Kaiteilla menestynyt Jaakko Ruuhiala kertoo nyt, miksi ei kasvata yritystään: ”Olen enemmän tuloksen perään”

Yrittäjä Jaakko Ruuhiala miettii hetken vastausta kysymykseen, mistä EK-Kaide Oy;n nimi on peräisin.

– En itse asiassa tiedä. Se ei taida perustua mihinkään. Ilmeisesti perustajan ensimmäinen nimiehdotus ei käynyt PRH:lle, niin piti keksiä jotkut muut kirjaimet, hän sanoo.

Ruuhialan aloitettua EK-Kaiteen yrittäjänä vuonna 2015 hän ei halunnut muuttaa nimeä, josta oli jo tullut tunnettu asiakkaiden keskuudessa.

Nurmijärven Jäniksenlinnassa noin 800 neliön suuruisissa vuokratiloissa toimiva yritys tunnetaan ennen kaikkea metallikaiteista, joita se on valmistanut perustamisestaan vuodesta 1986 lähtien. Ruuhiala aloitti yrityksen palveluksessa jo 2000-luvun alussa, jolloin hän vaihtoi työpaikkaa toisesta metallialan yrityksestä. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri.

– Olen metallimiehen rooliin ajautunut raksaihminen, hän kiteyttää.

Tullessaan Nurmijärvelle Ruuhiala sai kuulla EK-Kaiteen silloiselta yrittäjältä, että jossain vaiheessa tarjolla voisi olla paikka hänen seuraajanaan yrityksen omistajana.

– Päämäärä oli koko ajan selkeästi tiedossa. Siirtymä yrittäjäksi oli lopulta helppoa, koska olin ollut yrityksen palveluksessa noin kymmenen vuoden ajan. Tiesin, mitä olen ostamassa ja miten yritys toimii. Useampikin pankki olisi halunnut rahoittaa liiketoimintakaupan.

Kaupan jälkeen Ruuhiala on ollut yrityksen ainoa omistaja. Alussa se oli selvä valinta: rahoituksen ehtona oli, ettei muita omistajia saa olla. Nyt lainat on maksettu pois, eikä uusia lainoja ol tarvinnut ottaa.

– Yrityksellä ei ole tällä hetkellä mitään muuta velkaa kuin normaalit ostovelat, yrittäjä kertoo.

”Usein turmiollinen tie”

Maltillisuus on ollut Ruuhialan yrittäjyyden keskeinen strategia. Hän ei ole halunnut kasvattaa yritystään. Se on osoittautunut tähän mennessä oikeaksi valinnaksi, sillä EK-Kaide on menestynyt alallaan hyvin, vaikka esimerkiksi rakennusalalla suhdanne on ollut vaikea jo pidempään.

– Mieluummin pysymme vakavaraisena eikä olla kovin kasvuhakuisia. Toisaalta meillä ei ole suuria investointitarpeita, joita pitäisi pyöritää rahoituksen kautta.

Ruuhiala tietää, mistä puhuu. Hän on seurannut läheltä muita yrityksiä, jotka ovat tähdänneet nopeaan kasvuun.

– Usein se on ollut turmiollinen tie. Sitten kun tulee vaikeammat paikat, kasvun sopeuttaminen on vaikeaa. Kun tulee se ensimmäinen monttu, projektikulut ovat niin kovia, ettei niistä selvitä.

EK-Kaiteelle kasvu on tarkoittanut lähinnä inflaatioon sopeutumista. Useimmiten se on tullut luonnostaan sopimushintoja nostamalla. Ruuhialan sanoin: Pakkohan se on kasvaa, ettei kuihdu. Hallitsematonta laajentamista hän ei kuitenkaan tahdo. 

– Sellaiset yritykset eivät ole kovin pitkäikäisiä. Itse olen enemmän tuloksen kuin liikevaihdon perään. Rajatussa tuotesegmentissä toimiva yritys ei kaipaa rönsyilyä. Tämä nykyinen on kokonaisuus, jonka pystymme aika mukavasti hallitsemaan. Menestyksen taustalla on se, että ei ole hötkyilty, Meillä on pitkiä asiakassuhteita ja sellaisia sopimuspohjia joihin on voinut vakaasti luottaa.

Taloustilanne näkyy kaikesta huolimatta myös EK-Kaiteen toiminnassa: takavuosina yritys käytti kiiretyöhön ulkopuolisia, mutta nyt kaikki tehdään oman henkilökunnan voimin. Suomen talouden heikko veto näkyy myös siinä, että yritys on joutunut kasvattamaan toiminta-aluettaan.

