Mitä saimme aikaan pk-yrittäjien puolesta vuonna 2016? | Yrittajat.fi

Etsi

Tiedote

Mitä saimme aikaan pk-yrittäjien puolesta vuonna 2016?

Suomen Yrittäjien tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät toimimaan mahdollisimman hyvin. Tässä katsaus yrittäjien työhön vaikuttaviin muutoksiin, jotka etenivät vuonna 2016. Kiitos jäsenyrittäjillemme, jotka kertovat, mihin asioihin pitää puuttua!

Yrittäjävähennys voimaan tammikuussa

Vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön uusi yrittäjävähennys. Malli rakennettiin Suomen Yrittäjissä ja toteutettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.

Lue lisää >>

Helpotusta pienyrittäjille: Arvonlisäveron voi maksaa vasta, kun rahat ovat tilillä

Vuoden 2017 alusta lähtien yrittäjät voivat maksaa arvonlisäveron vasta, kun ovat saaneet rahat asiakkaalta. Tämä pienyrittäjille tärkeä lakimuutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.

Lue lisää >>

Verotusmenettelyjä kehitetään – pienistä virheistä ei enää rangaista

Suomen Yrittäjät on esittänyt Verohallinnolle veronkorotusten lieventämistä ja verotilin myöhästymismaksun joustavoittamista, kun verovelvollinen korjaa itse suorituksiaan. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset, joilla korjataan menettelytapoja ja myöhästymismaksun rakennetta. Vuoden 2017 alusta lähtien yritys voi korjata pieniä, enintään 500 euron suuruisia arvolisäverojen ja ennakonpidätysten virheitä koko ajan ilman rangaistusta, kun oikaisu tehdään ilman viivytystä virheen huomaamisen jälkeen. Myös suurempien virheiden myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Kaikenlaisia virheitä voi oikaista 45 päivää ilmoittamisen määräpäivän jälkeen seuraamuksitta. Uudistuksiin liittyy myös muita muutoksia, kuten valitusaikojen yhtenäistäminen kolmeen vuoteen ja arvonlisäverovalitusten keskittäminen oikaisulautakuntaan.

Palkka vai työkorvaus – Verohallinto päivitti ohjeitaan

Verohallinto päivitti ohjeitaan siitä, milloin alihankkijan tekemä työ on tehty yrittäjänä. Ohjeet muuttuivat edellisen kerran Suomen Yrittäjien vaatimuksesta 2014 yrittäjille huomattavasti parempaan suuntaan. Verottajan suhtautuminen oli kuitenkin edelleen vanhakantaista ja palkaksi katsominen liian ensisijaista, mikä myönnettiin myös hallinnossa. Jatkoimme vaikuttamista, jotta yrittäjämyönteinen tulkinta vietäisiin läpi hallinnossa, ja Verohallinto jalkautuikin kouluttamaan kenttää. Edelleen on aloja, joilla yrittäjäratkaisut eivät ole ongelmattomia. Myös nämä tulisi saada joustavammin yritysten välillä sovittavaksi.

Lue lisää >>

Helpotusta työllistämiseen

Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 alkaen Suomen Yrittäjien tavoitteiden suuntaan: Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Suomen Yrittäjät oli mukana muutoksia valmistelleessa työryhmässä ja ajoi niitä vahvasti eteenpäin myös eduskunnassa.

Lue lisää >> 

Vanhemmuuden kustannuksia työnantajalle katetaan laajemmin

Naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.4.2017. Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut, että vanhemmuudesta työnantajalle koituvia kuluja pitää korvata paremmin. 

Lue lisää >>

Vuosilomalaki muuttui – lomalla sairastumisen omavastuupäivät palasivat

Vuosilomalakiin palautettiin osittain lomalla sairastumisen omavastuupäivät, joita työntekijä ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi. Omavastuupäivät poistettiin vuosilomalaista 2013 voimaan tulleella muutoksella, jonka taustalla oli EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskeva ratkaisu. Nyt vuosilomalakia muutettiin tavalla, jota Suomen Yrittäjät esitti jo vuoden 2013 muutoksen yhteydessä. Jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan, kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Myös vuosiloman ansaintaa rajoitettiin: vuosilomaa voi nykyisin ansaita perhevapailta vain kuuden kuukauden ajalta. Muutos vähentää työnantajalle perhevapaista aiheutuvia kustannuksia.

