Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä poliisilain 2 luvun 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia. Pääosa muutoksista on tarkoitettu olemaan voimassa covid-19 -epidemiaan liittyen väliaikaisesti 30.6.2021 asti.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joita noudattamalla erilaisia palveluja voidaan koronavirusepidemian aikana tarjota asiakkaille ja toimintaan osallistuville sillä tavoin turvallisesti, että uusien tartuntojen leviämistä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti estää.

Alueellisen tautitilanteen niin vaatiessa toissijaisena keinona yleisten hygieniavaatimusten noudattamisen lisäksi kunta tai aluehallintovirasto voisi tehdä päätöksen, jossa se edellyttää elinkeinonharjoittajaa tai muuta toimijaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla estetään lähikontaktit asiakas- ja toimintaan osallistuville avoimissa tiloissa.

Viimesijaisena keinona esityksessä ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi osittain tai kokonaan. Mahdollisuus kieltää asiakkaiden tai osallistujien ottaminen tiettyyn tilaan voisi koskea ainoastaan toimintoja, joissa olisi erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavista hygieniavaatimuksista sekä tarvittaessa viranomaispäätöksellä toteutettavasta matkustajamäärien rajoittamisesta henkilöliikenteessä. Liikenteen terveysturvallisuutta koskeva liikenteen palveluntarjoajiin kohdistuva valtakunnallinen päätöksenteko keskitettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle.

Esityksessä myös ehdotetaan säädettäväksi edellä mainittujen velvoitteiden toteuttamisen valvonnasta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn turvaamiseksi viimesijaisesta mahdollisuudesta alueellisesti tai valtakunnallisesti velvoittavasti, muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Aluehallintoviraston päätöksellä voitaisiin poiketa siitä, miten kunnallisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut muutoin järjestetään. Tietyissä tilanteissa päätöksen voisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa mainitusta hallituksen esityksen luonnoksesta. Vastaukset lausuntopyyntöön on jaoteltu lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten mukaisesti.

Suomen Yrittäjien lausunto

Suomen Yrittäjät ymmärtää tarpeen luoda riittävät työkalut epidemian hallintaan tilanteessa, jossa taudin hiipumisesta ei ole merkkejä eikä epidemian kehittymistä voida tarkoin ennustaa. On yritystenkin kannalta tärkeää, että koronavirustaudin leviäminen saadaan mahdollisimman tehokkaasti estettyä. On pyrittävä kaikin keinoin siihen, että yhteiskunta pysyy auki, jotta yritykset voivat harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Katsomme perustelluksi toimintasuunnitelman, jonka mukaan koronavirustartuntojen leviämisen estämistä koskevat välttämättömät toimenpiteet ja rajoitukset kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti epidemiologisen tilannekuvaan pohjaten.

Kommentit koskien toimenpiteitä koronavirustaudin leviämisen estämiseksi elinkeinotoiminnassa ja muussa toiminnassa (58 c §, 58 d §, 58 g § ja liite sekä 58 h § 1 mom.)

Elinkeinonharjoittajien omaehtoisten toimenpiteiden merkitys

Ehdotetun 58 c §:n mukaan elinkeinonharjoittajan olisi huolehdittava, että asiakkailla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen, asiakkaille annetaan tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet ja että tilat ja pinnat puhdistetaan säännöllisesti. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että asiakaspaikat ja asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi.

Elinkeinonharjoittajat ottivat nopeasti omaehtoisesti käyttöönsä erilaisia tartuntataudin torjuntatoimia, joiden avulla turvallista asiointia on pystytty parantamaan. Ilman velvoittavaa sääntelyä käyttöönotetut tartuntojen leviämisen estämistä koskevat toimenpiteet osaltaan kertovat siitä, että yrityksillä itsellään on hyvin vahva intressi koronaviruksen leviämisen estämisessä.

