11.11.2016 klo 13:23
Tiedote

Ammatillinen koulutus muuttuu – vastaisku työelämän nopeille muutoksille

Ammatillisen koulutuksen reformi on konkretisoitumassa uudeksi lainsäädännöksi. Uudistus on merkittävin vuosikymmeniin.

Samanaikaisesti koulutukseen tehdään merkittäviä taloudellisia leikkauksia. Hyvin toteutettnua uudistuksella pystytään vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin ja samalla lisäämään ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Tutkintojen rakentuminen sekä koulutuksen järjestäminen ja rahoitus uudistetaan vastaamaan siihen, että vaatimukset työntekijöiden osaamiselle muuttuvat nopeasti ja koulutuksesta leikataan.

– Tutkintoja vähennetään nykyisestä noin 350:sta noin 160 tutkintoon. Tämä toteutetaan niin, että tutkintoja kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija suorittaa alan työelämätaitoja vahvistavia opintoja ja alan yleisiä opintoja sekä valitsee erikoistumisalueensa. Näin varmistetaan, että oppiminen kulkee joustavammin kuin nykyään ja että opinnot vastaavat paremmin sitä, mitä opiskelija ja työnantajat tarvitsevat. Koko tutkinnon muuttamisen sijaan voidaan nopeasti muuttaa jotakin tutkinnon osaa tai tuoda tutkintoon uusia osia. Lisäksi voidaan kehittää useille tutkinnoille yhteisiä osia, kuten yrittäjyysosa, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu.

Koulutuksen järjestämisessä siirrytään kolmeen rinnakkaiseen ja tasavertaiseen tapaan suorittaa tutkinto tai sen osia: oppilaitoksessa opiskellen, koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Suoritustapoja yhdistellään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti.

Koulutussopimus on ei-työsopimussuhteista työpaikalla opiskelua, oppisopimus taas perustuu työsopimukseen. Koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta työpaikalle. Oppisopimuksessa yrittäjälle maksetaan edelleen koulutuskorvausta. Yrittäjän oppisopimuskoulutus muuttuu Yrittäjän koulutussopimukseksi. Yrittäjää tukevalle mentorille voidaan maksaa koulutuskorvaus

– Koulutussopimus sopii erityisen hyvin nuorille, joilla ei ole vielä oppisopimukseen riittävää ammattitaitoa. Usein opiskelija saa ammatin perusteet oppilaitoksessa. Kun hän selviytyy perustyötehtävistä, on luontevaa harjoitella ammattia työtä tekemällä. Kun osaaminen on sillä tasolla, että voidaan jo maksaa palkkaa, on hyvä solmia oppisopimus, avaa Lamppu.

Koulutussopimus on uusi koulutusmuoto. Se mahdollistaa opiskelijan ja työantajan näkökulmasta uuden joustavamman tavan opiskella. Suomen Yrittäjät on ajanut mallia pitkään. Myönteistä on nimenomaan se, että vasta kun opiskelija on varma alalle suuntaamisestaan ja osaaminen on tasolla, josta työnantajan on järkevä maksaa palkkaa, voidaan edetä työsuhteiseen oppisopimukseen. Eli joku osa tutkintoa voidaan tehdä koulutussopimuksena ja osa oppisopimuksena.

Työpaikalle oppijan ottaminen yritykseen on yrittäjälle vapaaehtoista ja opiskelijan voi itse valita. Koulutuksenjärjestäjä vastaa opintojen etenemisestä sekä opintoihin liittyvästä ohjauksesta. Työpaikalle nimetään työpaikkaohjaaja tukemaan opiskelijaa työtehtävissä ja oppimisessa. Tutkinto ja tutkinnon osat suoritetaan aina näyttöinä. Näytöt pyritään tekemään oikeissa työtilanteissa.

Koulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoitusmalliin

Koulutuksen järjestäjä saa noin puolet rahoituksesta perusrahoituksena. Toinen puoli tulee muun muassa suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista sekä opiskelijan työllistymisestä. Eri alojen koulutuksen hinta määrittyy alan koulutuskustannusten perusteella.

– Rahoitusuudistus on tehtävä. Se kannustaa oikeisiin asioihin. Kun opiskelijoiden työllistymisestä tulee yksi rahoituskriteereistä, se kannustaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään koulutusta, joka vastaa työelämän tarpeita mahdollismman hyvin. Sekä opiskelija että työnantaja siis hyötyvät, Lamppu sanoo.

Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Uuteen tutkintorakenteeseen siirrytään vuoteen 2019 mennessä.