YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Business Espoon Elinkeinofoorumissa patisteltiin tekoälypolulle
Pohtimisen ja pelkäämisen sijaan rohkeasti kokeilemaan. Siinä asiantuntijoiden yksituumainen ohje Business Espoon Elinkeinofoorumiin Dipoliin helatorstain alla kokoontuneelle kuulijakunnalle. Tilaisuuden päätteeksi jaetun Espoon Vuoden yrittäjä -palkinnon pokkasi vahvasti vientivetoinen, älykkäitä näyttöjä valmistava Kuori Oy.
Tekoäly on noussut viimeisen vuoden aikana kestopuheenaiheeksi niin kuluttajien kuin yritysten keskuudessa. Tämä näkyi selvästi myös keskiviikkona 8.5. järjestetyssä Elinkeinofoorumissa Otaniemen Dipolissa, jonka juhlasali oli täynnä lähes viimeistä sijaa myöten.
Kuulijoita veti toki myös nimekäs puhujakaarti, johon lukeutui mm. Nokia-taustainen teknologiavisionääri ja tekoäly-yrittäjä Tero Ojanperä.
Hän kuvaili tekoälyä teollisuuden neljänneksi vallankumoukseksi, joka muuttaa tapamme tehdä työtä ja mullistaa samalla myös työmarkkinoita. Tekoäly kerää dataa ja tekee yhteenvetoja, piirtää kuvia ja grafiikkaa sekä luo videoita ja säveltää musiikkia jo muutaman avainsanan pohjalta. Se auttaa suunnittelijoita laadukkaampiin ja parempiin lopputuloksiin, helpottaa juristien työtä sopimustekstien ja lakipykälien seulonnassa, tuo apua johtamiseen ja ottaa hoitaakseen monet perinteiset assistentin tehtävä.
”Tekoäly oppii koko ajan uutta. Emme itse asiassa edes tiedä, mihin tämä kehitys päättyy”,
Ojanperä tunnusti.
Samalla hän myös rauhoitteli kuulijakuntaansa. Kovasta hypetyksestä ja kehitysvauhdista huolimatta isommat muutokset eivät konkretisoidu vuodessa tai vielä kahdessakaan.
”Internetin tavoin tekoäly hiipii osaksi arkista toimintaympäristöämme. Se mahdollistaa asioita, joita emme vielä tässä vaiheessa osaa edes kuvitella, mutta jotka 10–20 vuoden päästä ovat meille itsestäänselvyyksiä. Ei meillä ollut Googlesta ja Facebookistakaan vielä vuosituhannen vaihteessa juuri minkäänlaista aavistusta”,
Ojanperä totesi.
Kouluta tekoälyä ja opi myös itse
Mitä keskiverto pk-yrittäjän pitäisi tästä kaikesta sitten ajatella? Ja mikä vielä tärkeämpää – miten tekoälyyn pitäisi omassa yrityksessä suhtautua?
Ojanperän mukaan pelkojen ja epäröinnin sijaan tekoälyn kanssa kannattaa hieroa tuttavuutta. Jo muutama tunti Chat GPT:n tai Copilotin parissa auttaa näkemään, millaisissa asioissa siitä voisi olla konkreettista hyötyä.
Aloittaa voi vaikka omiin harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin liittyvistä teemoista. Kokeilemalla oppii varsin nopeasti muotoilemaan myös kysymykset tekoälyn vaatimalla logiikalla, mikä on avainasia sen käytössä ja kouluttamisessa.
”Tämän jälkeen voi miettiä, mitä rutiineja yrityksessä olisi siirrettävissä tekoälyn tehtäväksi, miten muutetaan työnkulkuja ja kuinka näistä vapautuva aika käytetään tuottavammin. Vielä tätäkin isompi juttu on se, jos tekoälyn avulla onnistuu luomaan kokonaan uudenlaisia tuotteita ja palveluja”,
Ojanperä totesi.
Kammoksumisen sijaan kokeilemaan
Sama viesti nousi esiin myös Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Saija Äikäksen moderoimassa paneelikeskustelussa. Siihen osallistuivat Ojanperän lisäksi Prönö Enterprisesin toimitusjohtaja ja yrittäjä Helene Auramo, Boostwith.ai:n toimitusjohtaja ja osakas Heikki Lehmuskoski sekä Mimir Fellowsin osakas Ghita Wallin.
”Kaikki lähtee siitä, että alkaa vain rohkeasti kokeilemaan ja katsoo, kuinka se toimii. Lisäksi kannattaa vaihtaa näkemyksiä ja pallotella ideoita myös muiden ihmisten kanssa. Tätä kanssakäymistä ja tiimityötä tekoäly ei korvaa”,
totesi Auramo.
Myös Heikki Lehmuskosken mielestä tekoälyn käyttöä kannattaa treenailla ensin itsekseen, mutta samaan koukkuun on saatava mahdollisimman nopeasti myös muut avainhenkilöt.
”Sen jälkeen kannattaa miettiä yhdessä tai kysyä tarvittaessa joltain asiantuntijalta, missä kohtaa tekoäly voisi olla oikeasti avuksi. Sellainen voi olla esimerkiksi ERP, jonka käyttäminen on useimmille vaikeaa”,
Lehmuskoski vinkkasi.