Säännöksellä käytännössä vahvistettaisiin toimenpiteitä, jotka ovat aikaisemmin olleet suosituksentasoisia. Lakimuutoksen johdosta hygieniatoimienpiteet tulisivat velvoittavaksi kaikissa asiakastiloissa ja tarkoittaisi siten muutoksia niille elinkeinonharjoittajille, jotka eivät ole omaehtoisesti kyseisiä käytänteitä vielä ottaneet käyttöönsä. Suurimmalle osalle lakisääteinen velvoite ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia nykyisiin toimintamalleihin. Suomen Yrittäjät pitää ehdotettuja yleisistä hygieniakäytänteistä elinkeinonharjoittajalle seuraavia velvollisuuksia kohtuullisina ja perusteltuina tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Asiakasmäärien rajoittaminen lähikontaktien välttämisessä pitää säilyä viimesijaisena keinona

Ehdotetussa 58 d §:ssä säädettäisiin asiakkaille ja muille toimintaan osallistuville tarkoitettujen tilojen käytön väliaikaisesta rajoittamisesta koronavirustaudin leviämisen estämiseksi. Säännöksen mukaan tilojen käytön edellytyksenä on, että asiakkaiden olisi tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Säännös tulisi kyseeseen, mikäli yleiset hygieniakäytänteitä koskevat toimenpiteet eivät olisi riittäviä ja lähikontaktin välttämiseen tähtäävät, erityiset, toimenpiteet olisivat koronavirustaudin leviämisen estämiseksi välttämättömiä. Päätöksen voisi tehdä kunta tai aluehallintovirasto, kun päätös on tarpeen usean kunnan alueella, enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Säännöksen soveltaminen edellyttää tartuntojen ilmaantuvuutta koskevien kriteerien täyttymistä.

Koska säännöksen mukainen päätös koskisi kaikkia alueella toimivia elinkeinonharjoittajia, näiden toimialasta riippumatta, on perusteltua, että elinkeinonharjoittajat voisivat itse toteuttaa velvoitteet omaan toimintaansa parhaiten sopivalla tavalla. On tärkeää, että lähikontaktin välttämiseksi tarpeellisten järjestelyiden toteuttamistapaan on jätetty liikkumavaraa, sillä elinkeinonharjoittajalla itsellään on yleensä parhaat edellytykset löytää sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat vähiten haittaa liiketoiminnan harjoittamiseen. Elinkeinonharjoittajien käyttöönottamien, toimivien, omaehtoisten toimenpiteiden kokemustenkin valossa on hyvä luottaa yritysten omiin toimiin altistumisien ja tartuntojen leviämisen estämisessä.

Asiakasmäärien rajoittaminen tulisi siten säilyä suunnitellusti viimesijaisena keinona. Päätöksiä annettaessa olisikin tarkemmin selostettava, että päätös ei sellaisenaan velvoita asiakasmäärien rajoittamiseen, vaan myös erilaisin tilaratkaisujen ja muiden keinojen avulla voitaisiin saavuttaa päätöksen edellytys välttää asiakkaiden lähikontaktien syntyminen.

Elinkeinovapautta ei pidä rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä

Suomen Yrittäjät katsoo, että tilojen käytön rajoittamista ja tilojen sulkemista koskevissa säännöksissä on asianmukaisesti otettu huomioon sääntelyn välttämättömyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukset. Velvoitteiden ja toimintaan puuttumisen porrastaminen varmistaa lievimmän haitan periaatteen toteutumista. Tämä on tärkeää, sillä elinkeinovapautta ei pidä rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. On perusteltua, että voimakkaampiin toimiin voidaan siirtyä vasta, jos aiemmat toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Erityisesti tartuntojen ilmaantuvuutta koskevien kriteerien täyttymisvaatimus kohdistaa säännösten sovellettavuutta tarkoituksenmukaisesti.

Kannatamme säännösten määräaikaista voimassaoloa sekä päätöksien ajallisen keston rajoittamista, niiden ankaruustason mukaisesti, joko yhden tai kolmen kuukauden pituiseksi. Pidämme kuitenkin tärkeänä, ettei päätöksenteossa enimmäismääräaikoja sovelleta pääsääntöinä, vaan tilannekohtaisesti päätöksiä tulisi antaa myös kestoltaan lyhyempinä, mikäli se olisi perusteltua. Lisäksi pidämme tärkeänä, että päätökset esitetyllä tavalla tosiasiassa kumotaan välittömästi, jos edellytyksiä päätöksien voimassaololle ei enää olisi. Muussa tapauksessa päätöksien ei voitaisi pitää olevan oikeassa suhteessa niillä tavoiteltavaan päämäärään nähden. Kaikkien rajoituksia asettavien päätöksien olisi ylipäätään oltava tarkoin harkittuja ja välttämättömiä.

