Hämeenlinna nousi yrittäjäystävällisyyden kärkeen – mikä muuttui?

Tämä elinvoima-artikkeli on julkaistu myös Hämeen Sanomissa mielipidekirjoituksena 1.6.2026.

Suomen Yrittäjien kaksivuosittain toteuttama kuntabarometri mittaa paikallisten yrittäjien mielikuvaa oman kuntansa yrittäjyysilmastosta. Vuoden 2026 tulokset ovat Hämeenlinnan kannalta historiallisia: kaupunki on noussut ykköseksi, edellisessä mittauksessa vuonna 2024 Hämeenlinna oli sijalla 5 ja vuonna 2022 sijalla 3.

Nousu ei ole sattuma tai tilapäinen piikki. Hämeenlinna on ollut koko 2020-luvun kärkikahinoissa – mutta nyt se on ottanut selkeän etumatkan muihin.

Päätöksenteko ratkaisee

Barometrin vastauksissa yksi tekijä nousee ylitse muiden: päätöksenteon yrityslähtöisyys. Sen mainitsi tärkeimmäksi tekijäksi 69 prosenttia vastanneista hämeenlinnalaisyrittäjistä. Seuraavaksi tärkeimpinä tulivat yrityspalvelut (50 %), lupakäsittelyn sujuvuus (29 %), elinkeinopolitiikan asema (28 %), koulutus ja osaaminen (23 %), hankinnat (21 %), työllisyyspolitiikka (21 %) ja infrastruktuuri (15 %).

Päätöksenteon yrityslähtöisyyden kohenee, kun yrittäjät kokevat, että virka- ja luottamusjohto ottaa elinkeinotoiminnan huomioon jo valmisteluvaiheessa ja toimii asioissa entistä avoimemmin. Päätöksentekoon kaivattiin kuitenkin edelleen tehokkuutta ja ripeyttä.

Yrityspalvelut – kestovahvuus, jota kehitetään

Linnan Kehitys Oy:n ja Uusyrityskeskuksen toiminta on ollut Hämeenlinnan vahvuus yrittäjäkyselyissä jo vuosia. Nyt yrityspalvelut on jälleen kolmen tärkeimmän tekijän joukossa. Tyytyväisyyttä selittävät erityisesti liiketoiminnan tuki, aktiivinen yhteydenpito yrityksiin sekä yrittäjien kanssa järjestettävät tapahtumat ja valmennukset kuten Linnan Business Turnajaiset valmennusohjelmineen.

Yrityspalvelujen menestyksen taustalla on syvempi rakenteellinen muutos: palvelukonsepteja on rakennettu yhä enemmän yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Yritykset eivät ole vain asiakkaita – ne ovat kumppaneita. Kumppanuussopimukset, yhteisrahoitetut palvelut ja yhdessä valmistellut tapahtumat ovat avanneet yrityksille paremman näkymän myös kaupungin päätöksentekoon.

Lupakäsittely ja infrastruktuuri – yllättävät parantajat

Lupakäsittelyn sujuvuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi tekijäksi, ja sen suhteellinen loikka kärkeen oli yksi barometrin merkittävimmistä muutoksista. Kaavoitus koetaan nykyisin huomattavasti asiakaslähtöisemmäksi kuin aiemmissa kyselyissä.

Tämä ei ole pieni asia. Lupakäsittely on käytännössä se piste, jossa kaupunki todistaa päivittäin, onko se mahdollistaja vai jarru yritysten kehittymiselle. Hyvä menestys lupa-asioissa heijastuu suoraan yleiseen käsitykseen kaupungin yritysmyönteisyydestä.

Strateginen rohkeus kantaa hedelmää

Miksi juuri nyt, juuri Hämeenlinna? Rohkeus on ollut sekä kaupungin että Linnan Kehityksen strateginen arvo jo pidempään, ja viimeisen kahden vuoden aikana se on realisoitunut konkreettisina aloitteina ja panostuksina.

Hämeenlinna on historiallisesti kärsinyt ”hallintokaupungin” leimasta – mielikuvasta, jossa kaupunki odottaa suosiollisia virtauksia sen sijaan, että se rakentaisi kilpailukykyään aktiivisesti. Tuo aika näyttää olevan ohi. Vaikuttavuusperusteinen rahoitus ja henkinen kriisinkestävyys ovat esimerkkejä teemoista, joissa Hämeenlinna on ottanut pioneerin roolin – ja elinkeinoympäristö näyttäytyy nyt sen myötä vireämpänä ja kiinnostavampana.

Muutos kaupungin strategiassa ja sen myötä toiminnassa näkyy kuntabarometrissä suurena suhteellisena loikkauksena suoraan ykkössijalle. Keskeinen tekijä on jo vuosia jatkunut pitkäjänteinen, tiivis ja monipuolinen yhteistyö – kaupungin, Linnan Kehitys Oy:n sekä Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n yhteinen näkemys elinvoiman kehittämisestä.

