Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Lausunto

Iäkkäiden laatusuositus 2020–2023

Sosiaali- ja terveysministeriö

 

1. Onko suosituksen pohjaksi esitetty riittävästi tilasto- ja tutkimustietoa ikääntymisestä ja palveluista?

Ei aivan. Kansainvälistä tutkimustietoa olisi hyvä tuoda kotimaisen tutkimustiedon rinnalle. Tutkimustietoa tulisi lisätä ainakin asiakaskokemuksen näkökulmasta kuntoutuspalveluissa ja silmäterveydessä. Silmäterveyden osalta viittaamme Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n lausunnossa mainittuun relevanttiin tutkimustietoon.

2. Onko suositukseen valittu oikeat aihealueet väestön ikääntymisen ja siihen varautumisen sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista?

Suosituksissa olisi tärkeää tuoda esiin se, miksi nämä aihealueet on valittu. Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on lähdetty liikkeelle asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta – juuri niin kuin kuuluukin.

Palveluiden tuottamisen näkökulmasta oppilaitosten vastuu valmistuvan osaamisesta puuttuu suosituksista. Jotta palvelut voidaan tuottaa laadukkaasti, tulee maassamme kouluttaa riittävästi henkilökuntaa. Valmistuvien tulee osata se, mitä opetussuunnitelmassa on määritetty. Suosituksessa henkilöstön osaamisen varmistaminen nostetaan yksinomaan työnantajien vastuulle, vaikka Suomessa on kattava ammattilaisten peruskoulutus. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

3. Ovatko suositukset ymmärrettäviä ja tukevatko ne toiminnan uudistamista?

Pääosin kyllä, mutta aiempi laatusuositus oli tätä versiota konkreettisempi. Ikääntyvien näkemiseen ja silmäterveyteen liittyvät suosituksia ei nyt ole mukana. Ikääntyvien näönhuollon palvelutarpeen arviointi tulisi olla osa lakisääteistä palvelutarpeen arviointia. Suositukset voitaisiin laatia optometristeista, silmälääkäreistä ja hoitotyön ammattilaisista koostuvan moniammatillisen työryhmän yhteistyönä, kuten Näe ry lausunnossaan viittaa.

4. Tukevatko esille nostetut hyvät käytännöt suositusten toimeenpanoa?

Pääsääntöisesti kyllä. Vaikutus olisi tehokkaampi, jos suosituksissa kerrottaisiin ne tekijät, miksi hyvä käytäntö on hyvä.

5. Onko laatusuositusten toimeenpanon seuranta mittareineen ja indikaattoreineen riittävä tuomaan esille vaikutuksia?

Kaikissa suosituksissa ei ole selkeitä mittareita, ja se on puute. Mittareille olisi hyvä olla myös tavoitteet - ne puuttuvat. Laatusuosituksen tulisi mielestämme sisältää konkreettisia kehittämisehdotuksia ja tavoitteita sille, miten ikäihmisten hoitoa ja palveluja kehitetään laatusuosituksen voimassaolokaudella. Määrällisiä ja konkreettisia tavoitteita on nyt liian vähän.

Ikäihmisen palvelukokemus ja näkemys laadusta tulisi ottaa yhdeksi indikaattoriksi. Äärimmäisen tärkeää on myös, että yksityisiä ja julkisia toimijoita seurataan samoin mittarein.

6. Onko suosituksessa jotakin turhaa tai puuttuuko jotakin olennaista?

Eri hoitoisuuden asteille tulisi varata eritasoiset resurssit. Palveluiden tulisi joustaa siten, että voitaisiin esimerkiksi välttää siirtymisiä asumispalvelusta toiseen silloin kun se tarkoittaa henkilön muuttoa vastoin tämän toivetta. Nykyisin asiakas muuttaa ensin kotoaan välimuotoiseen asumiseen, sitten palveluasumiseen ja sitten tehostettuun palveluasumiseen. Jos samaan kotiin tuotettaisiin hoitoisuuden kasvaessa eritasoiset palvelut, se voitaisiin tehdä kehittämällä RAI:n avulla moniammatillisessa tiimissä hoitotasoarvio asiakkaalle. Palvelut voitaisiin sen jälkeen tuottaa samassa monimuotoisen asumisen yksikössä.

Tuemme Näe ry:n esitystä siitä, että laatusuositukseen otetaan omaksi kokonaisuudekseen ikääntyvän näönhuolto. Näkemisen vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn on merkittävä. On runsaasti hyödyntämättömiä voimavaroja ja osaamista tilanteen parantamiseksi.

7. Onko jotakin muuta, mihin haluaisit kiinnittää huomiota laatusuosituksessa?

Koettu elämänlaatu ja sen edistäminen tulee nostaa yhtä keskeiseksi laadun sisällöksi.

Laatusuositusluonnoksesta voi arvioida, että ympärivuokautista hoitoa tulisi kaikissa tilanteissa välttää sillä se on eniten kustannuksia aiheuttava hoito. Näin tilanne ei aina ole. Mikäli asiakkaan luona käydään yli kolmesti päivässä, on todennäköisesti tehostettu palveluasuminen taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Asiakkaista moni myös toivoo pääsevänsä ympärivuorokautisen hoivan piiriin ja pois kotoaan.

Lisäksi kun vertaillaan kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kustannuksia, luonnoksessa kaikkia kuluja ei ole huomioitu: Kotihoidon kustannusta verrataan tehostetun palveluasumisen vuorokausihintaan, vaikka tehostettu palveluasuminen yleensä sisältää isomman valikoiman palveluita kuin kotihoito (esimerkiksi asuminen, ateriat, hoito, tarvikkeita)

8. Mitä toivoisit jatkossa laatusuosituksilta?

Selkeän vision, millaiset iäkkäiden palvelut ovat viiden tai kymmenen vuoden päästä, sekä tavoitteille selkeät mittarit. Lisäksi suositusten jatkokehitystyössä valmisteluun kytketään mukaan myös moniammatillinen näönhuollon asiantuntijaryhmä.

 

Suomen Yrittäjät

 

Satu Grekin

elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö