituksen tietosisällön laajentamisen kanssa. Vaiheittain tehtävät muutokset ovat yrityksille hallinnollisesti ja taloudellisesti raskaita. Uusien järjestelmien käyttöön ottaminen ja ohjelmistopäivitykset aiheuttavat etenkin pk-sektorilla suhteellisesti enemmän hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

Ilmoituksen uudistamisen ajoittamisessa ei ole myöskään otettu huomioon yrityksiin lyhyen ajan sisällä kohdistuneita, merkittäviä muita hankkeita, jotka ovat edellyttäneet jo nyt huomattavia tietojärjestelmämuutoksia. Yritykset ovat vastikään ottaneet käyttöön tulorekisterin. Tulorekisterin käyttöönotto on ollut monissa yrityksissä sekä hyvin kallis prosessi että vienyt suhteettomasti henkilöstöresursseja. Tulorekisteri ei ole toiminut ongelmitta eikä kaikkia ongelmia ole vieläkään ratkaistu. Ongelmat liittyvät muun muassa tulorekisterin tietojärjestelmien toimintaan, ohjelmistoihin, tulorekisteriin määritellyn tietosisällön käytännön ilmoittamiseen sekä tulorekisteriä koskevaan lainsäädäntöön.

Yrityksillä on ollut myös haasteita mm. OmaVeron toiminnallisuuksien ja toimivuuden kanssa sekä suomi.fi -valtuutuksien vaiheittaisen ja edelleen osittain toimimattoman käyttöönoton kohdalla. Yritysten näkökulmasta alv-ilmoituksen uudistuksen ajoitus tuntuu kohtuuttomalta huomioiden sen, että edellisetkin uudistukset ovat edelleen kesken.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan arvonlisäveroilmoittamisen uudistamista tulee katsoa kokonaisuutena. Arvonlisäveroilmoituksen mahdollinen laajentaminen pitäisi toteuttaa vasta, kun ulkopuolisen tahon tekemä suositus alv-ilmoittamisen kehittämisestä Suomessa on tehty ja huolelliset vaikutusarviot yritysten ja Verohallinnon kannalta on laadittu.

Tietosisällön laajentamisen vaikutus yrityksille

Tietosisällön laajentamista on Verohallinnossa perusteltu myös sillä, että kattavamman tiedon perusteella Verohallinto voi paremmin kohdistaa ennakollista valvontaa yrityksiin. Yritysten näkemyksen mukaan ei ole kuitenkaan hyväksyttävää kerätä tietoja, joita ei tarvita ja joiden kerääminen ei ole perusteltua.  Jotta tietojen kerääminen olisi hyväksyttävää, tulee niiden vaikuttaa veron määräämiseen. Yritysten näkökulmasta lisätietojen kerääminen on perusteltua myös, jos tietojen avulla voidaan välittömästi helpottaa yrityksen hallinnollista taakkaa esimerkiksi nopeuttamalla arvonlisäveropalautusten saamista tai vähentämällä selvityspyyntöjen määrää.

Verohallinto on todennut lähettävänsä arviolta 22 000 selvityspyyntöä vuosittain, joista reilusti alle puolet johtaa johonkin toimenpiteisiin Verohallinnossa. Yrityksissä jokainen selvityspyyntö sen sijaan aiheuttaa aina toimenpiteitä. Verohallinto ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä tai vaikutusarviota sen osalta, miten ja kuinka paljon selvityspyyntöjen määrä vähenisi nyt ehdotetun laajemman arvonlisäveroilmoituksen seurauksena.

Monille uusille tietokentille ei ole arvonlisäverotuksessa olemassa niin sanottua vastinparia, minkä avulla Verohallinto voisi tarkastella tietoja ristiin varmistaakseen niiden oikeellisuuden. Tästä johtuen uusittu ilmoitus lisäisi aivan tavallisille arvonlisäverotuksensa oikein hoitaville yrityksille tehtäviä tarpeettomia ja aiheettomia selvityspyyntöjä ja kyselyjä. On selvää, että näihin kyselyihin ja selvityspyyntöihin vastaaminen edellyttää yrityksiltä huomattavia resursseja.

Verohallinto on todennut, että uudistus koskee vain tiettyä joukkoa arvonlisäverovelvollisista, joilla on jotain ns. poikkeavaa tavanomaisesta kotimaan arvonlisäverollisesta myynnistä ja siihen liittyvistä hankinnoista. Suomen Yrittäjät kuitenkin toteaa, että tyypillisesti arvonlisäveroilmoitukset pk-sektorilla hoitaa tilitoimisto tai kirjanpitäjä, jolla voi olla hyvin erilaisia asiakkaita hoidettavanaan. Näille toimijoille uudistus aiheuttaa lisätyötä, jota ei välttämättä voida asiakkaalta laskuttaa. Toisaalta asiakkaalta laskutettava lisätyö aiheuttaa puolestaan lisäkustannuksia asiakkaana toimivalle yritykselle.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan ilmoituksen tietokenttien määrä lisääminen ja tulkinnallisuus ilmoitettavista tiedoista voi aiheuttaa lisääntyneitä virheitä ja nykyistä useampia selvityspyyntökirjeitä.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan tietosisällön laajentamisesta ennen käyttöönottoa tulisi tehdä huolellinen vaikutusarviointi Verohallinnon ja yritysten näkökulmasta, jotta verovalvonnan kannalta välttämättömät uudet tiedot voitaisi paremmin todentaa, ja tämän välttämättömän uuden tiedon keräämisen vaikutus yrityksiin olisi paremmin selvillä.

