Konkurssiluvuissa hienoista laskua
Kuluvan vuoden tammikuussa konkursseja laitettiin vireille eniten muiden palveluiden, rakentamisen sekä kaupan toimialoilla. Kuva: Getty Images
14.2.2024 klo 12:57
Uutinen

Konkurssiluvuissa pieni valonpilkahdus – ”Alkuvuosi vielä hankala”

Tammikuussa laitettiin vireille hieman vähemmän konkursseja kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastokeskuksen uusin konkurssitilasto antaa hieman toivoa paremmasta, mutta vain hieman. Tuoreiden lukujen perusteella tammikuussa laitettiin vireille yhteensä 298 konkurssia eli yhdeksän konkurssia vähemmän kuin vuoden 2023 tammikuussa. Toisaalta viime joulukuussa konkurssihakemusten määrä oli 244.

– Vaikka näemme konkurssihakemusten määrässä pientä taittumista viime vuoden tammikuuhun nähden, yritysten tilanne ei ole kuitenkaan kokonaan helpottumassa. Arviomme mukaan konkurssiuhkaisten maksukehotusten ja konkurssihakemusten määrät pysyvät korkealla tasolla vielä ainakin alkuvuoden, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee.

Kuluvan vuoden tammikuussa konkursseja laitettiin vireille eniten muiden palveluiden, rakentamisen sekä kaupan toimialoilla. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Pk-yritykset kipuilevat ylipitkien maksuaikojen kanssa

Heikko taloudellinen suhdanne vaikuttaa jatkossakin etenkin rakennusliikkeisiin, mutta konkursseja on Toivosen mukan odotettavissa myös kaupan ja palvelun sektoreilla.

– Konkurssien takana on edelleen moninaisia syitä, kuten koronan jälkeiset vaikeat taloudelliset ajat, korkeat korot ja kohonneet kustannukset. Neljännes konkursseista johtuu siitä, ettei yritykset saa ajoissa omia saataviaan sopimuskumppaneiltaan. Yrittäjän tulee kuitenkin hoitaa omat laskunsa, kuten palkat, verot, vuokrat ja tuotantokustannuksensa ajallaan, Toivonen jatkaa.

Maksuviivästykset ja pitkät maksuajat vaivaavat sekä suomalaista että eurooppalaista yrityskenttää. Suomen lainsäädännön mukaan yritysten välillä saa käyttää yli 30 päivän maksuaikaa vain, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yli puolet pk-yrityksistä raportoi, että ne ovat törmänneet siihen, ettei lakia noudateta. Usein sanelijana toimii suuryritys, joka sanelee itselleen pitkät ja edulliset maksuajat.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus
Toimitus