Palveluseteli on mahdollistava väline – Esimerkit kertovat säästöistä ja kannustuksesta

Palvelusetelit puhuttavat sote-alan toimijoita. Rahanarvoisten maksusitoumusten avulla voitaisiin luoda ja käyttää palveluita, jotka lyhentäisivät hoitojonoja ja nopeuttaisivat hoitoon pääsyä. Käyttöä hankaloittavat ainakin asenteet, monenlaiset, sekavatkin, käytännöt sekä palvelusetelin arvon määritteleminen liian alhaiseksi.

– Palveluseteli on mahdollistava väline, jota voi käyttää monella tavalla, Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Satu Grekin sanoo.

– Joissakin kunnissa palvelusetelimenot kirjataan maksetuiksi avustuksiksi, mikä voi joillekin olla ideologisesti haastavaa. Kysehän oikeasti on ostosta ja myynnistä.

Palvelusetelin korjattava ongelma on sen arvonmääritys. Sen tulisi perustua todellisiin kustannuksiin. Tämä vaatisi yhden, yhteisen kustannuslaskennan mallin.

Lue lisää aiheesta Yrittäjät ja edunvalvojat pohtivat, millaiset edellytykset yrittäjyydelle on tulevassa sote-mallissa – ”Yrittäjyydelle on varmasti sijaa”

53,8 prosentin säästö kuluissa

Kunnallisjohdon seminaarissa kuultiin useita esimerkkejä, jotka todistavat palvelusetelin toimivuuden käytännössä.

Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast antoi esimerkin siitä, miten palveluseteli on jouhevoittanut silmäpotilaiden hoitoon pääsyä ja ratkaissut heidän avuntarvettaan lasten keskuudessa.

Jos terveydenhoitaja huomaa lapsen näössä jotain tarkastettavaa, hän on lähettänyt lapsen silmälääkärille, joka sitten tekee silmien terveystarkastuksen ja määrää silmälasit, jos niihin on tarvetta.

Vuonna 2019 tuli muutos menetelmäkäsikirjaan. Nyt terveydenhoitaja voi lähettää lapsen silmien terveystarkastukseen ja silmälasien määräämistä varten optometristille, eli optikkoliikkeen silmätarkistukseen. Silmäsairausepäilyt ja optometristin lähettämät tapaukset menevät vaativimpiin tutkimuksiin silmäsairauksiin erikoistuneelle lääkärille.

Tastilla on esittää tuloksia Raumalta ja Tampereelta, missä tutkimuksiin oli lähetetty 109 lasta. Ongelmista 28,4 prosenttia oli ratkennut silmälaseilla. Lapsista 57,8 prosenttia ei tarvinnut jatkotutkimuksia tai silmälaseja. Silmälääkärin tutkimuksiin oli lähetetty 13, 8 prosenttia lapsista.

– Oppilaan kotikunta säästi 53,8 prosenttia kuluissa sillä, että lapsi lähetettiin silmälääkärin sijaan optometristille palvelusetelillä, Tast kertoo.

Lääkäripalveluyritysten Ismo Partanen piti tuloksia erinomaisena esimerkkinä resurssien käytöstä.

– On turha käyttää erikoislääkäreitä, jos on mahdollisuus hoitaa halvemmalla. Rahat ovat loppu ja henkilökunta vähissä, joten toimintatapoja on pakko muuttaa kustannustehokkaammin.

Panu Tast toivoo kuntapäättäjiltä oivallusta siitä, että jos tähän asti on ollut tarkoituksenmukaista tuottaa palveluista itse, nyt asetelma muuttuu.

– On lähdettävä hankkimaan palveluita markkinoilta, ja palveluseteli on siihen oiva väline, Tast toteaa.

Kurikassa innostuttiin kuntosaliharjoittelusta

Kurikassa, Etelä-Pohjanmaalla, liikuntapalvelusetelijärjestelmää on käytetty yli 65-vuotiaiden ennaltaehkäisevään kokeiluun, jonka tarkoitus on ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä. Kolmivuotisessa kokeilussa on taustalla tutkimus, joka on selvittänyt, voiko monipuolinen elintapaohjelma auttaa muistisairauksien ehkäisyssä.

Palvelusetelin saaja sitoutuu ohjattuun ja tavoitteelliseen voimaharjoitteluun kuntosalilla. Palvelusetelin arvo on 10 euroa, joka voidaan myöntää 8 kertaa vuodessa.

Fyysisten voimien karttumisen lisäksi ryhmässä harrastettu yhteisöllinen kuntoilu koettiin voimaannuttavana ja toimintakyky kasvoi mittauksissa.

Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa sai yleisökysymyksen, miten palveluseteli saataisiin laajenemaan kuntiin.

– Kannattaa edetä avaamalla suhdelukuja päätöksentekoon. Kurikan sotemenot olivat 93 miljoonaa euroa ja sotemenojen ylitys oli 5 miljoonaa euroa. Tämä kokeilu maksaa 200 000 euroa vuodessa. Lisäksi kuntalaiset tykkäävät. Tämä on meidän suosituimpia palveluita, Pusa kertoo.

Lue myös Yrittäjät sekä kunta ja maakuntavaikuttajat valmistautuvat sote-uudistuksen ja koronan jälkeiseen aikaan – ”Ennen kaikkea toivomme tasavertaisuutta ja reilua kilpailua”

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Mika Pollari