Ehdotettujen väliaikaisten 58 d § ja 58 g säännösten soveltaminen joko sisätiloihin tai rajattuihin ulkotiloihin määräytyisi henkilöiden oleskelua tai osallistumista koskevien määrien perusteella. Sisätiloihin sovellettaisiin 10 henkilömäärän rajaa ja rajatuissa ulkotiloissa 50 henkilön rajaa. Mikäli nämä rajat eivät ylittyisi, kyseisiä säännöksiä ei kyseisiin tiloihin voitaisi soveltaa. Lyhytaikainen ja satunnainen ylittyminen ei esityksen mukaan vaikuttaisi soveltamiseen.

On myönteistä, että sääntelyn ennakoitavuutta on pyritty turvaamaan edellä mainittujen raja-arvojen ja erityisten kriteerien asettamisella. Tällä pystytään varmistamaan se, että päätökset ovat aina tilanteeseen nähden välttämättömiä. Rajaukset myös vähentävät erityisesti asiakasmääriltään pienempien yritysten säätelystä aiheutuvia kustannuksia ja lieventää sääntelyn aiheuttamaa epävarmuutta.

Säännöksessä tarkoitettuun henkilömäärään laskettaisiin mukaan kaikki tilassa oleskelevat henkilöt eli asiakkaat ja henkilökunta. Henkilökunnan mukaan laskeminen saattaa käytännössä aiheuttaa sen, että pienetkin asiakasmäärät johtaisivat säännösten soveltamisalan piiriin kuulumisen. Emme pidä tarkoituksenmukaisena säätelyvalintaa, joka käytännössä rankaisee sellaisia elinkeinonharjoittajia, joilla on useampi työntekijä asiakastiloissaan samanaikaisesti. Säännöksen mukaisen laskennan osalta tulisi tunnistaa mahdolliset kielteiset vaikutukset työllisyyteen. On hyvinkin mahdollista, että henkilökunnan mukaan laskeminen vaikuttaa siihen, ettei elinkeinonharjoittaja, mahdollisten asetettavien rajoitusten pelossa, enää pitäisi aikaisempaa vastaavaa määrää työntekijöitään töissä. Tämä vuoksi Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, ettei henkilökuntaa oteta laskennassa huomioon.

Kannatamme sääntelyvalintaa, jossa 58 g § asiakastilojen käytön kieltoa koskeva säännös on rajoitettu vain tietyille toimialoille tai tiloihin, jotka tiedossa olevan tutkimustiedon perusteella muodostavat erityisen riskin yleisvaarallisen tartuntataudin leviämiselle. Tämä kuitenkin merkitsee samalla, että mahdolliset rajoitukset kohdistuvat sellaisille toimialoille, joissa on muutoinkin ollut merkittäviä vaikeuksia koronasta johtuvista syistä. On selvää, että nyt ehdotettujen rajoitusten toimeenpano vaikeuttaisi näiden toimialojen tilannetta entisestään.

Rajoituksista aiheutuvien tulojen menetysten kompensointi

Ehdotetussa 58 g § säädetään tilojen täydellisestä tai osittaisesta sulkemisesta. Elinkeinonharjoittajalle kohdistetun määräyksen tilojen sulkemisesta voisivat tehdä kunta tai aluehallintovirasto, kun päätös on tarpeen usean kunnan alueella. Määräys voitaisiin kohdistaa sellaisiin ehdotuksen liitteessä mainituilla toimialoilla käytettäviin asiakastiloihin, joilla on erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Päätöksen voisi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi tartuntojen ilmaantuvuutta koskevien kriteerien täyttymistä.

Elinkeinonharjoittajaan kohdistettu tilojen sulkemista koskeva päätös tarkoittaa voimakasta rajoitusta elinkeinovapauteen tekemällä toiminnan harjoittamisen käytännössä mahdottomaksi rajoituspäätöksen voimassaoloaikana. Sulkemispäätös voi merkitä, sen laajuudesta riippuen, yritystoiminnan täydellistä keskeytymistä ja siten myös tulojen tyrehtymistä tai ainakin merkittävää vähentymistä. Kuitenkin suurin osa toimintaan liittyvistä kiinteistä kuluista jatkaisivat juoksemistaan. Myös asiakastilojen järjestämistä koskevan 58 d §:n edellytyksen toteuttaminen voi tarkoittaa asiakasmäärän rajoittamista vaikuttaen näin elinkeinoharjoittajan toiminnan kannattavuuteen.

