Etusivu > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2019

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, työvoiman saatavuutta sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 12.2.2019

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet selvästi viime syksystä. Muutos pk-yritysten suhdanneodotuksissa on syksyn 2018 barometriin verrattuna suuri. Kansantalouden kasvun hidastuessa, suhdannenäkymien saldoluku lähes puolittui arvoon 14. Laskua edelliseen barometriin on 13 yksikköä. Pk-yritysten suhdanneodotukset hiipuivat vuoden 2014 tasolle.

Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa ennen kaikkea viennin oletettu hiipuminen. Lisäksi rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Tätä kehitystä kiihdyttää kotitalouksien voimakas velkaantuminen. Kasvu nojaa entistä enemmän yksityisen kulutuksen varassa, mutta kulutusmahdollisuuksia leikkaa vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio.

Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Positiivisimmat suhdanneodotukset ovat palveluissa ja teollisuudessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, jossa tilannetta kuvaava saldoluku on muita päätoimialoja heikompi. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui teollisuudessa ja rakentamisessa. Myös palveluissa ja kaupassa tapahtui selvä negatiivinen muutos.

Odotukset liikevaihdon kasvusta hiipuvat  eivätkä investoinnit lähde liikkeelle

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Odotukset ovat laskeneet samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski selvästi syksyn barometrissa, ja sai arvon 26. Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon.

Kannattavuusodotukset pk-yrityksissä ovat heikentyneet samaan aikaan kun talouskasvu on hidastunut. Saldoluku laski syksystä seitsemällä yksiköllä, ollen nyt 12. Odotukset kannattavuudesta ovat selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon ja kaukana hyvien taloudellisten olojen tasosta, joka on 30 yksikön luokkaa.

Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä laskivat negatiivisiksi. Talouskehityksen hidastumisen seurauksena kaikkien muiden toimialojen, paitsi teollisuuden investointien saldoluku painui negatiiviseksi. Rakentamisessa odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat heikoimmat. Muutos syksystä on selvä. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten odotuksista talouden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä aiempaa hitaammin

Taloudellisten olojen paraneminen ei näkynyt välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset olivat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Vaikka talouskasvun hidastuminen heikentää odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä, on barometrin tulos henkilökunnan määrän kehityksestä positiivisempi kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä.

Odotusten saldoluku 12 on kuitenkin selvästi alle normaalia pitkän aikavälin tason. Saldoluku laski syksystä kaksi yksikköä. Edelleenkin suuri enemmistö eli reilu 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä. Työllistämismahdollisuuksia parantaa osaltaan se, että palkkojen odotetaan nousevan hieman hitaammin kuin lopputuotehintojen.

Kasvua innovaatioyhteistyöstä, kansainvälistymisestä ja digitalisaatiosta

Kansantalous tarvitsee innovatiivisia yrityksiä. Innovatiivisilla yrityksillä on positiivisia ulkoisvaikutuksia koko kansantaloudelle. Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä. Kasvu on tärkeää myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt puolitoista vuotta samana, mutta verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen, on määrä laskenut. 

Talouden kasvu on edellisvuotta hitaampaa. Huolimatta kasvun hidastumisesta digitalisaatio ja robotisaatio yhdessä muun teknologisen kehityksen kanssa vaikuttavat vähintään yhtä paljon, ellei enemmän yritysten arkeen. Pk-yritysten on kehityttävä, jotta ne menestyisivät ja pärjäisivät kilpailussa.

Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. 74 prosenttia yrityksistä on investoinut esimerkiksi tietotekniikkaan, ohjelmistoihin tai koneisiin ja laitteisiin viimeisen 12 kuukauden aikana. 56 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Positiivista on myös se, että lähes viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja reilu neljännes uutta teknologiaa.

Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Jo kansainvälisille markkinoille lähteminen on pienelle yritykselle iso päätös. Se vaatii uutta osaamista ja monesti tukea esimerkiksi rahoituskysymyksissä. Kansainvälisisillä markkinoilla menestyminen vaatii kovaa työtä, onnistunutta ajoitusta ja hyvää tuuriakin.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkinaalueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin on tehnyt 54 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on ollut viime vuosien aikana laskussa, mutta hyvä kehitys on hidastunut.

Digitalisaation myötä uudet teknologiat, työkalut ja toimintatavat tuovat uuden ulottuvuuden yritysten näkyvyyden parantamiseen sekä liiketoimintatapojen ja -prosessien kehittämiseen. Tämän vuoksi on ikävä havaita, että pk-yrityksien digitaalisten palveluiden käyttö ja käyttöönotto aikomukset ovat lievästi vähentyneet viime syksyn barometrista.

Pk-yritysten rahoituksen normalisoituminen ei ole hävittänyt pullonkauloja

Pankkitoiminnan tiukka sääntely ja siitä osittain seurannut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman vähentynyt suhteessa edelliseen barometriin.

Vaikka suurimpien muutosten yritysrahoituksen saatavuudessa pitäisi ainakin hetkellisesti olla takana, luotonanto näyttäisi hieman kiristyneen. Reilut 40 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman vähemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun voimakkaimman vaiheen ohitus ja siitä seuraava investointiaktiviteetin vaimeneminen. Nyt 22 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Vaikka tilanne on onneksi säilynyt kohtuullisena, silti lähes joka kuudennella pk-yrityksellä jäi tärkeitä investointi-, kehitys-, markkinointi- tai muita hankkeita toteutumatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Positiivista on havaita, että markkinarahoitusta täydentävän Finnveran rooli on laskenut hieman aiemmasta. Vajaa viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua

Parin viime vuoden aikana parantanut taloustilanne näkyy pk-yritysten sopeuttamisen tarpeen vähentymisenä. Positiivinen tilanne säilyi myös tässä barometrissa, vaikka yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi. 

Työvoiman heikko saatavuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä, joka estää yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet vaikeuksiin saada työvoimaa. Tilanteen laaja-alaisuudesta kertoo se, että yli puolet kaikista pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin kasvua.

Yritykset turvaavat osaavan työvoiman saantia muun muassa panostamalla henkilöstön osaamiseen sekä hyödyntämällä alihankinta- ja toimittajaverkostoja. Lisäksi uusia työntekijöitä etsitään muun muassa koulutus- ja oppisopimusten hyödyntämisen avulla.

Onnistunut omistajanvaihdos on mahdollisuus

Jokainen yrittäjä joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä yritykselle tapahtuu, kun itse ei enää aktiivisesti toimi yrittäjänä. Lähes 30 prosenttia yrittäjistä harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan viiden vuoden aikana.

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta luo yrityksen toiminnalle mahdollisuuden jatkua. Omistajanvaihdoksessa tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi omistajanvaihdokseen rahoitusta ulkoisesta lähteestä.

Lue tiedote

» Pk-yritysbarometri: Kansainvälistyneillä pk-yrityksillä parhaat näkymät ja odotukset 

» Pk-yritysbarometri kevät 2019 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja  (pdf)

» Pk-yritysbarometri kevät 2019 TEM/elinkeinoministeri Mika Lintilä (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2019 SY/ekonomisti Petri Malinen  (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2019 FINNVERA/liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä  (pdf)

 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)