YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Hallitus uudistaa kotitalousvähennystä
Ensi vuonna terapia-asiakkaalla on mahdollisuus vähentää verotuksessaan fysio- tai toimintaterapeutin antama kotikuntoutus. Kuva: Getty Images

Hyviä uutisia fysioterapia-alalle: Kotitalousvähennys laajenee – Tällaisia mahdollisuuksia se avaa yrittäjille ja asiakkaille

Pääministeri Petteri Orpon hallitus haluaa laajentaa kotitalousvähennyksen kotona annettavaan fysio- ja toimintaterapiaan.

Jos hallituksen talousarvioesitykseen kirjaama tavoite toteutuu, ensi vuonna terapia-asiakkaalla on mahdollisuus vähentää verotuksessaan fysio- tai toimintaterapeutin antama kotikuntoutus. 

Nurmeksessa fysioterapiaan keskittyvää Kinesiocenter-perheyritystä poikansa ja vaimonsa kanssa pyörittävä Mika Mustonen uskoo, että uudistus avaa uusia mahdollisuuksia.

– Aiempina vuosina olemme keskittyneet hoitolaitoksessa annettavaan kuntoutukseen. Tämä avaa uusia markkinoita ja järkiperäistää toimintaa niin, että voimme lähteä koteihin kuntouttamaan asiakkaita järkevillä kustannuksilla.

Mika Mustonen.

Nurmeksessa fysioterapia-asiakkaat ovat usein työttömiä tai ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä pääse liikkumaan kodistaan hoitolaitokseen. Siksi kotikäynti voi olla heille ainoa vaihtoehto.

Kotitalousvähennykseen ei voi sisällyttää yrittäjän matkakuluja, mutta Mustonen uskoo, että palvelu houkuttelee silti.

– Yrittäjän näkökulmasta tunnin kuntoutukseen kuluu helposti kaksi tuntia aikaa. Toisaalta käyntejä voi ketjuttaa niin, että hoitaa useamman asiakkaan samalla reissulla. Tämä avaa uusia markkinoita etenkin syrjäseudulla.

”Ihmiset jäivät tyhjän päälle”

Omaiset voivat tarjota terapiapalvelua esimerkiksi ikääntyneille vanhemmilleen. Tällä voidaan edesauttaa arjen sujumista. Mustonen huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat pääsääntöisesti lopettaneet yhteiskunnan rahoilla maksetut kuntoutukset.

– Aikaisemmin myös täällä Nurmeksessa järjestettiin tällaista kuntoutusta. Kun Nurmes liittyi aikanaan Siun soteen, asiakkaat saivat kuntoutusta maksusitoumuksella. Sitten sote-alue lopetti tällaiset palvelut ja ihmiset jäivät tyhjän päälle. Kuntoutustarve ei ole kuitenkaan loppunut, Mustonen kertoo.

Tällä hetkellä Mustonen veloittaa hoitolaitoksessa tehtävästä terapiakäynnistä 73 euroa. Kotikäynnin normaalihinta on 109,50 euroa. Jatkossa kotitalousvähennys olisi runsaat 40 euroa, jolloin maksettavaa jäisi vajaat 70 euroa.

”Arvokas uudistus”

Kuntoutusyrittäjät ry on tyytyväinen päätökseen, joka parhaimmillaan vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuneita sairauspäiviä.

– Moni on valmis maksamaan siitä, että julkisen palvelun lisäksi erityislapsi saisi enemmän tukea kotiin tai leikkauksesta tai sairauskohtauksesta toipuva läheinen saisi ammattilaiselta apua toimintakykyynsä, Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin sanoo.

Fysioterapian lisäksi kotitalousvähennyksen saa toimintaterapiasta, jossa tuetaan arjen toimintoja ja opetellaan ylittämään fyysisiä tai psyykkisiä haasteita esimerkiksi pukeutumisessa, ruoanlaitossa tai peseytymisessä. 

Kuntoutusyrittäjien juristi Juhani Saarinen pitää uudistusta parannuksena aikaisempaan terveyspalveluita koskeneeseen leikkaukseen.

– Tämä on arvokas uudistus aikana, jolloin pienten paikkakuntien terveyspalveluiden kohtalo on epäselvä ja fysioterapiamatkojen Kela-korvattavuus loppui vuoden 2023 alusta, hän huomauttaa.

Samalla loppui myös asiakkaalle maksettava matkakorvaus, koska matka ei kohdistunut enää sairausvakuutuslain nojalla korvattavaan hoitoon. Hoidon korvaus on laissa myös matkan korvauksen edellytys.

– Käytännössä asiakas jäi ilman vajaan kymmenen euron fysioterapian sairausvakuutuskorvausta, mutta isompi juttu monille ikäihmisille oli se, että vuodenvaihteen jälkeen Kela ei ole enää korvannut taksimatkoja fysioterapiavastaanotolle, Saarinen sanoo.

Työnantajan maksamaa osuutta ei saa vähentää

Saadakseen kotitalousvähennyksen maksajalla on oltava riittävästi verotettavaa. Saarisen laskelman mukaan esimerkiksi eläkettä tulisi saada noin 15 000 euroa vuodessa, jotta verotuksellinen vaatimus toteutuu.

– Ehdot ovat päällisin puolin sellaisia, kun halusimme. Olisimme toivoneet, että työnantaja voisi maksaa osan kotitalousvähennyksen alaisesta palvelusta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Jos työnantaja maksaa osan, työntekijä ei saa laittaa omaa osaansa verovähennyksiin.

Rajaus koskee muun ePassin ja Smartumin kaltaisia etuja, joita työnantaja voi hankkia tukeakseen työntekijän hyvinvointia.

– Meidän toiveemme on, että työntekijä voisi vähentää kotitalousvähennyksen avulla verotuksessaan aina sen osan, jonka hän on itse maksanut palvelusta. Nyt eduskunnalle annetun esityksen mukaan osittainenkin ePassin tai vastaavan kohdennetun maksuvälineen käyttö maksussa estää kotitalousvähennyksen palvelusta kokonaan, Saarinen sanoo.

Kuntoutusyrittäjien toinen toive liittyy uusien ammattikuntien mukaanottamiseen kotitalousvähennykseen.

– Esimerkiksi audionomin antama kuulokuntoutus ihmisen kotona voisi olla sellainen palvelu. Kaikki terapia tukee ihmisen toimintakykyä.

Kuntoutusyrittäjät järjestää marraskuun alussa avoimen webinaarin uudesta kotitalousvähennyksestä. Webinaariin voi ilmoittautua tästä.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Pauli Reinikainen