26.4.2016 klo 13:23
Tiedote

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat luottamusmiespakkoa: väitteitä ja vastauksia

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto ottivat tänään kantaa paikallisen sopimisen laajentamisen puolesta.

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto ottivat tänään kantaa paikallisen sopimisen laajentamisen puolesta. Työmarkkinakeskusjärjestöt tulkitsevat itse solmimaansa kilpailukykysopimusta niin, että työnantajaliittoon kuulumattomassa yrityksessä vain luottamusmies voi tehdä paikallisen sopimuksen, jos työehtosopimuksessa paikallisen sopimuksen osapuoleksi on määrätty luottamusmies.

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.

>> Lue lisää

Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton avaus herätti vilkasta keskustelua tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Tässä yleisimmät väitteet ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen vastaukset niihin:

VÄITE: Kilpailukykysopimus ei sisällä luottamusmiespakkoa.

JÄRVENTAUKSEN VASTAUS: Kilpailukykysopimuksessa lukee näin: ”Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.”

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tulkinneet kirjausta siten, että paikallisen sopimuksen osapuoleksi kelpaa vain luottamusmies, jos työehtosopimus niin määrää. Järjestäytymättömässä yrityksessä ei voi olla luottamusmiestä, joten luottamusmiehen edellyttäminen tarkoittaa työnantajan järjestäytymispakkoa tai velvollisuutta tehdä ammattiliiton kanssa liityntäsopimus, jolla sitoudutaan noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Myös työntekijän / työntekijöiden on järjestäydyttävä, jotta paikallinen sopiminen olisi edellä mainituissa tilanteissa mahdollista.

VÄITE: Luottamusmiehen valinta järjestäytymättömässä yrityksessä ei edellytä työnantajan järjestäytymistä eikä puutu yhdistymisvapauteen.

VASTAUS: Järjestäytymätön yritys ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella työehtosopimukseen sisältyvää luottamusmiesjärjestelmää. Jotta luottamusmies voidaan työnantajaa sitovasti valita, työnantajan on kuuluttava työnantajaliittoon. Tämä on perustuslain takaaman yhdistymisvapauden vastaista. Vaihtoehtoisesti työnantajan on pakko tehdä liityntäsopimus ammattiliiton kanssa luottamusmiesjärjestelmän noudattamisesta, mikäli haluaa sopia paikallisesti.

VÄITE: Yrittäjät haluavat ohittaa henkilöstön paikallisessa sopimisessa, vaikka sopimista laajennetaan.

VASTAUS: Yrittäjät haluavat nimenomaisesti sopia henkilöstön itsensä valitseman edustajan, esimerkiksi luottamusvaltuutetun, henkilöstöryhmän tai vaikka koko henkilöstön kanssa. Luottamusmies käy ilman muuta, jos liittoon kuuluvassa yrityksessä sellainen on, mutta se ei voi olla ainoa vaihtoehto.

VÄITE: Menettelytavat on oltava samat järjestäytyneille ja järjestäytymättömille työnantajille.

VASTAUS: Työehtosopimuksen normaalisitovuus (liittoihin kuuluvat yritykset) ja yleissitovuus (liittoihin kuulumattomat yritykset) ovat järjestelminä erilaisia. Järjestäytymättömissä yrityksissä työehtosopimusta sovelletaan vain sen työehtoja ja -oloja koskevien määräysten osalta (yleissitovuus), eli luottamusmiestä koskevat määräykset eivät sovellu.

VÄITE: Yrittäjät eivät halua, että vastapuolella on osaava neuvottelija.

VASTAUS: Luottamusmiespakko tarkoittaa järjestäytymispakkoa. Perustuslain ja työsopimuslain mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Paikallisen sopimisen rajaaminen luottamusmiehen taakse loukkaisi järjestäytymisvapautta. Henkilöstöllä on oltava oikeus itse valita haluamansa edustaja riippumatta siitä, kuuluuko tämä henkilö ammattiliittoon vai ei. Henkilö voi osata neuvotella, vaikka ei kuulukaan liittoon. Osaava neuvottelukumppani on yrittäjälle tärkeä.

VÄITE: Luottamusmies on ainoa mahdollinen paikallisen sopimisen osapuoli, koska luottamusvaltuutetulla ei ole mitään suojaa.

VASTAUS: Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaan luottamusvaltuutetulla on täsmälleen sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä.

VÄITE: Yrittäjät vaativat liittoihin kulumattomille yrityksille parempia oikeuksia kuin liittoihin kuuluville.

VASTAUS: Tästä ei ole kyse: yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on täsmälleen samat mahdollisuudet poiketa työehtosopimuksen määräyksistä, kuului työnantajaliittoon tai ei. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville ei tulisi laajempia sopimisoikeuksia, vaan kyse on siitä että henkilöstöllä olisi mahdollisuus valita edustajakseen myöstyösopimuslain 13 luvun 3 §:n mukainen luottamusvaltuutettu.

VÄITE: Nyt ollaan lisäämässä yrittäjien mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, kun liittoihin kuulumattomat yritykset pääsevät samaan asemaan liittoihin kuuluvien kanssa.

VASTAUS: Liittoihin kuulumattomat yritykset eivät pääse samaan asemaan, jos sopijakumppaniksi käy ainoastaan luottamusmies, koska yritykset joutuvat tekemään uusia sitoumuksia saavuttaakseen saman aseman eli liittymään työnantajaliittoon tai tekemään ammattiliiton kanssa erityisen liityntäsopimuksen.

VÄITE: Käytännöt ja säännöt oltava samat sekä liittoihin kuuluvissa mutta kuulumattomissa yrityksissä.

VASTAUS: Väite on epälooginen. Kuinka voidaan puhua samoista säännöistä liittoon kuuluville ja kuulumattomille, jos paikallinen sopiminen edellyttää sekä työntekijän että työnantajan kuulumista liittoon. Vaatimus on sitä paitsi perustuslain vastainen: järjestäytymisvapaus takaa oikeuden päättää itse, kuuluuko liittoon vai ei.