Suositus elinkeinonharjoittamisen edistämiseksi kuntien liikuntapalveluissa

Kuntien liikuntalain nojalla tarjoamat liikuntamahdollisuudet – liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito, liikuntatilojen vuokraus ja erilaisten muiden liikuntapalvelujen tuottaminen – muodostavat merkittävän osan kansalaisten käytössä olevista liikuntapalveluista. Myös yrityksillä ja liikuntajärjestöillä on kuitenkin tärkeä rooli liikuntapalvelujen tuottamisessa ja tarjonnassa.

Kilpailuviraston, opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä laatiman suosituksen tarkoituksena on tuoda esiin liikuntapalvelujen tarjontaan liittyviä toimivan ja tasapuolisen kilpailun edellytyksiä lisääviä käytäntöjä. Tavoitteena on näin vahvistaa elinkeinonharjoittamisen edellytyksiä alalla.

Liikuntapalvelujen tarjontaa lähestytään suosituksessa nimenomaan elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien näkökulmasta. Suositus ei koske liikuntalain 2 §:n mukaista kunnan toimintaa, eikä tavanomaista harrastelijatasoista urheiluseuratoimintaa.

Suositeltavat elinkeinonharjoittamista edistävät käytännöt:

• On tärkeää, että liikuntamahdollisuuksien luomista ja tukemista tarkastellaan kunnissa sekä liikunta- että elinkeinopoliittisista näkökulmista. Kuntien liikuntaa edistävää toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä tulisi lisäksi tehdä selvä ero palvelujen järjestämisvastuun ja niiden tuottamisen välille.
• Kunnan alueella toimivien yritysten ja yhdistysten tulee omia investointi- ja muita suunnitelmia laatiessaan pystyä ennakoimaan, mitä liikuntapalveluja kunta itse aikoo vastaisuudessa tuottaa. Kuntien tulisi tästä syystä määritellä mahdollisimman selkeästi itse tuottamansa palvelut ja saattaa nämä alan muiden toimijoiden tietoon. Myös kunnilla on vastaavasti tarve saada alan muilta toimijoilta riittävästi tietoa nykyisestä ja suunnitteilla olevasta palvelu- ja tilatarjonnasta.
• Jos kunta tuottaa liikuntalaissa kunnille asetettujen velvollisuuksien ulkopuolelle kuuluvia palveluja tai palveluja, joita myös yksityiset toimijat tarjoavat, kunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota näiden palvelujen hinnoitteluun. Hinnoittelun tulisi olla läpinäkyvää ja hintojen tulisi kattaa kaikki toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset sijoitetun pääoman tuottovaatimus mukaan lukien.
• Kunnat voivat kunta- ja liikuntalakien nojalla tukea liikuntaa taloudellisesti monilla eri tavoilla. Elinkeinotoiminnalle annetun tuen tulisi kuitenkin olla läpinäkyvää, eikä tuki saisi vääristää kilpailuolosuhteita.
• Yksi ratkaisu läpinäkyvään ja tasapuoliseen kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien tukemiseen voisi olla palvelusetelien käyttö. Tuki kohdistuisi tällöin samansuuruisena sekä kuntien että yksityisten toimijoiden hallitsemien liikuntatilojen vuokrien maksamiseen.
• Markkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että kunnat noudattaisivat liikuntapalveluja hankkiessaan hyvää hankintatapaa niissäkin tapauksissa, joissa hankintalaissa määritellyt raja-arvot eivät ylity.

Asian kilpailupoliittinen ja taloudellinen merkitys

Asian laajempi kilpailupoliittinen merkitys liittyy keskusteluun julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetista. Tällä viitataan yleisesti tarpeeseen järjestää julkinen palvelutarjonta ja elinkeinotoiminta niin, etteivät tätä täydentävän yksityisen tarjonnan toimintaedellytykset esty tai vaarannu.

Kilpailuneutraliteettiasiaa tarkastellaan lähemmin mm. työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ns. JULKI-työryhmän huhtikuussa jättämässä mietinnössä.

Liikuntapalvelualan taloudellista merkitystä kuvaavat mm. seuraavat seikat:

• Suomessa on yhteensä noin 30 000 liikuntapaikkaa tai –tilaa, joista noin 30 prosenttia on yksityisten tahojen omistamia.
• Julkinen sektori rahoittaa liikuntatoimintaa vuosittain runsaalla 700 miljoonalla eurolla. Valtaosa tuesta suuntautuu kuitenkin julkisen sektorin tai järjestöjen tuottamaan harrastelijatason liikuntatoimintaan.
• Suomalaiset käyttävät liikuntaharrastuksiinsa vuosittain keskimäärin runsaat 400 euroa per henkilö.

Suositus

Lisätietoja antavat:

Kilpailuvirasto: tutkimuspäällikkö Ari Ahonen, p. (09) 7314 3368

Opetusministeriö: kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala, p. (09) 160 77343

Suomen Kuntaliitto: VT Pirkka-Petri Lebedeff, p. (09) 771 2773, 0500 482 016 ja erityisasiantuntija Kari Sjöholm, p. (09) 7712054, 0500 750 721

Suomen Yrittäjät: johtaja Antti Neimala