Erkki Jalolla on vahva luottamus tulevaisuuteen ­- Jalon Mylly investoi aurinkopaneeleihin ja hakevarastoon

Yrittäjän päivä 5.9.
Kirjoittaja: Ilkka Kujala

Jalon Mylly on mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa uusiutuvan energian hankkeellaan.
– Sen kokonaiskustannusarvio on lähes 100000 euroa, johon saamme 35 prosenttia tukea. Rahoitusta tulee sekä EU:n että Suomen valtion kautta.
– Tavoitteena on saada aurinkopaneeleista noin kolmasosa kaikesta sähköntarpeestamme eli noin 55000 kilowattituntia vuodessa. Innostuin paneeleista käytyäni Kannuskoskella Sydänmaanlakan isolla maitotilalla, kertoo Jalo.

Jalon Mylly saa lämpöä hakkeesta, jota kuluu noin 150 kuutiometriä vuodessa.
– Poltamme energiaksi myös lajittelun kautta saamamme viljan puhdistuksessa syntyvän jakeen, selvittää Jalo.

Jalon Mylly on valmistanut jauhoja jo vuodesta 1839 lähtien, ja Erkki Jalo on mylläri kuudennessa polvessa.
– Olin aikanaan sahalla töissä kymmenkunta vuotta. Kun myllärinä toiminut Pertti-isäni satutti selkänsä vuonna 1998, oli minun tehtävä valintani eli ryhdynkö mylläriksi vai en.

Erkki Jalo päätti alkaa mylläriksi, mutta jo kolmen vuoden päästä tuli isoja vaikeuksia. Tuolloin Enäjärvellä sijainnut Jalon Mylly tuhoutui kokonaan tulipalossa helmikuussa 2001. Palon syttymissyy ei tutkimuksissa selvinnyt – ehkä sen aiheutti oikosulku, ehkä lämpöpuhaltimen laakeri.

Vakuutukset olivat kunnossa, ja Erkki Jalo pääsi jatkamaan myllärinä Liikkalan myllyssä, jonka kyläläiset olivat rakentaneet vuonna 1938.

Erkki Jalo on tyytyväinen ratkaisusta siirtyä Liikkalaan, jossa hän perheineen asuu rakentamassaan omakotitalossa myllyn vieressä. Kuluneet viimeiset 20 vuotta ovat olleet kuitenkin rankkaa aikaa uudistustöineen ja jatkuvine investointeineen.
– Olin silloin kolmekymppinen ja intoa sekä energiaa täynnä. Nyt viisikymppisenä en olisi kuitenkaan enää valmis samaan, naurahtaa Jalo ja toteaa samalla eläkepäiviin olevan vielä matkaa puolentoista vuosikymmenen rupeama.

Jalolla on viisi lasta, jotka saavat kuulemma itse päättää mahdollisesta jatkostaan myllärinä.
– Minulla itselläni oli kolme sisarusta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Koska olin poika, pidettiin itsestään selvänä, että jatkan suvun perinteitä myllärinä. Tällainen tilanne ja ajattelutapa on minusta liian määräävä, kuten se, että maatalon poika jatkaa aina tilanpitoa maanviljelijänä. Olen sanonut lapsilleni, että opiskelkaa ja hankkikaa jokin ammatti. Sen jälkeen voi miettiä alkaako mylläriksi. En velvoita ketään siihen, mutten myöskään kiellä asiaa.

Jalo toteaa myllärin ammatin olevan vaativa ja työntäyteinen. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus tulevaisuuteen ja yhä intoa kehittää uutta. Toteutettavia suunnitelmiakin on kuulemma ainakin kymmeneksi vuodeksi.

Jalon Myllyn liikevaihto on noin 460000 euroa, mikä summa on pysynyt osapuilleen samana viime vuosina.
– En ole jatkossakaan aikonut kasvattaa liikevaihtoa, vaan jatkaa toimintaa nykyisenkokoisena. Tavoitteenani on sen sijaan saada toiminta pyörimään niin, että voisin tehdä hieman lyhyempiä työpäiviä, kertoo maanantaista perjantaihin noin 12-tuntista työrupeamaa uurastava mylläri. Hänen on usein lauantaisinkin jatkettava työviikkoa.

Lomaa Jalo kertoo ehtivänsä pitää viikon jakson pari kertaa vuodessa.

Mylly työllistää myllärin ohella kaksi ulkopuolista.
– Myös Terhi-vaimoni on edelleen hieman mukana myllyn toiminnassa, mutta hänen varsinainen työnsä on perheneuvojana toimiminen seurakunnan palveluksessa eteläisessä Kymenlaaksossa. Lapsemme ovat myös ajoittain apuna. Esimerkiksi tänä kesänä kolme heistä on ollut myllyssä kesätöissä.

Korona-aika ei ole haitannut myllyn toimintaa – oikeastaan päinvastoin, sillä leipominen kotona on lisääntynyt.
– Aivan alkuun tilanne huolestutti, kun muutama leipomo joutui sulkemaan ovensa. Myyntimme leipomoille vähenikin, mutta kaupat alkoivat ostaa enemmän. Samoin suoramyynti asiakkaille myllyn myymälästä Liikkalassa lisääntyi.
– Leipominen on selvästi kasvussa. Joudumme tekemään aiempaa enemmän pienpakkauksia eli lisätöitä on tullut. Toisaalta kate niistä on isompia pakkauksia parempi.

Jalon Myllyn jauhoja on myynnissä useissa kaupoissa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja kauempanakin. Myyntiä tapahtuu myös muun muassa maatilatoreilla.

Vilja myllylle tulee Kouvolasta ja lähialueilta.
Jalon Mylly tekee jauhoja ympäri vuoden noin miljoonasta kilosta viljaa. Kun mylly pyörii osapuilleen 200 päivänä, on keskimääräinen ”päiväannos” noin 5000 kiloa.

Viljavuosi 2021 on ollut melkoisen huono.
– Näyttää tosiaan heikolta. Ohra- ja kaurasadot ovat monin paikoin onnettomat, mutta vehnäsato onnistui paremmin. Pääsääntöisesti syysviljat ovat onnistuneet, mutta kevätviljojen kanssa on ollut monin paikoin ongelmia. Minulla on kuitenkin sen verran paljon raaka-ainetoimittajia, että tämän vuoden satotilanne ei juurikaan vaikuta Jalon Myllyn toimintaan, vaikka raaka-aineen hintaan tulee luultavasti muutoksia. Eli saamme tarvitsemamme viljan, kertoo Jalo.

Jalon Mylly on jo vuosien ajan ollut tunnettu puuropäivästään. Elokuun lopussa on päässyt maistelemaan puuroa maksutta, ja viimeksi maukas ruoka houkutteli paikalle yli 1300 syöjää vuonna 2019. Tänä ja viime vuonna puuropäivä on jouduttu perumaan, mutta tavoitteena on järjestää se jälleen ensi vuonna.

Lopuksi täytyy kysyä Erkki Jalolta: ”Oliko oikea ratkaisu alkaa mylläriksi?”
– Se oli haasteellinen ratkaisu, joka toi haasteellisen, mutta myös mielenkiintoisen elämän. Mutta onko oikeastaan haasteetonta elämää? Ei varmaankaan. Minulle on ollut tärkeää yrittäjän vapaus sekä työskenteleminen ruoka- ja perustarpeiden äärellä. Koen, että minulla on ollut tärkeä ammatti ja työ.