Hinnat huolettavat viljelijöitä, mutta sadosta sentään tuli hyvä

Maatilojen taloudellinen tilanne jatkuu edelleen heikonpuoleisena. Tai siis toisin sanoen, kesän aikana ei ole tapahtunut suurempia muutoksia suuntaan jos toiseenkaan.

Siipikarja-, erikoiskasvi- ja kasvihuonetiloilla taloudellinen tilanne on tosin heikentynyt jopa näinkin lyhyellä ajanjaksolla. Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä sen ruotsalainen sisarjärjestö SLC harmittelevat kannanotossaan sitäkin, että paljon puhutut tuottajahinnat ovat nousseet kesän aikana parhaimmillaankin ainoastaan maltillisesti, joskin niiden osalta edes suunta näyttää nyt olevan oikea. Valoa vuoteen tuo myös edellisvuosia onnistuneempi viljasato.

Liki puolet viljelijöistä uskoo taloudellisen tilanteen edelleen heikkenevän. Erityistä huolta tuottajat kantavat sähkön sekä väkilannoitteiden hintatasosta. Etenkin lannoitekaupan ensi kauteen liittyy useampia kysymyksiä, kuten se, milloin lannoitteita saa, millä hinnalla ja mitä on edes tarjolla.

– Se aiheuttaa suurta huolta tiloilla ja tuo myös epävarmuustekijöitä seuraavalle kasvukaudelle, tuottajajärjestö varoittaa.

Kenties huolestuttavin kyselyssä esiin noussut seikka on se, että jopa 16 prosenttia maatiloista kertoo harkitsevansa tilanpidon lopettamista. MTK:n toteuttamaan elokuun kasvukausikyselyyn vastasi reilut 1300 maatilallista.

Satokauteen voidaan sentään olla tyytyväisiä

Jos onkin tulevaisuudessa usvaa, ainakin tämän vuoden viljasatoon voidaan olla tyytyväisiä. Neljästä perusviljasta kolmessa, ohrassa, kaurassa ja vehnässä satoa saatiin huomattavasti edellisvuotta enemmän, kun taas ruissato jäi keskimääräistä pienemmäksi.

Luonnonvarakeskuksen syyskuun lopulla lähettämän tiedotteen mukaan kokonaisuudessaan maamme viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljardia kiloa. Ennätyksiä sillä ei vielä havitella, mutta kahden heikoksi jääneen edellisvuoden jälkeen Luke arvioi tässä tilanteessa sanalla ”huojentava”.

Erityisen hyvän sadon näyttää tällä haavaa saavan Suomen toiseksi viljellyin vilja, kaura, jonka satomäärä 1,2 miljardia kiloa olisi toteutuessaan suurin 15 vuotaan. Sen sijaan eniten viljellyssä ohrassa jäätäneen vain 1,4 miljardiin kiloon, joka sekin on tosin kolmannesta suurempi kuin 2021. Vehnäsadon määrä 870 miljoonaa kiloa oli sekin noin kolmanneksen suurempi kuin vuosi sitten. Neljästä perusviljasta selvästi muutenkin vähiten viljelty on ruis, jonka osalta sato on samansuuruinen kuin viime vuonna, vajaat 70 miljoonaa kiloa. Se on sen verran vähän, että kotimaista vuosittaista kulutusta määrä ei kata. Rukiin tuonnille on siis tilausta tulevana talvena.

Näin arvio tehdään – ja herneyllätys

Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 19. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Lopullinen varmuus arvioille saadaan marraskuun loppupuolella, sen jälkeen kun maatilat ovat toimittaneet lopulliset satotietonsa.

Sellainen knoppitieto ja kuriositeetti Luken tilastoista voidaan vielä mainita, että ruoka- ja rehuherneen osalta kasvu onnistui tänä vuonna nappiin. Sen osalta arvio tälle vuodelle on liki 90 miljoonaa kiloa, joka on yli 100-vuotisen tilastointihistorian suurin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.10.2022