Esityksessä ei kuitenkaan ole esitetty menettelyä niiden vahinkojen hyvitykseen, joita elinkeinonharjoittajalle aiheutuisi lainsäädännön nojalla asetetuista rajoituksista. Erityisesti sulkupäätöksistä aiheutuvien tulojen menetysten kompensointi on tärkeää. Julkisen vallan toimenpiteet eivät saa liikaa haitata tai johtaa liiketoiminnan päättymiseen. Suomen Yrittäjät pitääkin tärkeänä, että rajoitusten aiheuttamat tulojen menetykset korvataan yrityksille.

Kommentit koskien henkilöliikennettä koskevia toimenpiteitä (58 c §, 58 e § ja 58 f § sekä 58 h § 2 mom.)

Ehdotetussa 58 e §:ssä säädettäisiin henkilöliikenteen palveluntarjoajan velvollisuudesta huolehtia hygieniakäytänteistä epidemian leviämisen estämiseksi. Pidämme ehdotetuista, yleisistä hygieniakäytänteistä palveluntarjoajalle seuraavia velvollisuuksia kohtuullisina ja perusteltuina tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Pidämme perusteltuna, ettei ehdotetun 58 f §:n mukainen matkustajamäärän rajoitus voisi missään tilanteessa olla enempää kuin puolet siitä suurimmasta matkustajamäärästä, joka on sallittua ottaa liikennevälineeseen. Vaikka enimmäismäärän asettamisella on tarkoitus mahdollistaa palveluntarjoajan elinkeinotoiminnan harjoittaminen, voi toiminta käytännössä muodostua niin tappiolliseksi, ettei matkustajamäärien rajoitusten vuoksi toiminnan ylläpitäminen ainakaan aikaisempaa vastaavassa mittakaavassa olisi kannattavaa.

Tämän vuoksi on perusteltua, että päätettäessä matkustajamäärän rajoituksista, voitaisiin myös päättää, että matkustajamäärää rajoitetaan vähemmän kuin puolet, jos käsillä on erityiset syyt tai jos palveluntarjoaja omien lähikontaktia vähentävien toimien taikka kasvosuojusten käyttöä koskevan edellyttämisvaatimuksen vuoksi olisi perusteltua. On tärkeää, että rajoituksia asetettaessa ja niiden laajuutta harkittaessa otetaan tarkoin huomioon elinkeinonharjoittajan omat toimet altistumien estämiseksi sekä liikennöintiä koskevat muut olosuhteet. Vain näin voidaan välttyä ylimitoitetuilta rajoituksilta, jotka haittaavat palveluntarjoajan toimintaa enemmän, kuin tosiasiassa olisi välttämätöntä.

Kommentit koskien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muuttamista sekä maksettavia korvauksia (9 a §, 79 § ja 79 a §)

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna sääntelyratkaisua, jonka mukaan järjestämisvastuussa olevan tahon on korvattava yksityiselle palveluntuottajalle toiminnan muuttamista koskevasta päätöksestä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ja muut taloudelliset menetykset.

Velvollisuus toiminnan muuttamiseen saattaisi joissakin tapauksissa edellyttää aikaisemman toiminnan lakkauttamista ja siten johtaa tulojen menetykseen. Pidämme tärkeänä asetettua lähtökohtaa, jonka mukaan aiempaa toimintaa ei tarvitsisi lakkauttaa eikä toiminnan muuttaminen saisi johtaa sopimusten purkamiseen.

Kommentit koskien yleisperusteluja

Katsomme, että yritysvaikutusten arviointi antaa oikean kuvan esityksen vaikutuksista. Rajoitukset voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin vaikutuksiin ja johtaa tilanteeseen, jossa rajoitusten voimassaoloaikana liiketoiminta muuttuu tappiolliseksi. Rajoitukset saattavat syventää lisää jo keväällä alkanutta ahdinkoa ja johtaa jopa konkursseihin. Rajoitusten taloudelliset vaikutukset olisivat suhteellisesti isompia pienemmille yrityksille kuin suurille yrityksille.

