Lintilä energian hintojennousun ratkaisuista: ”Kaikki eivät tule olemaan tyytyväisiä”
Poliittiset keinot, verot ja tukipaketit ovat keskusteluissa budjettiriihessä kuun vaihteessa. Yrityksille ei ole kaavailtu kustannustuen kaltaisia tukia. Ratkaisuja pitäisi saada käyttöön nopeasti ja kohdistaa oikein. – Työkalupakissa ovat kaikki mahdolliset vaihtoehdot, Lintilä sanoi tiedotusvälineille suunnatussa aamiaistilaisuudessa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä piti tiedotusvälineille aamiaistilaisuuden, jossa hän totesi, että sähkön hinta ja saatavuus ovat puheenaiheita syksyn, talven ja seuraavan talvenkin yli.
– Emme ole asian kanssa yksin. Tämä menee läpi Euroopan. Olemme pitäneet neljä ylimääräistä energianeuvoston kokousta, kun niitä on normaalisti yksi.
Suomessa odotetaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan kaupallisen käytön aloittamista joulukuussa, mikä korvaisi Venäjältä loppuneiden energiamuotojen tuontia. Tuulivoimaa tulee lisäksi silloin, kun tuulee. Mikäli Olkiluodon käyttöönotossa tulisi viivästyksiä, Suomi on enemmän tuontisähkön varassa.
– Vierailin Olkiluodossa heinäkuussa, ja siellä järjestelmästä vastaavat ovat luottavaisia, että joulukuussa tuotanto lähtee käyntiin, Lintilä sanoo.
Energiavirasto valitsee lähiviikkoina myös tehoreservin tuotantolaitokset. Viimeksi niitä on tarvittu vuonna 2010.
Asumistuki vai verokeino?
Elinkeinoministeriö käy työryhmässä läpi sähkön nousevaan hintaan liittyviä asioita ja miettii ratkaisuja, joihin poliittisin keinoin voi vaikuttaa. Yksikään keino ei ole toista parempi.
– Sosiaaliturvaan liittyvä paketti tullaan tarvitsemaan, koska hinta tulee tuntumaan paitsi pienituloisten, myös keskiluokan taloudessa. Asumistuki voisi olla yksi mahdollisuus. Lopullinen ratkaisu tullaan käymään budjettiriihessä läpi, Lintilä kertoo.
Budjettiriihi käydään elo- ja syyskuun vaihteessa.
Muita mahdollisia keinoja ovat muun muassa sähkön arvonlisäveron laskeminen. Euroopan maissa on ollut esillä myös energiaveron muutokset.
– Työkalupakissa ovat kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Ratkaisu pitäisi kuitenkin saada kohdennettua sinne, missä tarve on suuri. Suomen talvikausi alkaa marraskuussa, viimeistään joulukuussa, jolloin järjestelmän pitää olla valmis. Minkään ohjelmiston kehittäminen ei siihen ehdi. Asumistuki tuntuu luontevalta, mutta realistinen versio tulee alan asiantuntijoilta. Verotuksellinen tapa on nopea. Kaikissa keinoissa on kohdentamisongelma. Kaikki eivät tule olemaan tyytyväisiä, Lintilä toteaa.
Energiansäästökampanja syksyksi
Syksyllä ministeriö lanseeraa kuluttajille kohdennetun kampanjan, joka haastaa jokaista miettimään energian kulutustaan ja säästötapoja. Kampanjan keskiössä on oikean tiedon ja tietoisuuden lisääminen.
– Jokainen tulee katsomaan, miten energiaa käyttää. Haikailu entisiin hintoihin on turhaa.
Euro on kova konsultti, Lintilä sanoo.
Yrityksille ei ole kaavailtu korona-ajan kustannustuen kaltaisia tukimuotoja, vaan pyrkimys on omavaraisuuteen.
– Teollisuuden puolella säästöjä on tehty. Yrityksissä havainnointi on paremmalla tasolla ja säästöjä haettu. Kutsun sitä puolta pyöreään pöytään keskustelemaan vaihtoehdoista. Yhteisiä talkoita tässä haetaan, Lintilä sanoo.
Ministeri pitää tärkeänä myös kilpailukyvyn säilyttämistä ja investointien edistämistä.
– Hinnat ovat korkealla, koska käytämme fossiilisia polttoaineita. Yrityksillä pitää olla kyky investoida. Kustannuspaineet ovat kovia.
Windfall-vero ei ole ratkaisu
Keskusteluissa on noussut esiin myös niin sanottu windfall-vero. Termi tarkoittaa odottamattomia tuottoja yrityksille ilman merkittäviä panostuksia, ansaitsemattomia tuottoja. Energiatuotannossa se on ylimääräinen vero päästöttömälle energiatuotannolle.
Windfall-vero ei kuitenkaan ole saanut kannatusta juuri miltään taholta. Sekinolisi vaikea kohdentaa oikein.
– Se ei ratkaise nopeasti eskaloituvaa tilannetta: miten selviät laskuistasi.
Huoli siitä, että sähköyhtiöt tekisivät suuria voittoja arvonlisäveron laskulla, on Lintilän mukaan turha, sillä se pilaisi yritysten maineen. Yrityksetkin ovat yhteisvastuutalkoissa mukana.
