Helsingin Yrittäjät: Keskustan liikenteen kehittämisessä huomioitava yritystoiminnan tarpeet

Helsingin ydinkeskustan tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman linjaukset etenevät kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn 29.8.2023. Kaupungin kehityksen kannalta merkittävät linjaukset pitäisi Helsingin Yrittäjien mielestä viedä kaupunginhallituksen päätettäviksi.

Keskustaa tulee kehittää kokonaisuutena

– Helsingin keskustan elinvoimaisuus on heikentynyt viime vuosina, mutta sen kehittämisestä puuttuu kokonaisvaltainen suunnittelu. Sen sijaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia valmistellaan liikennesuunnittelun ehdoilla ja kävelykeskustan kehittäminen keskittyy autoliikenteen vähentämiseen, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala toteaa.

Helsingin Yrittäjien näkemyksen mukaan käveltävyyttä keskustassa pitäisi edistää ensisijaisesti tavoilla, jotka lisäävät keskustan elinvoimaisuutta ja yritysten mahdollisuuksia toimia keskustassa. Keskustan kaupallisten katujen toimivuutta ja viihtyisyyttä tulee parantaa sekä lisätä katettuja kävelyalueita, sisäpihoja ja terasseja. Alueita tulee myös voida hyödyntää nykyistä vapaammin erilaisissa toiminnoissa.

Keskustan autoliikenteen sujuvuus varmistettava

Liikennelinjauksia koskeva esitys pohjautuu skenaariovaihtoehtoon, jonka mukaan Kaivokadusta tehtäisiin mahdollisesti joukkoliikennekatu ja keskustan poikittainen autoliikenne ohjattaisiin ensisijaisesti Esplanadeille.

– Helsingin keskustan eri alueiden pitää olla hyvin saavutettavissa kaikista ilmasuunnista. Keskustan toimivuuden ja elinvoiman kannalta on tärkeää säilyttää Kaivokatu myös autoliikenteen käytössä vähintään yksikaistaisina. Kaivokadun sulkeminen vaikeuttaisi merkittävästi liikkumista keskustan alueella ja lisäisi matka-aikoja. Näin siinäkin tapauksessa, että huoltotunnelin käyttöä saadaan tehostettua ja pysäköintiä ohjattua maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, Oksala sanoo.

– Päärautatieasema on luontaisesti merkittävä liikennekeskittymä, jonka palvelee erilaisia käyttötarpeita ja jonka tulee olla jatkossakin saavutettavissa myös henkilöautolla. Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi ei lisäisi olennaisesti alueen käveltävyyttä tai viihtyisyyttä, koska alueella on joka tapauksessa paljon erilaista liikennettä. Raitiovaunuliikenne lisääntyy kadulla entisestään uusien raitiotiehankkeiden myötä. Jalankulkijoilla on lisäksi Kaivokadun alla käytettävissään katetut maanalaiset kulkuyhteydet palveluineen ja näiden maanalaisten tilojen toimivuutta ja viihtyisyyttä pitäisi kehittää, Oksala toteaa.

Poikittaisen autoliikenteen ohjaaminen Esplanadeille ruuhkauttaisi keskustaa ja lisäisi liikenteen häiriöherkkyyttä. Esplanadien liikenteen osalta on parhaillaan käynnissä kokeilu, jonka tuloksia voidaan arvioida tulevan talvikauden jälkeen.

Jakelu-, huolto- ja palveluliikenteen toimivuudesta huolehdittava

Autoliikenteen merkittävä vähentäminen keskustassa kohdentuisi asioinnin ja työssäkäynnin lisäksi jakeluun, huoltoon ja liikkuvaan palveluliikenteeseen. Matka-aikojen kasvaessa huollon, jakelun ja erilaisia palveluja ihmisille toimittavan liikenteen kustannukset nousevat, mikä heikentää yritysten toimintaedellytyksiä.

– On tärkeää varmistaa, että yhä kasvavalla jakelu-, huolto- ja palveluliikenteellä on mahdollisuus liikkua keskustassa mahdollisimman sujuvasti. Keskustassa pitää lisäksi olla riittävästi lyhytaikaisia kadunvarsipysäköintipaikkoja, jotka ovat tärkeitä myös keskustan kivijalkayrityksille asiakaspalvelussa. Maanalaiset pysäköintilaitokset eivät korvaa niitä toiminnallisesti, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen painottaa.

Yritysvaikutuksia selvitettävä kattavasti

– Merkittävistä muutoslinjauksista keskustan liikenteeseen ei pitäisi päättää ennen kuin niiden vaikutuksista alueen yritystoimintaan on tehty perusteelliset selvitykset. Tarvitaan laajaa yritysvaikutusten arviointia, joissa vaikutuksista kysytään kaikenkokoisilta yrityksiltä koko keskustan alueelta, Laaksonen sanoo.

KUVA AdobeStock