Kasvaako hallitus yrityksesi mukana?

Pk-yrityksessä hallitus kehittyy yleensä vasta yrityksen kasvaessa. Samat ihmiset, jotka olivat oikeita ensimmäisinä vuosina, jatkavat helposti vuodesta toiseen. Mutta kun yritys kasvaa, markkina muuttuu tai teknologia mullistaa toimintatapoja, kannattaa kysyä: pitäisikö hallituksenkin muuttua?

Espoo on Suomen merkittävimpiä yrittäjyys- ja teknologiakeskittymiä. Kaupungissa syntyy uusia yrityksiä, kansainvälisiä innovaatioita ja kasvutarinoita, mutta samaan aikaan moni pk-yritys kamppailee tutun kysymyksen kanssa: mistä löydetään seuraava kasvuaskel ja ketkä sen pystyvät viemään eteenpäin?

Vastausta etsitään yleensä tuotteista, asiakkaista, rahoituksesta, kansainvälistymisestä tai uusista teknologioista. Harvemmin katse kääntyy yrityksen omaan hallitukseen. Silti juuri siellä saattaa olla yksi pk-yrityksen vähiten hyödynnetyistä kasvun välineistä.

Milloin hallituksen kokoonpano alkaa hidastaa kasvua?

Pienessä yrityksessä hallitus muodostuu ymmärrettävästi usein omistajista, perustajista ja heidän lähipiiristään. Yrityksen alkuvaiheessa tämä voi olla erinomainen ratkaisu: ihmiset tuntevat liiketoiminnan, päätöksiä voidaan tehdä nopeasti ja sitoutuminen on vahvaa.
Ongelma syntyy, jos hallituksen kokoonpano muuttuu yritystä hitaammin.

Kun yritys siirtyy seuraavaan vaiheeseen, myös hallituksessa tarvittava osaaminen voi muuttua. Kotimarkkinoilta kansainvälistyvälle yritykselle kansainvälinen kokemus voi olla ratkaisevaa. Nopeasti kasvava yritys voi tarvita rahoituksen tai skaalautumisen osaamista. Teknologinen murros puolestaan voi tehdä sellaisesta osaamisesta strategisesti tärkeää, jota hallituksessa ei vielä muutama vuosi sitten tarvittu.

Hyvä käytäntö on kysyä aina strategiapäivityksen tai pienemmänkin strategisen muutoksen yhteydessä, vastaavatko yrityksessä jo olemassa olevat osaamiset päivitetyn strategian tarpeita.

Tämä olennainen kysymys on syytä käydä rehellisesti läpi koko organisaation osalta lähtien nykyisestä hallituskokoonpanosta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä aina operatiiviseen henkilöstöön saakka. Usein strategian päivittäminen paljastaa selkeän tarpeen hankkia yritykseen uutta osaamista.

Rotaatio on rakenne, ei rangaistus

Hallitusrotaatiossa ei siksi ole ensisijaisesti kyse ihmisten vaihtamisesta. Kyse on siitä, että hallituksen osaamista, kokemusta ja näkökulmia arvioidaan suhteessa siihen, mihin yritys on seuraavaksi menossa.

Tämä ajatus on myös uuden Hallitusrotaatio – Uudistuva hallitus yrityksen strategisena työkaluna -kirjan keskeisiä lähtökohtia. Hallituksen kokoonpanoa ei pitäisi tarkastella vain nykyhetken kautta. Olennaista on kysyä, millaista hallitusta yritys tarvitsee kahden, kolmen tai viiden vuoden kuluttua.
Pk-yritykselle kysymys voi olla jopa suurempaa yritystä tärkeämpi. Kun organisaatio on pieni, yhdenkin uuden hallituksen jäsenen osaaminen, verkostot ja kyky haastaa totuttuja ajattelutapoja voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen suuntaan.

Pk-yrityksissä hallitus on parhaimmillaan yrittäjän strateginen kumppani. Ulkopuolinen hallitusjäsen voi tuoda yritykseen sellaista kokemusta, näkemystä ja verkostoja, joita yrittäjän ei ole mahdollista rakentaa yksin. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun yritys hakee kasvua tai sen toimintaympäristö muuttuu nopeasti.

Rotaation ei tarvitse tarkoittaa sitä, että hyvin toimiva hallitus vaihdetaan kerralla. Päinvastoin. Hyvä rotaatio on suunnitelmallista jatkuvuuden ja uudistumisen tasapainottamista.

Yksi harjoitus tälle syksylle

Pk-yrittäjän kannattaakin tehdä tänä syksynä yksi pieni harjoitus. Kirjoittakaa ensin paperille, missä haluatte yrityksen olevan kolmen vuoden kuluttua. Katsokaa sen jälkeen hallituksenne ympärille ja kysykää: onko tässä pöydässä se osaaminen ja näkemys, jolla sinne päästään?
Samalla kannattaa uskaltaa kysyä vaikeampiakin kysymyksiä. Mitä osaamista meiltä puuttuu? Milloin viimeksi hallitukseen tuli kokonaan uusi näkökulma? Kuka haastaa yrittäjän ja toimitusjohtajan ajattelua? Onko hallituksessa ihmisiä, joilla on kokemusta siitä vaiheesta, johon yritys on vasta pyrkimässä?

Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä: onko hallituksemme edelleen tulevaisuuskelpoinen?
Espoon kaltaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kysymys on erityisen ajankohtainen. Yrityksiltä odotetaan uudistumista, innovaatioita ja kasvua. Samaa uudistumiskykyä tarvitaan niiden hallituksilta.

Hallitusrotaation tarkoitus ei ole vaihtaa ihmisiä vaihtamisen vuoksi. Sen tarkoitus on varmistaa, ettei yrityksen tulevaisuutta rakenneta vain eilisen osaamisella.

Jos vastaus ei ole aivan selvä, keskustelu hallituksen uudistamisesta kannattaa aloittaa jo nyt.