Enemmän kilpailua, vähemmän in-housea – mitä hankintalain uudistus tarkoittaa sinulle

Kesällä 2026 eduskunta hyväksyi hankintalain uudistuksen, jonka tarkoituksena on lisätä kilpailua ja yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Laki tuli voimaan 18.6.2026, mutta osaa muutoksista sovelletaan vasta siirtymäkauden jälkeen. Samanaikaisesti tehdään myös joitakin muutoksia vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelualojen hankintoja koskevaan erityislakiin, jotta varmistetaan kriittisen infrastruktuurin toimitusvarmuus. Alla käsitellään yleisen hankintalain muutoksia.

Suurten hankintojen pakollinen jakaminen osiin

1.10.2026 alkaen hankinnat, jotka ylittävät EU:n kynnysarvon, on lähtökohtaisesti jaettava osiin. Tämän odotetaan hyödyttävän erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä mikroyrityksiä, joiden on tällöin helpompi tarjota omaan toimintaansa sopivaa osaa koko hankkeen sijaan. Hankintayksikkö voi jättää hankinnan jakamatta, jos siihen on perusteltuja syitä, esimerkiksi jos hankinnan luonne tekee jakamisen mahdottomaksi tai jos jakaminen lisäisi hallinnollisia kustannuksia merkittävästi.

Uusi hankinta vaaditaan, jos tarjouksia on vain yksi

1.10.2026 alkaen hankintayksikkö on velvollinen keskeyttämään hankinnan ja järjestämään uuden tarjouskilpailun, jos EU-kynnysarvon ylittävässä ja avoimena menettelynä toteutetussa hankinnassa saadaan vain yksi tarjous. Velvollisuus koskee kutakin hankintaa vain kerran. Hankintayksikkö voi välttyä vaatimukselta, jos se pystyy osoittamaan tehneensä riittävän markkinakartoituksen tai jos hankinta on jo jaettu osiin. Muutoksen odotetaan parantavan useampien tarjoajien mahdollisuuksia osallistua hankintoihin.

Tiukennetut säännöt sidosyksiköille (in-house-yrityksille)

Hankintayksiköt voivat tehdä niin sanottuja in-house-hankintoja, eli hankintoja omilta sidosyksiköiltään ilman kilpailuttamista, edellyttäen että muun muassa määräysvaltaa koskevat vaatimukset täyttyvät. 1.7.2027 alkaen edellytetään, että hankintayksikkö omistaa vähintään kymmenen (10) prosenttia osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä. Aiemmin kiinteää alarajaa ei ollut, mutta markkinaoikeus on katsonut, ettei 0,04 prosentin omistusosuus täyttänyt määräysvallan vaatimusta. Muutos merkitsee, että huomattava osa aiemmin suorina in-house-hankintoina toteutetuista hankinnoista voidaan jatkossa kilpailuttaa, mikä voi parantaa yritysten mahdollisuuksia osallistua tähän asti sisäisesti tuotettuihin palveluihin.

Omistusosuusvaatimus tulee eräiltä osin voimaan vaiheittain. Vaatimus koskee 1.7.2029 alkaen sidosyksiköitä, jotka tuottavat pääasiassa tiettyjä lakisääteisiä terveydenhuoltopalveluja tai näiden palvelujen tietojärjestelmiä. Ennen 30.9.2026 voidaan solmia uusia määräaikaisia sopimuksia ilman omistusosuusvaatimuksen täyttymistä, kuitenkin enintään yhden (1) vuoden mittaisina. Lisäksi voimassa olevia sopimuksia saa hyödyntää 30.6.2027 saakka, jolloin ne on irtisanottava, mutta poikkeuksellisen kohtuuttomien seurausten tai merkittävien taloudellisten riskien vallitessa irtisanominen voidaan kuitenkin tehdä viimeistään 30.6.2030, edellyttäen että asiasta on ilmoitettu Valtiokonttorille viimeistään 30.9.2026.

Muita muutoksia

Hilma-järjestelmässä ei aiemmin ole voinut julkaista hankintailmoituksia usealla kielellä samanaikaisesti. Uusi laki mahdollistaa ilmoituksen julkaisemisen yhtä aikaa suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä, mikä antaa hankintayksiköille paremmat edellytykset täyttää kielilain vaatimukset.

Vapaaehtoista markkinakartoitusta koskevia säännöksiä muutetaan tavoitteenaan selkeyttää, mihin toimenpiteisiin hankintayksiköt voivat ryhtyä kilpailun huomioon ottamiseksi hankintasuunnittelussa. Markkinakartoituksessa hankintayksikkö tiedottaa markkinoille tarpeestaan sekä selvittää markkinoiden potentiaalia, mahdollisuuksia ja näkemyksiä toteutuksesta ja kilpailuttamisesta. Tämä voi antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ja tarjota hankintayksiköille arvokasta tietoa valmistelun tueksi.

Lopuksi

Uudistus merkitsee kaiken kaikkiaan entistä kilpailullisempia julkisia hankintoja. Hankintayksiköille asetetaan uusia velvoitteita, kuten velvollisuus jakaa suuret hankinnat osiin ja keskeyttää tarjouskilpailut, joihin on saatu vain yksi tarjous, samalla kun suoria in-house-hankintoja rajoitetaan uudella omistusosuusvaatimuksella. Hankintayksiköiden tulisi jo nyt tarkastella omistusrakennetta ja sopimuksia sellaisten sidosyksiköiden osalta, joissa omistusosuusvaatimus ei täyty, huolimatta laissa säädetyistä siirtymäajoista. Pienille ja mikroyrityksille avautuu puolestaan uusia mahdollisuuksia jättää tarjouksia hankintojen rajatuista osista ja kilpailla toimeksiannoista, jotka aiemmin tuotettiin sisäisesti.

EY Advisory Oy