– Ennen pääkaupunkiseutu riitti ruokkimaan meidät, mutta nyt joudumme tekemään Tamperetta ja Turkua. Sillä tavoin olemme pysyneet melko lailla samassa työkannassa, Ruuhiala sanoo.

Tyytyväiset työntekijät

Nurmijärveläisyrityksessä työskentelee pitkäaikaisia työntekijöitä. Palveluksessa on edelleen muun muassa asentaja, joka tuli töihin yrityksen perustamisvuonna 1986. Nyt hän on 62-vuotias.

– Vaihtuvuus meillä on todella pientä. Yritän pitää väestä huolta niin, että täällä on hyvä olla.

Käytössä ovat ”kaikki mahdolliset vakuuttamiset”. Se tarkoittaa, että työnantaja kustantaa henkilöstölle muun muassa vapaa-ajan tapaturmavakuutukset ja sairausvakuutukset. Ruuhiala tarjoaa työntekijöilleen myös ylimääräistä eläketurvaa. Sitä yritys maksaa vajaat 2 000 euroa työntekijää kohden vuodessa. 

– Tavoitteena on, että ihmiset jäisivät täältä eläkkeelle. Kun on hyvä porukka niin ei tarvitse olla kauhean huolissaan siitä, tekevätkö ihmiset töitä. Ketään ei tarvitse vahtia. Se on minulle tärkeä asia. Kun yrityksen ilmapiiri on hyvä niin työntekijät vahtivat toinen toistaan.

Sairauslomapäivien määrää on vähennetty muun muassa tuotantotilojen suodatinjärjestelmällä, joka poistaa tilasta metallihionnasta aiheutuvia pienhiukkasia. Ne ovat tyypillisesti syynä alan työntekijöiden ylätieinfektioihin.

Ruuhiala myöntää, että työntekijöiden nopea vaihtuvuus toisi hänelle nopeasti paineita esimerkiksi henkilöstön kouluttamisesta. Vaikka kaiteiden valmistaminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, sitä se ei todellisuudessa ole.

– Tuote ei sinänsä ole monimutkainen, mutta se ei ole ihan jokaisen tehtävissä. Olisi taakka, jos pitäisi ajaa ihmisiä sisään ja kouluttaa.

Kaiteiden laadukas tuotanto vaatii työntekijöiltä Ruuhialan mukaan kolmiulotteista hahmotuskykyä. Työ eroaa monesta muusta metallialan tehtävästä.

– Esimerkiksi telakkahitsari tekee pelkkää saumaa, mutta meillä työ on paljon muutakin kuin hitsaamista. Tässä pitää osata sahata kappaleita tiettyihin kulmiin. Hahmotuskyky on kaiken a ja o.

Kovin montaa vuotta Ruuhiala ei voi kuitenkaan luottaa nykyisen henkilökunnan pitovoimaan, sillä vanhimmat alkavat jäädä eläkkeelle. Siinä vaiheessa on käynnistettävä uusien työntekijöiden haku.

Uusi yrittäjä haussa talon sisältä

EK-Kaiteen kaikki langat ovat Ruuhialan käsissä. Kyseessä on tietoinen valinta. Yrityksen hallituksessakaan ei ole ulkopuolisia jäseniä.

– Olen joskus pohtinut asiaa ja melkein palkannut ulkopuolisia, mutta se on jäänyt kuitenkin tekemättä. Olisihan se varmaan järkevää joskus kuulla myös ulkopuolisia mielipiteitä, mutta jotenkin olen tykännyt siitä, että saan tehdä asioita juuri niin kuin itse haluan. Toistaiseksi se on toiminut hyvin. En näe tarvetta neuvoille, mitä tulee varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseen.

Yrittäjä myöntää, että ulkopuolisten jäsenien rekrytointi yrityksen hallitukseen toisi kasvuhakuisuuden nopeasti pöydälle.

Nyt 57-vuotias yrittäjä on uhrannut ajatuksia omistajanvaihdokseen. Sen hän toteuttaisi mieluusti samaan tapaan kuin tullessaan itse puikkoihin.

– Meillä on tällä hetkellä henkilökunnassa yksi ehdokas, joka voisi mahdollisesti jatkaa toimintaa yrittäjänä. Jos jaksaisin tehdä töitä vielä ainakin kuusikymppiseksi, voisin miettiä, olisiko tällä ehdokkaalla riittävästi kokemusta ja ymmärrystä. Haluan, että jatkaja osaa asiat, jotta voin luottaa siihen, että firma menestyy jatkossakin.