Lue lisää >>

Laki työntekijöiden lähettämisestä uudistui ilman yhteisvastuuta

Lähetettyjen työntekijöiden sääntely uudistui, kun laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan kesäkuussa. Lailla saatettiin kansallisesti voimaan lähetettyjen työntekijöiden ns. täytäntöönpanodirektiivi. SY vaikutti siihen, ettei lakiin otettu tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan yhteisvastuuta alihankkijan laiminlyönneistä. Laki ei aiheuta suomalaisille yrityksille merkittäviä velvoitteita, mutta sillä voidaan puuttua entistä tehokkaammin lähetettyihin työntekijöihin liittyviin kilpailuongelmiin.

Lue lisää >>

Kauppakeskusyrittäjien vapaapäiväoikeus säilyy aukiolon vapauttamisesta huolimatta

Kauppojen aukiolosääntely kumottiin ja taattiin kaupoille sekä parturi- ja kampaamoliikkeille mahdollisuus itse päättää aukiolostaan viikonpäivistä ja juhlapyhistä riippumatta SY ajoi aikaisemmin läpi lakimuutoksen, jonka mukaan kauppakeskusyrittäjä saa aina pitää yhden vapaapäivän viikossa. On tärkeää, että kauppojen aukiolon vapauttaminen ei muuttanut tätä oikeutta.

Hankintalaki uudistuu - pk-yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin

Hankintalain kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alkupuolella. – Muutoksissa toteutuu hyvin Suomen Yrittäjien pitkäaikaiset tavoitteet hankintojen jakamisesta osiin, sääntelyn yksinkertaistamisesta ja kilpailuhäiriöiden vähentämisestä. Lainsäädäntövaikuttamisen lisäksi SY valmistautuu osallistumaan tarjoajille suunnattuun hankintaneuvontaan. SY kerää ja levittää parhaita käytäntöjä pk-yritysmyönteisistä hankintatavoista sekä edistää vuoropuhelua julkisten hankkijoiden kanssa.

Lue lisää >> 

Joukkorahoituksesta uusi rahoituslähde pk-yrityksille

Joukkorahoituslaki tuli voimaan syyskuussa. Suomen Yrittäjät osallistui lain valmisteluun kiinteästi. Laki selkeyttää alan pelisääntöjä siten, että se avaa uusia mahdollisuuksia pk-yritysten rahoitukseen. Joukkorahoituksella pääomia hakevien toimijoiden määrä lisääntyy. Samalla myös rahoitusta tarjoavien osapuolten määrä kasvaa. Joukkorahoituksesta tulee näin merkittävä lisä pk-yritysten rahoituslähteisiin.

Pk-yrityksille kanava Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR)

Euroopan komissio julkisti investointiohjelman jo vuonna 2014. Suomessa ESIR:ä ei kyetty hyödyntämään aluksi välittäjäorganisaatioiden puutteen vuoksi. Suomen Yrittäjien aktiivisen myötävaikuttamisen avulla Op-ryhmästä tuli ensimmäinen välittäjäorganisaation maaliskuun lopussa. Saimme myös Finnveran lähtemään mukaan Euroopan Investointipankin ESIR-pilottiin, jossa on tuote, jolla olisi laajempi käyttötarkoitus ja isompi kohderyhmä.

Lue lisää >> 

Pienille yrityksille alennus patenttituomioistuimen oikeudenkäyntimaksuihin

Pienet yritykset ja mikroyritykset saavat EU:n patenttijärjestelmäuudistukseen kuuluvassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa 40 prosentin alennuksen tuomioistuinmaksusta yksin SY:n vaikuttamisen tuloksena. Alennus kohdistuu kiinteään tuomioistuinmaksuun ja riidan arvoon perustuvaan maksuun. Yhdistetty patenttituomioistuin on tulevaisuudessa ainoa tuomioistuin, joka voi käsitellä Eurooppa-patentteja ja yhtenäispatentteja koskevia riitoja. Koska tuomioistuinmaksut ovat suomalaisiin tuomioistuimiin verrattuna erittäin korkeita, pienille yrityksille tuleva säästö nousee tuhansiin euroihin. 

Lue lisää >> 

Tienvarsimainonta ilmoituksenvaraiseksi

Suomen yrittäjät on pitkään ajanut maantievarsimainonnan vapauttamista. Maantie- ja ratalaki muuttui siten, että lähtökohtainen tienvarsimainonnan kielto kumottiin ja siirryttiin poikkeuslupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Myös mainoksen asettamisen edellytyksiä kevennettiin. 

Lue lisää >>

Innovaatiosetelikokeilu osoittautui menestykseksi

Suomen Yrittäjien tekemän aloitteen perusteella Tekes käynnisti lokakuussa mikro- ja pk-yrityksille tarkoitetun innovaatiosetelikokeilun. Innovaatiosetelin avulla yritys voi kehittää tuotteitaan, palveluitaan tai prosessejaan sekä kasvattaa ja kehittää liiketoimintaansa. 5000 euron arvoista innovaatioseteliä on haettu useita satoja kuukaudessa ja lähes kaikki ovat saaneet myönteisen päätöksen muutaman päivän sisällä.

Lue lisää >>

Ympäristölupaprosessit joustavammiksi

Heinäkuussa tuli voimaan lakimuutos, joka joustavoittaa ympäristölupahakemuksen ja maa-aineslupahakemuksen yhteiskäsittelyä. Samaa maa-ainesten ottamistoimintaa koskevaa hanketta voidaan hakea yhdellä hakemuksella. Lupakäsittelyn jälkeen viranomainen antaa lähtökohtaisesti ratkaisunsa yhdellä päätöksellä. Uudistuksella jatketaan ympäristölupien käsittelyn sujuvoittamista ja tehostamista.

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyllä vaikutuksia kuntien elinkeinopolitiikkaan

Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely kartoittaa joka toinen vuosi jäsenyrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikasta. Kyselyyn vastasi keväällä 2016 ennätysmäärä (6 347) yrittäjiä. Arviot elinkeinopolitiikasta olivat kriittisiä (keskiarvo 6,7). Kyselyn tulosten näyttävä julkistaminen Kunnallisjohdon seminaarissa vaikutti myönteisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan. Palautekyselyn perusteella 1) kysely tunnistetaan kunnissa, 2) tulokset ja niiden läpi käyminen ovat hyödyttäneet kunnan elinkeinopolitiikan tekemistä ja yhteistyötä yrittäjien kanssa ja 3) kyselyn tulokset ovat johtaneet toimenpiteisiin. Kyselyn lähes 270 raporttia ovat konkretisoituneet työkaluiksi, joilla yritystoiminnan edellytyksiä voi parantaa yhteistyössä kunnan ja yritysten kanssa.

Lue lisää >> 

Opettajien kiinnostus yrittäjyysosaamiseen kasvaa voimakkaasti 

Opettajat ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään osaamistaan yrittäjyydessä. Yli 4 500 opettajaa on osallistunut Suomen Yrittäjien organisoimaan Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -koulutusohjelmaan, jossa tuetaan erityisesti opettajien yrittäjyyteen liittyvää pedagogista osaamista. Koulutus on suunnattu opettajien kouluttajille sekä korkeakoulujen, ammattioppilaitosten ja lukioiden opettajille.

Lue lisää >>

Kovaa työtä paikallisen sopimisen laajentamiseksi

Työmarkkinajärjestöt kävivät koko kevään kilpailukykysopimusneuvotteluja. Osana niitä neuvoteltiin paikallisen sopimisen laajentamisesta, vaikka se on kirjattu hallitusohjelmaan eikä olisi kuulunut työmarkkinapöytään. Suomen Yrittäjät sai torjutuksi sen, että paikallisen sopimisen osapuoleksi kävisi vain ay-liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus näin määrää. Suomen Yrittäjät jatkaa työtä paikallisen sopimisen laajentamiseksi. 

