11.3.2008 klo 13:01
Tiedote

Korkeakouluopetuksen saatavuudesta ja laadusta pidettävä kiinni

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan mielestä korkeakoulujärjestelmän rakenteita uudistettaessa on pidettävä huoli, että opetuksen ja tutkimuksen laatuerot korkeakoulujen välillä eivät kasva. Jako hyviin ja huonoihin yliopistoihin tulee välttää. Jaon estämiseksi opetusministeriön tulee ottaa käyttöönsä uusia kannustavia ohjausvälineitä, Suomen Yrittäjät esittää.

Toimintaympäristöön liittyvät tekijät kuten, luonnonolosuhteet, liikenneyhteydet ja elinkeinorakenne voivat poiketa huomattavasti korkeakoulujen kesken. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon koulutuspalvelujen suuntaamisessa ja opiskelijoiden aloituspaikoista päätettäessä. Tulevan korkeakoulurakenteen tulee pystyä vastaamaan myös nopeisiin muutoksiin, jotka voivat johtua mm. uusista tuotantomenetelmistä, uusista markkinoista ja luonnonvarojen hyödyntämisistä, Suomen Yrittäjät edellyttää.

Näyttää siltä, että korkeakoulurakenteen kehittämisen keskeisiä keinoja ovat korkeakoulujen autonomian lisääminen ja korkeakouluverkon kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Itsenäisyys ja päätösvallan lisääntyminen korkeakouluissa ovat luonnollisesti houkuttelevia asioita. Näiden asioiden kääntöpuoli on vastuun kasvaminen. Kun kysymys on uudesta korkeakoulujen toimintatapaan liittyvästä kulttuurista ja varsin suuresta muutoksesta nykytilanteeseen verrattuna, on kysyttävä, onko korkeakouluilla kaikissa tapauksissa valmiuksia ottaa tämä vastuu vastaan.

Opetusministeriön valmistelemien suuntaviivojen mukaan korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset edellyttävät korkeakoulujärjestelmän rakenteen uudelleen arviointia. Ministeriön mukaan tehokas ja toimiva korkeakouluverkko edellyttää tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Arvio perustuu nuorisoikäluokkien kehitykseen ja globaaliin kilpailuun koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla. Uuden korkeakoulurakenteen tulisi pääosin olla käytössä vuonna 2012.

Uudistushanke on merkittävä myös pienten- ja keskisuurten yritysten kannalta. Yli viidennes uusista yrittäjistä on korkeakoulututkinnon suorittaneita ja yritykset tarvitsevat korkeakoulutaustaisia työntekijöitä. Ammattitaitovaatimusten ja toimintaympäristön muutosten johdosta rakenteiden uudistaminen varsin ripeässä aikataulussa on perusteltua. On tärkeätä, että pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet otetaan uudistuksessa huomioon. Lähtökohtana on pidettävä, että korkeakoulut muodostavat kattavan verkon koulutuspalvelujen tarjoamiseksi. Laatu-, vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimuksista ei saa tinkiä.

Opetusministeriö rakentaa uudistushankkeensa duaalimallin pohjalle, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät. Yliopistojen toiminnassa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva koulutus. Ammattikorkeakoulujen tehtävässä korostuu työelämälähtöisyys sekä alueen ja pk-sektorin tarpeet. Nämä lähtökohdat antavat kehittämishankkeelle hyvän perustan. Korkeakouluista valmistuvien työllistymiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. Työllistymisen merkitystä korkeakoulujen tulosohjauksessa tulisi kasvattaa.

Suomen Yrittäjien mielestä rakenneuudistuksen yhteydessä korkeakoulujen tulisi kiinnittää erityinen huomio täydennyskoulutuksen vahvistamiseen. Myös yliopistokeskuskaupunkien tarpeet tulee huomioida korkeakoulurakennetta kehitettäessä.

Lisätietoja:

– Martti Pallari, johtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 050-500 3384, martti.pallari@yrittajat.fi
– Jarmo Hyytiäinen. viestintäpäällikkö, Suomen Yrittäjät, puh. 050-555 9965, jarmo hyytiainen@yrittajat.fi

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2931, Jarmo Hyytiäinen