Koronakriisi on ajanut matkailutoimialan vaikeuksiin Lakeland-alueella

Koronakriisi on ajanut matkailutoimialan vaikeuksiin Lakeland-alueella

Järvi-Suomen suuralueen tuleva talvikausi näyttää jäävän ilman venäläisiä loma- ja ostosmatkalaisia ja muita ulkomaisia turisteja. Järvi-Suomi on yksi Suomen matkailun neljästä suuralueesta. Aluetta markkinoidaan Lakeland -brändin alla. Turistien puuttumisella on kohtalokkaita seurauksia monille alueen matkailualan yrityksille ja työpaikoille.

Venäläiset matkailijoiden puuttuminen merkitsee taloudellista tappiota Lakeland -alueelle ja itäiselle Suomelle

Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva toteaa, että Lakeland-alueen matkailualan yritykset ovat koronakriisin takia kriittisessä tilanteessa. Lapin matkailun tilanne on pysynyt julkisen keskustelun fokuksessa ja Lakeland-alueen matkailukriisi on paljolti jäänyt sen varjoon.

– Lakeland-alueelle matkailu on keskeinen ja merkittävä elinkeino ja kulunut vuosi on ollut vaikea. Kotimaiset matkailijat ja alueen omat vapaa-ajan asukkaat petrasivat tilannetta kesälomakaudella. Alkava talvi ja kevät tuottavat huolta, sanoo Kuuva.

Tilastokeskuksen julkaisemien matkailijoiden yöpymistilastojen mukaan ulkomaisten turistien yöpymiset ovat vähentyneet rajusti koko Suomessa. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet eniten. Vähennys Suomessa oli maalis-lokakuussa yli 460 400 yötä, josta peräti noin puolet eli 230 000 kohdistui Järvi-Suomen alueelle.

Venäläisten matkailijoiden merkitys on vielä paljon suurempi kuin pelkkien yöpymisten puuttuminen.

– Venäläiset matkailijat ovat Etelä-Savon suurin yksittäinen ulkomainen matkailijaryhmä, joka on tullut alueelle viettämään joulua, uutta vuotta ja pääsiäistä. Kun he eivät saavu Suomeen, on meidän matkailuala ja etenkin matkailun ohjelmapalvelut isojen haasteiden edessä, toteaa Kuuva.

Yöpymistilastot eivät kerro koko totuutta matkailualan hädästä. Järvi-Suomelle on tyypillistä runsas pienten majoituskohteiden määrä, perheyrittäjyys ja maantieteellisesti hajanainen rakenne. Merkittävä osa majoitusvuorokausista jää rekisteröinnin ulkopuolelle majoituskohteiden pienuuden vuoksi.

Venäjän raja ei aukene nopeasti, sillä koronatilanne on viimeaikaisen uutisoinnin perusteella vaikeutunut Venäjällä. Etelä-Karjala on arvioinut, että maakunta yksin menettää miljoona euroa päivässä, kun Venäjän rajan pysyy kiinni ja ostosmatkailu tyrehtyy.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen jakaa Kuuvan huolen. Mäkinen näkee ratkaisuna alueen ahdinkoon, että EU:n elpymisvälineen rahoituksen jakokriteereiden suunnittelussa huomioidaan Itä-Suomen matkailun tilanne. Matkailuala on kriisissä niin Lapissa ja Uudellamaalla kuin Itä-Suomessa ja koko muun Suomen matkailualueilla.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto Heli Gynther, p. 040 773 7285, matkailujohtaja Maisa Häkkinen, Miksei Mikkeli, p. 044 794 2219, aluejohtaja Niina Kuuva, Etelä-Savon yrittäjät, p. 040 731 1686