Emme pidä paikkansapitävänä perustelujen arviota siitä, etteivät yritykset ilman lain velvoitetta todennäköisesti järjestäisi toimintaansa lähikontaktit estävällä tavalla ja rajoittaisi asiakasmääriä. Monet yritykset ovat jo tehneet monia erilaisia vapaaehtoisia asiakasmääriä rajoittavia ja lähikontakteja estäviä toimenpiteitä, kuten asioinnin edellytykseksi asetettua ennakkovarausta, asiakasmäärien porrastamista sekä aukioloaikojen muutoksia. Toteamus antaa väärän vaikutelman niistä toimista, joihin yritykset ovat jo tähän mennessä ryhtyneet ja joita ne myös jatkossakin todennäköisimmin tulisivat toteuttamaan.

Muut kommentit

Vaikka säännökset asettaisivat reunaehdot päätöksien toimeenpanolle, jää viranomaiselle kuitenkin harkintavaltaa päätöksien antamisen sekä niiden laajuuden suhteen. Harkintavallassa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota päätöksien välttämättömyyteen, tilannekohtaiset erityisseikat huomioon ottaen. Lisäksi olisi varmistettava, että alueelliset viranomaiset tulkitsevat ja soveltavat säännöksiä yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Suomessa. Tämän varmistamiseksi olisi toteutettava yhdenmukaista päätöksentekoa turvaavat menetelmät. Menetelmien avulla tulee varmistaa, etteivät alueellisen päätöksenteon vuoksi yritykset, eri puolilla Suomea, joudu perusteettomasti huonompaan asemaan asetettavien rajoitusten suhteen, jos olosuhteet alueilla olisivat kuitenkin käytännössä vastaavat.

Tiivistelmä lausunnostanne lisättäväksi lausuntoyhteenvetoon.

On käytettävä tarkoituksenmukaisia perusteltuja keinoja tartuntojen leviämisen estämiseksi ja pyrittävä kaikin keinoin siihen, että yhteiskunta pysyy auki, jotta yritykset voivat harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Elinkeinovapautta ei kuitenkaan pidä rajoittaa enempää, kuin on välttämätöntä. Voimakkaampiin elinkeinotoimintaa koskeviin rajoituksiin tulee siirtyä vasta tilanteessa, jossa aikaisemmat, lievemmät, toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä.

Yritysten käyttöönottamiin, tartuntoja ja altistumisia estäviin, toimiin on luotettava. Elinkeinonharjoittajalla itsellään on yleensä parhaat edellytykset löytää sellaisia vaikuttavia ja tehokkaita ratkaisuja, jotka samalla aiheuttavat vähiten haittaa tämän liiketoiminnan harjoittamiseen.

Erityisten edellytysten käsillä oloa koskevilla vaatimuksilla sekä raja-arvojen asettamisella pystytään edistämään sääntelyn ennakoitavuutta sekä sen soveltamisen suuntaamista vain välttämättömimpään. Asiakastiloissa oleskelua koskevassa henkilömäärälaskennassa ei kuitenkaan tulisi ottaa huomioon asiakastiloissa olevaa henkilökuntaa, sillä tämä voi johtaa työllisyyttä koskeviin kielteisiin vaikutuksiin, aiheuttamatta kuitenkaan merkittävää lisäystä mahdollisiin altistumisiin.

Olisi varmistettava, että alueelliset viranomaiset tulkitsevat ja soveltavat säännöksiä yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Suomessa. Tämän varmistamiseksi olisi toteutettava yhdenmukaista päätöksentekoa turvaavat menetelmät. Menetelmien avulla tulee varmistaa, etteivät alueellisen päätöksenteon vuoksi yritykset eri puolilla Suomea joudu perusteettomasti huonompaan asemaan rajoitusten suhteen, jos olosuhteet eri alueilla olisivat kuitenkin käytännössä vastaavat.

Julkisen vallan toimenpiteet eivät saa liikaa haitata elinkeinotoimintaa tai johtaa liiketoiminnan päättymiseen. Asiakasmäärien rajoitukset ja tilojen sulkemista koskevat päätökset merkitsevät voimakasta rajoitusta elinkeinovapauteen. Rajoitukset voivat tehdä toiminnan jatkamisen niiden voimassaoloaikana käytännössä mahdottomaksi ja ajaa yritystoiminnan tappiolliseksi. Suomen Yrittäjät pitääkin tärkeänä, että rajoitusten aiheuttamat tulojen menetykset korvataan niille yrityksille, joihin viranomaisen päätöksiä on kohdistettu.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Karoliina Katila
työmarkkinajohtaja asiantuntija