Lue lisää >>

Tulossa voimaan myöhemmin

Osa yrittäjien asioiden ajamisesta on isoja, pitkäaikaisia uudistuksia. Niistä pitkällä ovat hankintalain kokonaisuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus. Niissäkin edettiin hyvin. 

Vientiä edistetään paremmin

Yritysten kansainvälistymisen tueksi luotu Team Finland -verkosto on jäänyt yrittäjien valtavirralle vieraaksi, eivätkä palvelut kohtaa yrittäjien tarpeita. Siksi verkoston toimintaa uudistetaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on mukana uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Työryhmä esittää, että palveluita tarjottaessa aletaan kiinnittää erityistä huomiota pienten, kansainvälistymistä käynnistävien yritysten palvelutarpeisiin, koska niissä on paljon kasvun mahdollisuuksia. 

Lue lisää >>

Koulutussopimus osaksi ammatillisen koulutuksen uudistamista

Nuorten työllisyyden ja ammattitaidon kehittymisen edistämiseksi SY on pitkään ajanut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvan koulutussopimuksen käyttöönottoa. Koulutussopimus on päätetty ottaa käyttöön 1.1.2018. Koulutussopimus on tarkoitus laajentaa nuorten lisäksi esim. maahanmuuttajien koulutukseen.

Lue lisää >>

Valinnanvapaus toteutuu sote-uudistuksessa

Valinnanvapaus on ollut Suomen Yrittäjien pitkään ajama tavoite, joka on toteutumassa sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksessa. Valinnanvapaus mahdollistaa asiakkaalle laajan valinnanvapauden ja sote-alan yrityksille mahdollisuuden päästä tarjoamaan palveluita.

Lue lisää >>  

Liikennekaari toteuttaa jakamistalouden reilua toimintatapaa

Suomen Yrittäjät on mukana määrittelemässä jakamistalouden reilua toimitapaa. SY vaikutti liikennekaaren valmistelussa siihen, että markkinoille ei syntynyt tilannetta, jossa osalla toimijoista ei olisi juuri mitään yhteiskunnallisia velvoitteita ja osalla on raskas sääntely. Vastustimme pienimuotoista ja toissijaista toimintaa koskevia poikkeuksia. Näkemyksemme meni läpi, ja hallituksen esitys on kohtuullisen tasapainoinen.

Lue lisää >> 

 Kustannustaakka päästöjen vähennyksistä vähenisi 

Hallituksen julkaisemassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2030 huomioidaan yksi SY:n keskeisimmistä tavoitteista ei-päästökauppasektorin päästöjenvähennyksissä: Suomi varautuu hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen mukaista kertaluontoista joustomekanismia, jossa kaksi prosenttia Suomen tavoitteesta siirrettäisiin päästökaupan puolelle. Näin kustannustaakka päästöjen vähennystoimista Suomen pk-yrityksille vähenisi selvästi. 

Energia- ja ilmastopolitiikka 

Euroopan komission marraskuussa julkaistu laaja energia- ja ilmastopaketti sisältää SY:n ajamia ja pk-yritysten kannalta myönteisiä energiatehokkuus- ja biomassapolitiikkaelementtejä.    
Komission energiatehokkuusdirektiivin uudelleen tarkastelussa näkyi SY:n pitkäaikaiset tavoitteet: direktiivi ei lisätä pakollista lainsäädäntöä pk-yrityksille, ja siinä edellytetään jäsenmaita tarjoamaan pk-yrityksille tukea ja apua energiatehokkuuden parantamiseen.  Lisäksi komissio on ottanut uusiutuvan energian direktiivin yhteydessä myönteisesti huomioon SY:n ajamat teemat biomassan kestävyyskriteereistä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan toteutettavuuden ja pienten toimijoiden markkinoille pääsyn ja kilpailukyvyn kannalta. Näin pyritään säästymään ylimääräiseltä pk-yrityksiin suuntautuvalta kustannusrasitteelta.