Kuopio suurten kaupunkien kärjessä Kuntabarometrissä

Suomen Yrittäjien teettämässä Kuntabarometrissä selvitetään mikä on Suomen paras kunta yrittäjälle. Kyselyssä yrittäjät kertovat arvosanan kunnan elinkeinopolitiikan eri osa-alueista, kunnan oman toiminnan avoimuudesta ja markkinoille menosta, työllisyydestä, sote-uudistuksesta sekä monipaikkaisuudesta. Helmi-huhtikuussa toteutetussa kyselyssä Kuopio sijoittui isojen kaupunkien sarjassa toiseksi, Seinäjoen viedessä ykköstilan. Kuntabarometrin tulokset julkistettiin Kunnallisjohdon seminaarissa 18.5. Vaasassa.


Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Janne Seppälä kertoo, että hyvän tuloksen taustalla on Kuopion kaupungin ja yrittäjien yhteisen tekemisen tiivistäminen ja pitkäjänteinen sekä tavoitteellinen työ.

– Meillä on edelleen monessa asiassa paljon tehtävää, mutta tavoitteemme on saada napattua Seinäjoelta ykkössija. Heti huomisesta lähdemme sitä tavoitetta kohti.  

Elinkeinopolitiikkaa arvioitiin kuudella eri osa-alueella, joista jokaisella Seinäjoki sai Kuopiota paremmat arvostelut. Suurimmat erot olivat kysyttäessä elinkeinopolitiikan asemasta kunnassa (Kuopio 3,24 – Seinäjoki 3,71), yrityspalveluista (Kuopio 3,12 – Seinäjoki 3,62) sekä päätöksenteon yrittäjälähtöisyydestä (Kuopio 3,12 – Seinäjoki 3,69).

Kysyttäessä elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeysjärjestyksestä, kuopiolaiset asettivat tärkeimmäksi päätöksenteon yrittäjälähtöisyyden ja toiseksi yrityspalvelut. Yrityspalveluista tärkeimmiksi koettiin aloittavan yrittäjän palvelut, rahoitus- ja investointineuvonta sekä sujuvat lupapalvelut.      

Kehittämistä erityisesti hankinnoissa ja infrastruktuurissa

Kyselyssä selvitettiin myös eri elinkeinopolitiikan osa-alueiden kehittymissuuntaa. Kuopiossa kehittymissuunta koettiin negatiiviseksi hankintapolitiikassa: koettiin, ettei kunta jaa hankintoja pk-yrittäjän näkökulmasta sopiviin osiin, eikä pk-yrityksiä huomioida hankinnoissa.  

Yrityspalveluista yrittäjät odottivat enemmän yhteydenottoja, muilta osin yrityspalveluiden koettiin kehittyneen positiivisesti, joskin koko maan keskiarvon vähemmän.

Kehitettävää yrittäjien mielestä oli myös kunnan viestinnässä koskien yrityksiä koskevia tavoitteita, suunnitelmia, toimia ja päätöksiä.

Infrastruktuurin osa-alueista kehittymissuunta on koettu negatiiviseksi kaavoituksessa, yritysten tilatarpeiden edistämisessä sekä lupahakemusten käsittelyssä.

Seinäjoen tuloksiin verrattuna suuret erot löytyivät yritysvaikutusten arvioinnista päätöksen teossa. Kuopiolaisten mielestä yritysvaikutuksia arvioitiin 71% mielestä kohtalaisesti, kun taas Seinäjoella 53 % vastanneista koki yritysvaikutusten arvioinnin sujuneen joko erittäin hyvin tai hyvin.

Pohjois-Savo nousi neljänneltä sijalta toiseksi parhaaksi

Yrittäjien Kuntabarometrissä yrittäjät antoivat tunnustusta Pohjois-Savolle. Kaksi vuotta sitten tehtyyn samaiseen tutkimukseen verrattuna maakunnan kokonaisarvosana elinkeinopolitiikan eri osa-alueista oli parempi ja sijoitus nousi neljäksi parhaasta toiseksi parhaaksi. Alueista vain Etelä-Pohjanmaa on Pohjois-Savoa edellä.

 Voit tutustua alueellisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin osoitteessa www.yrittajat.fi/kuntabarometri2022.

Teksti Kirsi Sisso-Litmanen

Muita kiinnostavia aiheita