Kehittämistyössä tullaan kuuntelemaan vahvasti nuorten omaa ääntä, toteavat Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka, YritysVoimalan toimitusjohtaja Erkki Taskinen ja Kanta-Hämeen vt. maakuntajohtaja Jouko Ylipaavalniemi.
28.4.2022 klo 14:05
Uutinen

Nuorten Yrityspolku – oman elämänsä sankareita

TEM on myöntänyt 300 000 euron valtionavun nuorten yrityspolun kehittämiseen Kanta-Hämeessä.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. On tärkeää, että nuoret saavat oppia työelämä-, talous- ja yrittäjyystaidoista uravalintaansa varten. Kanta-Hämeeseen syntyy uusi nuorille suunnattu yrittäjyyden kehittämisohjelma – Nuorten Yrityspolku. Kokonaisuus ja toimintamalli on Suomen mittakaavassa uusi.

– Oppilaitoksissa ja kunnissa on jo nyt käynnissä paljon hyvää ja upeaa kehitystyötä. Niin myös yrityspalvelutoimijoilla. Osista ei ole vielä syntynyt johdonmukaista kokonaisuutta. Aikaisemmin polkuja on rakennettu oppilaitoksista yrityspalveluihin. Olemme saaneet syntymään hyvän tahtotilan, mutta emme kokonaisuutta. Siksi kuljemme nyt vastavirtaan, yritysneuvojilta oppilaitoksiin, toteaa Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka.

TEM on myöntänyt merkittävän valtionavun toimintamallin kehittämiseen. Kanta-Hämeen Kestävän kasvun ohjelman hengessä, maakunnassa on tarve hakea tulevaisuuden elinvoimaa myös yrittäjyyskasvatuksen kautta.
– Pitkällä tähtäimellä haemme kasvua ja elinvoimaa maakuntaan yritystoiminnan kehittymisen kautta. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tavoittelemme, että nuoret löytävät oman polkunsa ja saamme osaavaa työvoimaa sekä toivottavasti myös yrityksiä maakuntaan – dynaamisella ja yrittäjämäisellä asenteella. Kehittämistyössä tullaan kuuntelemaan vahvasti nuorten omaa ääntä, miten asiaa tulisi käsitellä ja miten tätä pitäisi hoitaa, kertoo vt. maakuntajohtaja Jouko Ylipaavalniemi.

Oman elämänsä sankareita

Nuorten työllistyminen nopeasti valmistumisen jälkeen on tärkeää. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta monelle riittävän ja käytännönläheisen yrittäjyystiedon saaminen ammatinvalintavaiheessa voi olla ratkaisevaa oman tulevaisuuden suunnittelussa. Osa voi ryhtyä kevytyrittäjäksi esimerkiksi opintojen ohessa ja osa saattaa suunnitella jo täysipäiväistä yrittäjyyttä heti opintojen jälkeen tai muutaman vuoden kuluessa.
– Emme tavoittele itseisarvona mahdollisimman suurta perustettujen yritysten määrää, vaan pyrimme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjoamaan kattavasti tietoa uravalintaan. Nuori saa ymmärrystä yrityksen toiminnasta. Se on hyödyllistä riippumatta siitä, lähteekö miettimään omaa yritystä tai työllistymistä. Yritystenkin on mielekkäämpää palkata nuoria ja valmistuneita, kun tieto ja osaaminen ovat uudella tasolla, toteaa Riihimäki-Hyvinkään YritysVoimalan toimitusjohtaja Erkki Taskinen.

Toiminnan jalkauttamisessa mukaan kytketään Kanta-Hämeen seudulliset yrityksen perustamisneuvontaa tarjoavat toimijat: Hämeen uusyrityskeskus, Forssan Yrityskehitys ja Riihimäki-Hyvinkään YritysVoimala. Näissä organisaatioissa on vahvaa asiantuntijuutta tuhansien uusien yritysten perustamisesta.
– Maakunnan yrityspalvelutoimijoilla, kunnilla ja oppilaitoksilla on jo olemassa hyviä ja toimivia käytäntöjä yrityskasvatuksessa paikallis- ja organisaatiotasolla. Nyt on erinomainen mahdollisuus löytää parhaat toimintamallit ja maakunnallisella tasolla liimata strategia sekä tahtotila yhteiseksi. Tämä on keskeinen resurssi, millä voidaan nivoa hyvät aihiot tehokkaaksi, taloudelliseksi ja tulokselliseksi tavaksi toimia, mainitsee Hämeen uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marko Ahtiainen.

Yrittäjyyskasvatusta tutista tohtoriksi

Kansallisella tasolla yrittäjyyskasvatusta edistävän YES-verkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen näkee selvän yhteyden elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyskasvatuksen välillä.

–  Yrittäjyyskasvatuksella voidaan vaikuttaa elinvoimaan, jos yrittäjyyskasvatus on aidosti osa kunnan elinkeinopolitiikkaa ja kunnan muuta kehittämistä. Myös strategioissa ja kehittämisohjelmissa. Se yhdistää koulutuksen ja perinteisen elinkeinopolitiikan yhteiseksi teemaksi ja siksi sen kehittämisellä voidaan vaikuttaa laajasti kunnan kehittämiseen ja elinvoiman vahvistumiseen, painottaa Sanna Lehtonen.

Nuorten Yrityspolku -kehittämisohjelma tuo mukanaan yritysneuvojen henkilöresurssin ja tietotaitoa maakunnan yritysten perustamisneuvontaan sekä yhteiskehittämiseen oppilaitosten ja kuntien kanssa. Yrittäjämäisen asenteen omaksuminen parantaa myös nuoren mahdollisuutta työllistyä ja pärjätä taloudellisesti.
– Ihmiset näitä tekevät ja ihmisten tiedolla ja kokemuspääomalla näitä johdetaan. Kulttuurimuutos on pidempi polku, mutta asenteet syntyvät ja muuttuvat ihmisten toisilleen jakaman tiedon perusteella, toteaa koulutusyrittäjä ja Yksinyrittäjäakatemia-koulutusohjelman vetäjä Petra Pulkkinen.

Nuoren perustamalla yrityksellä on kahden vuoden ajan mahdollisuus neuvontaan ja tukeen yrityksen käynnistämisen jälkeen. Nuorelle yritykselle on myös tarjolla kiihdytyskaista voimakasta kasvua hakevan start-up-yrityksen rakentamiseen. Nuoren Yrityspolku -kehitystyön tulokset mallinnetaan ja niitä voidaan hyödyntää kansallisesti.
– Kun yrittäjyyskasvatukselle saadaan luotua maakunnallinen malli, olemme valtakunnan kilpailukykyisimpiä, kiteyttää Marko Ahtiainen.

Nuoren Yrityspolku -kehittämisohjelman mahdollistaa Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä 300 000 euron suuruinen valtionavustus.