Sanktiot

Koska uusi ilmoitus tulee todennäköisesti lisäämään virheiden mahdollisuutta, kasvaa myös sanktioiden mahdollisuus. OVML:n myötä yksittäisen verovirkailijan harkintamahdollisuudet ovat pienentyneet huomattavasti. Jos ilmoituksen tietosisältöjä laajennetaan, pitää näkemyksemme mukaan OVML:n sanktiointisääntöihin lisätä harkintavaltaa.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan on varmistettava, ettei muutos lisää yrityksille määrättävien sanktioiden määrää.

Ilmoituksen tietosisältö

Veroton myynti – ei vähennysoikeutta

Kohta koskisi vain niitä toimijoita, jotka ovat alv-velvollisia. Kohdassa ilmoitettaisiin sellaiset verottomat myynnit, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää. Tällaisia ovat muun muassa kiinteistönluovutukset, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalihuoltopalvelut sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.

Ehdotus olisi merkittävä muutos nykyiseen, sillä yritykset, joiden ydintoimintana on arvonlisäverolaissa arvonlisäverottomiksi säädettyjen tavaroiden tai palvelujen myynti eivät ilmoita kyseisiä myyntejä.

Pk-sektorilla on yrityksiä ja yrittäjiä, joilla suurin osa liiketoiminnasta on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa, mutta jotka ovat arvonlisäverovelvollisia ainoastaan pienestä osasta liiketoiminnastaan. Arvonlisäverotuksen alarajahuojennus kannustaa nykyisin näitä yrityksiä hakeutumaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin heti, kun arvonlisäverollista myyntiä ylipäätään on. Nyt kuitenkin vastineeksi tuleva (ehdotettu) arvonlisäverottomien myyntien raportointivelvollisuus tulee olemaan osaltaan jarru, joka hidastaa yritysten hakeutumista alv-rekisteriin, koska siitä aiheutuu uutta (tuottamatonta) hallinnollista työtä toistuvien verottomien myyntien raportointivelvollisuuden myötä.

Yritykset, jotka ovat siinä rajalla ylittävätkö arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tilikautensa aikana vai eivät voivat pahimmillaan jättää arvonlisäverollisia myyntejä tekemättä, jotta raportointivelvoitteesta aiheutuva hallinnollinen kuorma ei kasvaisi. Erityisesti pienemmät yritykset saattavat jättää tämän perusteella yritystoimintaansa kehittämättä, koska kokevat alv-alarajan ylittämisen työläänä. Ehdotetulla raportoinnilla voi siten olla elinkeinotoiminnan kehittymiselle kielteinen vaikutus.

Ehdotettu kohta tuottaisi myös suuria toimialakohtaisia ongelmia. Verottomien myyntien tietoja ei välttämättä ole kuukausikohtaisesti suoraan saatavilla, koska niitä ei ole koskaan vaadittu. Lisäksi esimerkiksi yleiskulujen osalta, nyt ehdotettavan tietokentän perusteella ei voitaisi jatkossakaan määrittää verovelvollisen verollisen ja verottoman myynnin jakosuhdetta, sillä esimerkiksi tilankäyttöön tai muihin jakoperusteisiin perustuvat tiedot eivät sisälly arvonlisäveroilmoituksen tietosisältöihin. Uudistus aiheuttaisi näille toimijoille lisäkustannuksia sekä lisää hallinnollista työtä.

Veroton myynti ei vaikuta suoritettavan veron ja vähennettävän veron ilmoittamiseen. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan veroton myynti on tarpeeton tieto, jonka kerääminen ilmoituksella ei ole perusteltua. Tietojen kerääminen aiheuttaisi yrityksille lisäkuluja ja vaatisi yrityksiltä järjestelmämuutoksia ja resursseja.

Verolliset ostot, joista ei ole vähennysoikeutta

Kohdassa ilmoitetaan verolliset hankinnat kotimaasta, jotka tulevat kokonaan tai osittain vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan sekä vähennysrajoitusten alaiset hankinnat kotimaasta. Jos hankittu hyödyke tulee osittain vähennykseen oikeuttamattomaan käyttöön, ilmoitetaan tässä se osa, josta vähennystä ei voi tehdä.

Tiedolla haettaneen vastinparia uudelle velvoitteelle raportoida veroton myynti. Kohdassa tulisi myös käsityksemme mukaan raportoida ostoja, joilla ei ole vaikutusta maksettavan tai vähennettävän veron määrään, kuten vähennyskelvottomat edustuskulut. Tämän ilmoituksen kohta aiheuttaa yrityksille lisää selvitys- ja raportointityötä.

Verottomaan myyntiin liittyvistä ostoista ei luonnollisestikaan ole vähennysoikeutta. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kohta tulisi poistaa.

 

Suomen Yrittäjät

Sanna Linna-Aro
veroasioiden päällikkö