Ilman ulkopuolista rahaakin voi kasvaa – ”Aina ei tarvitse mennä Amerikan mallilla”

Kovaa kasvua tai alkusysäystä tavoittelevat yritykset etsivät sijoittajia, kumppaneita tai asiakkaita kasvuyritystapahtuma Slushissa. Moni yritys on kasvanut myös tulorahoituksella.

Yrittäjät kysyi muutamalta suomalaisyrityksiltä, miten ne ovat taivaltaan rahoittaneet.

Omalla rahalla alkuun

Konsulttiyritys DAIN Studios tarjoaa suurille yrityksille muun muassa data-, tekoäly- ja analytiikkapalveluita.

Vuonna 2016 perustettu yritys lähti liikkeelle kolmen Nokia-taustaisen data-analytiikkaan erikosituneen perustajan voimin, mutta tällä hetkellä yritys työllistää jo 25 työntekijää. Yritys on kasvanut tulorahoituksella.

– Ensimmäiseen puoleen vuoteen emme nostaneet palkkaa, jotta saimme kerättyä pesämunaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tarvitsemme tekijöitä, jotta voimme myydä projekteja, perustajajäsen Ulla Kruhse-Lehtonen kertoo.

Yrittäjät ovat halunneet olla riippumattomia sijoittajista, mutta rahan hakeminen ei ole täysin poissuljettu ajatus.

– Olemme miettineet, pitäisikö meidän alkaa tehdä omaa tuotetta. Se vaatisi ulkopuolista rahaa, Kruhse-Lehtonen sanoo.

Tulorahoitteisena säilyy itsenäisyys

Jyväskylän yliopistosta alkunsa saanut logistiikkapalveluiden idea on jo 10 vuotias. Kuljetusten suunnittelun optimointiin kehitetty palvelu kertoo, mikä paketti menee mihinkin kuljetusautoon, mistä se menee ja minne ja tarvitaanko käsittelyyn erikoisvälineitä.

– Laskemme kokonaissuunnitelman, joka auttaa minimoimaan autojen määrän, kilometrit ja tunnit, eli säästämään kokonaiskustannuksissa, osakas Jouko Nieminen kertoo.

Perustajat saivat yliopistossa Tekesin Tutli-tutkimusohjelman projektirahoituksen, joka oli yritykselle lottovoitto. Sen turvin kehittäjät voivat keskittyä kaksi vuotta kaupallistamisen valmisteluun ja tutkimukseen. Vuonna 2014 yritys oli valmis siirtymään startup-vaiheeseen.

– Tämä on kasvanut omarahoitteisesti. Meillä oli Finnveran laina, mutta sen saimme juuri maksettua juuri pois. Nyt mukana on kaksi pääosakasta ja 10 pienempää, Nieminen kertoo.

Yrittäjät ovat ajatelleet, että tulorahoitteisena itsenäisyys säilyy.

– Aina ei tarvitse mennä Amerikan mallilla. Monet täällä Slushissa tähtäävät sijoittajarahan saamiseen ja viiden vuoden päästä rahakkaaseen exitiin. Me emme halua sitoa käsiämme, ja haluamme tehdä tätä. Olemme päässeet piireihin ja meillä on hyviä mahdollisuuksia lähteä isosti liikkeelle, Nieminen kertoo.

Kovaa kasvua sijoittajien tuella

Sosiaalisen median hallintatyökalua pienyrityksille kehittävä Hookle toi kaupallisen tuotteen markkinoilla lokakuussa. Käyttäjäänsä opastavan työkalun valtti on yksinkertaisuus.

Vuonna 2017 yritys pääsi alkuun Business Finlandin erilaisilla rahoitustyökaluilla. Tämän vuoden tammikuussa yritys keräsi preseed-vaiheen reilun 500 000 euron rahoituksen, jonka turvin kaupallinen tuote oli mahdollista tehdä.

– Nyt meneillään on vaihtovelkamallin rahoituskierros. Siinä yritys ottaa lainaa, joka konvertoituu osakkeiksi seuraavalla rahoituskierrokslla. Rahoittaja saa silloin osakkeet alennuksella, osakas Jere Seppälä kertoo.

Yrityksellä on meneillään kova kasvutahti. Seppälän mukaan Hookle saa noin 1 000 uutta käyttäjää viikossa.

Sijoittajat haussa kansainvälistymisen tueksi

Geeni- ja terveydentilan pikatestejä valmistavalla Medigoolla on meneillään kahden miljoonan euron sijoituskierros. Tähän asti yritys on kasvanut omarahoitteisesti ja yksityissijoittajien tuella. Nyt kasvuun tarvitaan suurempia muskeleita.

– Yli puolet Suomen apteekeista myy tuotteitamme ja Euroopassa olisi paljon kysyntää. Tätä alaa ei kukaan ole vielä vallannut. Tarvitsemme rahaa markkinointiin ja mainontaan, jotta pääsemme uusille markkinoille, sijoittajasuhteista vastaava johtaja Jukka Vihko kertoo.

Madigoolla oli jo mahdollisuus päästä suureen jakeluun brittiläisen Bootz-apteekkiketjun valikoimiin. Bootz olisi kuitenkin halunnut yli 700 000 puntaa markkinointi- ja mainontarahaa. Medigoolla ei sellaisia rahoja ollut.

– Tuskaista tämä on välillä ollut. Teimme päätöksen rahoituskierroksesta kevään yhtiökokouksessa, mutta kesällä Valvira teki lisävaatimuksia tuotteelle, mikä hidasti etenemistä. Saimme sijoituskierroksen käyntiin vasta syksyllä, toimitusjohtaja Mika Karilahti kertoo.

Kumppanuus voi olla fiksumpaa

Carecode esitteli Slushissa lääketieteellistä kuvantamislaitetta suun tutkimukseen. Tuote ei vielä ole kaupan, eikä rahoitusta juuri nyt tarvita. Yrityksen perustuote on viestintäratkaisu.

– Rahan hakeminen jossain vaiheessa ei ole poissuljettua, mutta voi olla järkevämpää edetä paikkansa vakiinnuttaneen kumppanin kanssa. Terveydenhuolto on konservatiivinen ala ja markkinoille pääseminen hidasta. Raha palaa nopeasti, joten rahan hakeminen kannattaa vasta, kun ollaan jo lähellä läpimurtoa. Ja sitten sijoittajan pitää ymmärtää pitää piikki pitkään auki, toimitusjohtaja Magnus Tötterman toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi