”On aina helpompaa, kun ei tarvitse aloittaa nollasta”

Suomeen lapsena muuttanut Darja Flogny ja ranskalainen Jean-François Flogny ovat yli kymmenen yrittäjyysvuotensa aikana ostaneet ja myyneet monia matkailu- ja elintarvikealan yrityksiä. Työntekijätkin vaihtavat työpaikkaa – miksei sama sopisi yrittäjälle, Darja Flogny kysyy.

Kun äidin yritys meni konkurssiin, Darja Flogny päätti, että hänestä ei tule ikinä yrittäjää.

Venäjän Murmanskista lapsena Suomeen muuttanut Darja päätyi opiskelemaan myös yrittäjyyttä ja taloutta. Jyväskylän yliopistossa hän tapasi Pariisissa kasvaneen ja vasta aikuisena Suomeen muuttaneen Jean-François’n,suomalaisittain Fransun.

Ketsuppi-ilmiö alkaa baarista

Darjan mielipide yrittäjyydestä kääntyi intoa uhkuvan Fransun vanavedessä.

Ensimmäinen yritys kumpusi Fransun haaveesta perustaa pieni baari luonnon keskelle. Kun Kolin kylällä vuonna 2013 avautui mahdollisuus aloittaa vanhassa, Museoviraston suojeluksessa olevassa hirsirakennuksessa, pariskunta ei empinyt.

Vauhtia on riittänyt senkin jälkeen. Viisi vuotta myöhemmin he ostivat juomatehtaan Rääkkylästä. Vain vuotta myöhemmin vuorossa oli kauppa Kolin satamaravintolan ja ohjelmapalveluyrityksen liiketoiminnoista.

Kolin ja Joensuun lisäksi Flognyt ovat testanneet siipiään myös muun muassa ravintola-alalla Puu-Juuassa ja Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa.

Yritysostojen myötä Flognyistä tuli Kolin alueen toiseksi suurin työnantaja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan jälkeen. Kesäaikaan palkkalistoilla oli 36 henkilöä. 

Aktiivisuus huomattiin myös valtakunnallisesti. Vuonna 2020 Flognyt olivat yksi Vuoden maahan muuttanut yrittäjä -kilpailun finalisteista.

Yritys ei ole koko elämä

Perheen kasvaessa Flognyt ovat halunneet antaa enemmän aikaa lapsilleen ja karsineet yritystoimintaa. Tällä hetkellä Darja keskittyy ravintola Kolin Ryynäseen kylän keskustassa.

”Yrittämisen ei tarvitse olla koko elämä. Kun olet ollut yrittäjänä kolme, viisi tai kymmenen vuotta ja integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan, tilanteesi voi olla hyvin toisenlainen kuin toiminnan alussa. Työntekijä voi vaihtaa työpaikkaa 3–5 vuoden välein. Samaa voi miettiä yrittäjänäkin”, hän sanoo.

Hän voi suositella yrittäjyyttä myös maahanmuuttajille. Moneen muuhun maahan verrattuna – myös EU:n sisällä – yrityksen perustaminen Suomessa on helppoa.

Darja nostaa esiin maaseutualueiden ikääntymisen.  

”Meillä on maaseudulla paljon potentiaalisia alueita, missä kantasuomalaisilta ei löydy intoa yrittämiseen. Meillähän on tuhansia yrityksiä, jotka tarjoavat esimerkiksi hyvinvointipalveluita.”

Osta ja tuunaa omasi

Darja Flogny hieman kummeksuu sitä, miten maahanmuuttajat useimmiten käynnistävät yritystoiminnan. 

”Hyvin moni heistä aloittaa nollasta. Se on kuitenkin aina vaikeampaa ja turhaa resurssien käyttöä tehdä samat asiat uudestaan ja uudestaan.”

Hän sanoo, että olisi tehokkaampaa myös yhteiskunnan kannalta, kun yritys myydään uudelle omistajalle, joka tuo yritykseen uusia tuulia.

”Pitäisi keksiä, miten maahanmuuttajat osaisivat ostaa myytävänä olevia yrityksiä.”

Entä rahoituksen hankkiminen yrityskaupoissa?

”En ole huomannut, että meille olisi tullut esteitä rahoitusten tai tukien saamisessa taustamme takia. Toki liiketoimintasuunnitelmien on oltava kunnossa, jotta rahoitusta saa myös syrjäseudulle.”

Flognyjen ensimmäisestä yritysostosta ei Darjalle jäänyt mitään pahaa sanottavaa. Kauppaan kuuluivat tuotantotilat, sopimukset ja valmis asiakaskunta.

Mutta onneen ei pidä luottaa.

”Jos lähdet ostamaan yritystä, sinulla on hyvä olla oma edustaja, joka valvoo nimenomaan sinun etuasi yrityskaupassa.”

Yrittäjyys tarttuu

Flognyt eivät ole Kolin ja Lieksan matkailussa poikkeus.

Muita ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä löytyy muun muassa Hotelli Kaatrahovista, Hotelli Pielisestä, Kolin Vaarinkalliolla toimintansa aloittaneesta AfroKoli Oy:stä sekä Jongunjoella vuosia toimineesta Eräkeskuksesta.

Myös Flognyjen työntekijöistä osa on kokeillut yrittäjyyttä. Jos täyttä työaikaa ei ole ollut tarjolla, lisätyötä on voinut tehdä oman toiminimen kautta.

Darja saa paljon kyselyjä Suomeen muuttaneilta ja yrittäjyyttä harkitsevilta.

”Kipein kysymys on kirjanpitopalvelut.”

Tästä kumpuaa hänen tärkein toiveensa.

”Jos haluamme lisää maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, meidän pitäisi saada myös enemmän maahanmuuttajataustaisia kirjanpitäjiä. Tai kirjanpitäjien koulutukseen tulisi saada apua siihen, kuinka kohdata Suomen ulkopuolelta saapuvia ja kuinka työskennellä heidän kanssaan.”

Teksti: Heikki Hamunen
Kuva: Darja Flogny