Nuohousyrittäjä jää yhä useammin ilman maksua – Kun perintä ei kannata, Jyri Keski-Huikku koputtaa ovelle: ”Absurdia, kun pihassa on 100 000 euron Mersu”

Mitä tehdä, kun asiakas jättää laskun maksamatta?

Seinäjokelainen yrittäjä Jyri Keski-Huikku, 36, törmää yhä useammin ilmiöön, joka alkoi yleistyä nelisen vuotta sitten.

Keski-Huikku on Nuohous- ja kiinteistöpalvelu NKH:n omistajayrittäjä, joka työllistää tällä hetkellä neljä työntekijää. Yritys tekee nuohousten ohella muun muassa puunkaatoja.

– Saan yhä useammin pyytää maksuja 50–150 euron suuruisista töistä. Asiakas jättää laskun maksamatta ja seuraavan kerran sama toistuu jonkun toisen nuohousyrityksen kohdalla. Siitä tulee kierre, Keski-Huikku kertoo.

– On lähes absurdia, että kotitalous, jossa on mahonkikalusteet, kalliita mattoja ja pihassa 100 000 euron Mersu, jättää maksamatta laskun ja perinnästä tulee vastaus, että asiakas on varaton. Mutta minkäs yrittäjä sille mahtaa.

Keski-Huikun mukaan hänen ei yleensä kannata siirtää laskuja perintään, koska perinnän kustannus on arvoltaan suurempi kuin yksi maksamaton lasku.

– Perintätoimistolta tulee viesti, ettei asiakkaalta ole mitään mistä ottaa. Sitten kysytään, jatketaanko perintää vai siirretäänkö asia käräjäoikeuteen. Se tulisi yrittäjälle liian kalliiksi.

Tehokkaimmaksi keinoksi on saattanut paljastua koputus asiakkaan ovelle.

– Asiakas voi ymmärtää tekonsa paremmin, kun yrittäjä ajaa ovelle asti pyytämään maksua. Suurimpien saatavien kanssa olen tehnyt näin. Olen suoraselkäinen pohjalainen ja ajattelen niin, että sovitusta pidetään kiinni.

Pahimmillaan Keski-Huikun yrityksellä on ollut maksamattomia saatavia noin 12 000 euron edestä.

”En jaksa lähteä tappelemaan”

Olemme aiemmin kertoneet remontointialalla yleistyneestä ilmiöstä, jossa asiakkaat maksavat vain puolet tehdystä työstä. Keski-Huikku kertoo, että ongelma koskettaa monia muitakin yrittäjiä.

– Tilataan nuohous ja maksetaan vain puolet. Asiakkaalta tulee viesti, jonka mukaan työn hinta on hänen mielestään vain 50 prosentin arvoinen. Sitten riitautetaan lasku.

Seinäjokelaisyrittäjän mukaan kahden työntekijän tekemä ilmanvaihtolaitteiston puhdistus maksaa 500–1000 euroa, ja jo lähtökohtaisesti työn kate on lähellä nollaa. Jos asiakas päättää maksaa vain puolet, yritys saattaa jäädä reilusti tappiolle.

– En jaksa lähteä tappelemaan. Yleensä nämä kirjataan yrityksen verotukseen luottotappioiksi. Pidemmän ajan saatossa näistä tulee kuitenkin iso määrä tappiota.

– Isäni sanoi aina, että markkakin on iso raha, jos se jää saamatta. Joskus mietin, että pitäisi vain olla yhtä röyhkeä kuin asiakaskin. Joskus laitan maksuja perintään ihan piruuttani.

Yrittäjän mukaan yleistyneen ilmiön seuraus voi olla, että yrittäjät vähentävät kuluttaja-asiakkaille tarjottavien palveluiden määrää. Näin on hänen mukaansa jo tapahtunut.

– Sitten tulee valituksia, kun ei saa palvelua. Siinä vaiheessa asiakkaalla on peiliin katsomisen paikka.

”Nuohouksia pidetään turhina. Ajatellaan, että taas tuo kaveri tulee ja hänelle pitää maksaa. Ei ymmärretä nuohouksen merkitystä kiinteistön turvallisuuden kannalta.”

Jyri Keski-Huikku, yrittäjä

Turvallisuus etusijalla

Seinäjokelaisyrittäjän mukaan osa asiakkaista ei tunnu sulattavan vallitsevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään kerran vuodessa.