Tero Ojanperän tavoin hän korosti sitä, että avaintekijä ovat oikeat kysymykset ja sen myötä onnistunut kommunikointi tekoälyn kanssa.
Monet ovat pelänneet, että tekoäly tekee meistä laiskempia, kun sille voi sälyttää kaikki tylsät ja työteliäät rutiinit. Ghita Wallin ei tätä kuitenkaan allekirjoittanut.
”Kun opimme kommunikoimaan tekoälyn kanssa, meille jää enemmän aikaa ajatteluun ja ideointiin”,
Ghita totesi.
Suhdannesäässä luvassa kirkastuvaa
Dipolissa saatiin aamupäivällä myös tiivis suhdannekatsaus Suomen talouden nykytilasta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan valo alkaa kajastaa syksyn tullen.
”Konkurssitilastot ovat koholla etenkin rakennusalalla, mutta työllisyyden kannalta tilanne ei ole suinkaan katastrofaalinen. Myös lomautukset ovat olleet koko maan tasolla varsin maltillisia”,
Kangasharju muistutti.
Kotitalouksien ostovoima on niin ikään kehittynyt kohtuullisesti, vaikka taannoinen inflaatiopiikki taittoikin kasvua.
”Juuri nyt näyttää vielä heikolta, mutta tästä eteenpäin rikastumme taas. Palkat nousevat, työllisyys paranee, inflaatio on alhaalla ja korotkin tulevat kesällä laskemaan. Ensi vuonna kolmen kuukauden euribor voi pudota jopa alle kolmen prosenttiin”,
Kangasharju ennusti.
Hän kannustikin yrityksiä säästämiseen sijaan investointien tielle. Velanpelosta olisi päästävä rohkeisiin kasvusteppeihin.
”Tässä meillä on hurja asenne-ero ruotsalaisyrityksiin. Ne uskaltavat investoida myös matalasuhdanteessa”,
Kangasharju muistutti.
Heikon tuottavuuden ja ikääntymisen osalta istuvalla hallituksella on Etlan toimitusjohtajan mukaan realistinen tilannekuva. Myös linjaukset ovat olleet pääosin oikeita.
Ikääntymisen ja väestönkasvun kannalta Suomen tärkeimpänä pelastusrenkaana on maahanmuutto. Se on Kangasharjun mielestä ollut viime aikoina hyvässä, noin 60 000 tulijan vuosivauhdissa mm. Ukrainan sodan vuoksi.
”Nyt maahanmuuttoa ollaan kuitenkin kiristämässä. Se on kova isku Espoolle ja etenkin Otaniemelle, joka on kasvun kannalta yksi Suomen kruununjalokivistä”,
hän harmitteli.
Espoo on edelläkävijä
Espoon ja Otaniemen roolia yhtenä koko Suomen kasvun moottorina korosti myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Tämän kasvun siemeniä kylvettiin kuulemma jo hänen opiskeluvuosinaan 1980-luvulla teekkariyrittäjien Tyri-yhdistyksessä, jossa olivat Mäkelän lisäksi mukana mm. Risto Siilasmaa ja Mårten Mickos.
”Tyri-porukan silloiset saavutukset jäivät vaatimattomiksi, mutta tänä päivänä Espoo on edelläkävijäkaupunki. Otaniemestä on kehittynyt VTT:n, Aalto-yliopiston sekä alueella toimivien tutkimusyhteisöjen ja yritysten myötä kansainvälistä kärkeä oleva innovaatiokeskittymä, johon tuo oman lisänsä Naton Diana-yrityskiihdyttämö”,
Mäkelä kertoi.
Espoo on kasvanut viime vuosina noin 8 000 asukkaan vuosivauhtia, mikä tuo mukanaan myös velvollisuuksia.
”Edelläkävijän on mietittävä taukoamatta, miten asioita voidaan tehdä paremmin, tehokkaammin ja kestävämmin. Parasta tulosta syntyy, kun asioita mietitään yhteistyössä yritysten kanssa”,
kaupunginjohtaja totesi.
Yrittäjäpalkinto älykkäiden näyttöjen valmistajalle
Elinkeinofoorumin yhteydessä jaettiin myös vuoden 2024 yrittäjäpalkinto. Espoon Yrittäjien tekemä valinta osui tällä kertaa Kuori Oy:hyn.
Jarkko ja Maria Jokelaisen vuonna 2015 perustama yritys suunnittelee ja valmistaa suuria digitaalisia näyttöratkaisuja, joita löytyy muun muassa hoivasektorilta, parkkiterminaaleista, ravintoloista ja laskettelurinteistä.
Kuori Oy:n liikevaihto on noin 14 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 70. Toimitilat ovat Espoon Nihtisillassa. Vientiä on noin 30 maahan ja kasvua haetaan Euroopan ohella myös Yhdysvalloista.
Perheyhtiön taival alkoi omien lasten testaamista isoista tablet-näytöistä, joille uskottiin olevan käyttöä myös hoiva-alalla ja ikääntyvien parissa.
Yhtiön ensimmäinen tuote oli Yeti-tabletti, joka on edelleen myynnissä useissa maissa. Terveydenhuoltosektoriin keskittyvä Yeti Care on toiminut vuodesta 2022 lähtien omana yhtiönään.
🏆 Espoon Vuoden yrittäjä 2024 on Kuori Oy 🏆
Teksti: Timo Sormunen
Kuvat: Meeri Utti