Koulutus, hankinnat ja työllisyys

Koulutus ja osaaminen kuuluu yrityspalveluiden ohella kaupungin kestovahvuuksiin. Yrittäjät arvostavat henkilöstön koulutusmahdollisuuksia ja osaavan työvoiman saatavuutta. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys nähdään laajasti: kyse ei ole vain yrityksen perustamisesta, vaan työelämätaidoista, itsensä johtamisesta ja muutoksen kohtaamisesta.

Julkiset hankinnat koetaan kiinnostavana mutta tarjousprosesseineen vaikeana markkinana. Hankintayksikön aktiivinen viestintä ja yhteistyö yrittäjien kanssa ovat pitäneet suhteellisen aseman kuitenkin korkeana. Paikallisten pk-yritysten edellytysten parantaminen julkisissa hankinnoissa voisi nostaa kaupungin vielä vahvemmaksi.

Työllisyyspolitiikka on uusi aihekokonaisuus barometrissä. Heti ensiesiintymisellään kaupunki ja TyöHäme saavuttivat valtakunnallisesti kolmossijan. Yrittäjät arvostavat erityisesti tukea ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille ja korostavat keskittymistä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Mitä tämä tarkoittaa eteenpäin?

Kuntabarometrin kärkisija on arvokas signaali kahdessa suunnassa. Sisäänpäin se kertoo, että tehdyt valinnat ovat oikeasuuntaisia – ja että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.

Ulospäin se on viesti potentiaalisille investoijille ja sijoittumista harkitseville yrityksille: Hämeenlinna on kaupunki, jossa paikalliset yrittäjät viihtyvät ja jossa kaupunki seisoo oikeasti yritysten rinnalla. Se on vahvempaa markkinointia kuin mikään kampanja.

Barometritulos on myös konkreettinen osoitus siitä, että kaupungin uusi strategia „Houkutteleva ja menestyvä kasvukaupunki 2030“ lankeaa suotuisaan maaperään. Strategian keskeisin yrityksiin liittyvä tavoite – olla joustava kumppani yrityksille – on yrittäjien omissa vastauksissa jo todellisuutta. Kaupunki lupaa ratkaisuhakuisuutta ja kumppanuutta; barometri kertoo, että lupaus lunastetaan.

Strategia asettaa Hämeenlinnalle tavoitteen nousta myös turvallisuuden edelläkävijäksi hyödyntämällä vahvaa puolustusteollisuutta ja kaupungin keskeistä sijaintia huoltovarmuusinfrastruktuurissa. Tämä on luonteva seuraava kasvun moottori: yritysmyönteinen ilmapiiri on rakennettu, ja nyt sen päälle voidaan houkutella nimenomaan turvallisuus- ja puolustusalan investointeja.

Kaupungin strategiset kehityshankkeet – Elinkeinoalue MORE, Ykköskortteli ja erityisesti HAMKin kampusratkaisu – tähtäävät kiinnostavan ja elävän kaupunkikeskustan rakentamiseen. Kampushanke on tässä kokonaisuudessa erityisen merkittävä: sen vaikutukset ulottuvat opiskelija- ja työpaikkamääriä laajemmalle, väestörakenteeseen, palvelujen kysyntään ja tarjontaan, yritystoiminnan edellytyksiin, tapahtumien kehittymiseen sekä kaupungin imagoon ja pitovoimaan. Käytännössä keskustakampus voi tuoda päivittäin jopa 2 000–5 000 opiskelijaa, henkilökunnan jäsentä ja vierailijaa Hämeenlinnan keskustaan – ja samalla vahvistaa osaavan työvoiman saatavuutta, joka on yrittäjille kriittinen kysymys.

Korkeakouluopiskelijat ovat kaupungille erityislaatuinen elinvoimatekijä. Opiskelijoiden näkyvä läsnäolo keskustassa tukisi Hämeenlinnan asemaa osaamiskaupunkina ja lisäisi todennäköisyyttä, että opiskelijat jäävät myös valmistumisen jälkeen asumaan ja työskentelemään alueelle.

Strategiset tavoitteet arvioidaan puolivuosiraportoinnissa, ja laajempi arviointi tehdään syksyllä 2027. Kuntabarometri on yksi niistä mittareista, joilla kaupunki seuraa omaa menestystään – ja vuoden 2026 tulos on paras mahdollinen lähtölaukaus strategiakauden alkuun.

Allekirjoittajat:
Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan kaupunki, elinvoimajohtaja
Riku Heino, Linnan Kehitys Oy, toimitusjohtaja
Martti J. Kangas, Hämeenlinnan Yrittäjät ry ja Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, puheenjohtaja