– Nuohouksia pidetään turhina. Ajatellaan, että taas tuo kaveri tulee ja hänelle pitää maksaa. Ei ihan ymmärretä nuohouksen merkitystä kiinteistön turvallisuuden kannalta, yrittäjä sanoo.

Pahimmillaan nuohouksen laiminlyönti voi kostautua ikävällä tavalla. Keski-Huikku törmäsi viime kesänä tapaukseen, jossa omakotitalon hormissa syttyi nokipalo. Nuohous kyseisessä kohteessa oli tehty edellisen kerran kolme vuotta sitten.

– Juuri tällaisen riskin välttämiseksi käymme puhdistamassa talojen hormeja lakisääteisin välein. Jos esimerkiksi takkaa ei juurikaan käytetä, huomautan asiakkaille, että tarkastus on tehtävä ennen kun tulisija otetaan käyttöön. Käyttämätöntä tulisijaa ei ole kuin kaupassa.

Yrittäjä toivoo, että asiakkaiden tietoisuus nuohouksen hyödyistä kasvaa. Seitsemäntoista vuoden ajan alalla toiminutta Keski-Huikkua saattaa hirvittää, kun taloon on ostettu kallis tulija ja siellä poltetaan ”aivan mitä sattuu”.

– Sen seurauksena arvokas tulisija saattaa olla pilalla. Olisi hyvä muistaa, että nuohoojan työ on paljon muutakin kuin tuhkien imurointia tulipesästä. Puhdistamme ja tarkastamme savuhormin ja tulisijan, minkä lisäksi selvitämme, onko tulisija ehjä. Olen aina teroittanut asiakkaalle, että nuohous sisältää kuntokartoituksen.

Yrittäjä on harmissaan etenkin työntekijöidensä kohtelusta.

– Olen aina sanonut, että minua saa kyllä, haukkua, mutta ei pidä pilata viattoman työntekijän päivää etenkään, jos siihen ei ole aihetta.

Uransa aikana yrittäjä itse on saanut kaksi tappouhkausta ja useita erityyppisiä uhkailuja. Tiettyihin kohteisiin hän ei päästä työntekijöitä vaan hoitaa nuohoukset itse.

Polttoaineiden kallistuttua Keski-Huikku alkoi laskuttaa jokaisesta yksittäisestä nuohouksesta viiden euron lisäkulun. Tästä on tullut paljon valituksia asiakkailta.

Minimihinta 70 euroa

Nuohousten hinnat ovat nousseet viime vuosina, mutta Keski-Huikun mukaan korvaus on edelleen alakanttiin kuluihin verrattuna. Viime aikoina yritystä ovat rasittaneet etenkin kalliit polttoaineet. Pahimmillaan polttoaineisiin on uponnut lähes 10 000 euroa kuukaudessa.

– Nuohoojan keskipalkka on 13–15 euroa tunnissa. Minimihinta on 70 euroa eli sen alle emme aja paikalle. Olisi kiva maksaa suurempaa palkkaa työntekijöille, mutta kannattavuus on koetuksella, jos yritys saa tunnista 70 euroa ja työntekijän siirtyminen seuraavaan kohteeseen vie tunnin.

Keski-Huikku on mukana alan etujärjestön toiminnassa. Hänen mukaansa alan maine ei ole vieläkään ansaitsemallaan tasolla.

– Jostain syystä tätä alaa on aina pidetty liian helppona ja hyväpalkkaisena, vaikka itse asiassa olemme palkkakuopassa.

Polttoaineiden kallistuttua Keski-Huikku alkoi laskuttaa jokaisesta yksittäisestä nuohouksesta viiden euron lisäkulun. Tästä on tullut paljon valituksia asiakkailta.

– Onneksi osa on kiitollisia. Vanhemmat ihmiset kehuvat, että kylläpäs teit siistin työn, kun mikään paikka ei ole sotkussa.

Yrittäjän mukaan jokaisen asiakkaan kanssa on pystyttävä toimimaan rakentavasti, vaikka ongelmia tulee eteen. Hän haluaa rohkaista muita yrittäjiä.

– Tämä on kaikesta huolimatta hienoa ja tärkeää työtä. Haluan kannustaa kaikki yrittäjiä, jotka taistelevat samojen haasteiden parissa. Ette ole yksin.