17.2.2006 klo 14:05
Tiedote

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lisättävä myös yritysten kilpailukykyä

Kuntapalveluiden tehokkuuden nostamiseen on pyrittävä määrätietoisesti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä. Mahdollisuutta jättäytyä nykyisiin kunta- ja palvelurakenteisiin ei enää ole. Uudistuksella on saatava aikaan edellytyksiä myös yritysten kilpailukyvyn parantumiselle, Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallari sanoo.

Tehokkaasti ja monipuolisesti tuotetut kuntapalvelut, joista osa on kuntien ja osa yksityisen sektorin tuottamia, ovat osa yritystemme kilpailukykyä. Kuntauudistushanke on siten erittäin tärkeä niin kansalaisten kuin yritystenkin näkökulmasta, Suomen Yrittäjät toteaa kunta- ja palvelurakenne-uudistushankkeesta sisäasiainministeriölle jättämässään lausunnossa.

Virkamiestyönä valmistellut peruskunta-, piiri- ja aluekuntamallit eivät ole Suomen Yrittäjien jäsenkentässä saaneet kovinkaan suurta kannatusta. Yrittäjäjärjestön tekemässä kyselyssä mikään näistä malleista ei noussut selvästi muiden edelle. Kun aluejärjestöiltä kysyttiin, mikä esitetyistä kuntamalleista lisättynä vastausvaihtoehdolla ”Jokin muu malli” tuntuu sopivimmalta jatkovalmistelun pohjaksi, lähes puolet vastaajista oli vaihtoehdon ”Jokin muu malli” kannalla. Toiseksi parhaana vaihtoehtona aluejärjestöt pitivät peruskuntamallia. Aluekuntamalli sai selvästi vähiten kannatusta jatkotyön pohjaksi, Pallari sanoo.

Suomen Yrittäjien aluejärjestöt pitävät tärkeänä, että olipa toteutuva kuntamalli mikä tahansa, sen tulee mahdollisimman herkästi pystyä reagoimaan yritysten toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämän lisäksi mallin pitää voida ottaa huomioon varsin suuretkin alueelliset erot.

Suomen Yrittäjien mielestä uudistushankkeelle tulee voida asettaa seuraavat lähtökohdat:

§ Kuntien jälkeenjääneisyys työn tuottavuudessa on kurottava kiinni. Ongelmat liittyvät lähinnä palvelutuotannon organisoimiseen.

§ Palvelut tulee tuottaa jatkossa tehokkaissa ja toimintakykyisissä yksiköissä. Kuntakoon suurentumisella on mahdollista luoda edellytyksiä tuottaa palvelut tehokkaammin ja halvemmalla. Parhaat tulokset kuntakoon kasvattamisessa saadaan kuitenkin aikaan vapaaehtoisuuden pohjalta.

§ Kuntauudistuksella ei saa aiheuttaa uusia hallinnollisia portaita eikä byrokratiaa. Uudistukseen tulee liittää myös muun julkisen hallinnon tarkastelu ja tavoite jopa sen osittaisesta purkamisesta.

§ Nykyisten kuntapalveluiden tarkastelu ei riitä. On pohdittava myös, missä määrin julkinen sektori ylipäätänsä vastaa alueellisista palveluista jatkossa ja mitkä palvelut jäävät kansalaisten ja yritysten omalle vastuulle. Asiasta käytävä keskustelu on välttämätöntä mm. kansainvälisen ja jopa kansallisenkin verokilpailun johdosta.

§ Kunnat eivät selviä jatkossa järjestämisvastuullaan olevien palveluiden tuottamisesta ilman yksityisen sektorin oleellisesti laajempaa käyttöä. Lähtökohtaisesti yksityinen palvelutuotanto on asetettava tasavertaiseen asemaan julkisen palvelutuotannon kanssa. Tämä edellyttää mm. kuntien kustannuslaskentatason nostamista nykyisestään ja tilaaja-tuottaja-mallin ottamista laajempaan käyttöön. Palveluseteleiden avulla yhteiskunnan tuki on kohdennettavissa suoraan palveluiden käyttäjille.

Vaikka hanke on tähän mennessä edennytkin suunnitellusti, aikataulu on Suomen Yrittäjien Pallarin mielestä erittäin kireä. Seuraavien eduskuntavaalien lähestyminen ei helpottane tilannetta.

Hankkeen eteneminen

Sisäasiainministeriö käynnisti viime keväänä Kunta- ja palvelurakenneuudistus –hankkeen. Sen tavoitteena on aikaansaada riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen pohja kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi.

Uudistushanke on tähän mennessä edennyt vauhdikkaasti. Maakunnalliset seminaarit pidettiin 11.10. – 2.11.2005. Ehdotukset kunnilta valtiolle siirrettävistä tehtävistä tuli tehdä jo joulukuun alussa. Maakunnilta ja kunnilta odotettiin kirjallisia raportteja kolmen kuntamallin pohjalta 15.2.2006 mennessä. Tämän jälkeen alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen johtama Kunta- ja palvelurakenneryhmä tekee ehdotuksensa valtioneuvostolle, joka touko-kesäkuussa 2006 tekee tarvittavat linjapäätökset. Lainsäädännölliset linjaukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vielä tämän vuoden aikana. Uudet säännökset tulisivat voimaan vuoden 2007 alusta.

Linkki Suomen Yrittäjien lausuntoon
http://www.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/a925b7aac2014155c2256e92002c35b0/de4ff8e341157a12c225711800256d02!OpenDocument

Lisätietoja
Suomen Yrittäjät, johtaja Martti Pallari, p. (09) 2292 2955, 0500 812 677 Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, aluekehitysryhmän puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, p. 0500 692 186

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2952, Raija-Liisa Konkola