Pohjalaismaakunnat: Turkiselinkeinon jatko on turvattava

Pohjalaismaakuntien valmistelema yhteinen vetoomus Suomen hallitukselle turkiselinkeinon puolesta.

Turkiselinkeino keskittyy pohjalaismaakuntiin
Turkistarhaus on elinkeinona keskittynyt voimakkaasti neljään pohjalaismaakuntaan Keski-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Maakunnissa toimi vielä keväällä 2023 lähes 450 aktiivista turkistarhaa. Turkiselinkeinon aluetaloudellinen vaikutus on tällä alueella hyvin huomattava: turkistaloudessa työskentelevien määrä on noin 1 600 henkilötyövuotta, kunnallisverojen kertymä oli vuonna 2022 11 miljoonaa euroa ja turkistarhojen nahkamyynnin yhteenlaskettu arvo oli kaudella 2021–2022 noin 62,5 miljoonaa euroa.

Turkiselinkeino on kokenut useampia itsestään riippumattomia haasteita
Lintuinfluenssaa on todettu tänä vuonna yli 60 suomalaisella turkistarhalla ja noin 420 000 turkiseläintä on määrätty lopetettavaksi. Tämä on aiheuttanut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista toipuvalle turkiselinkeinolle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Viranomaisten määräämät pakkotoimet ovat edenneet hitaasti, mikä on entisestään vaikeuttanut tarhojen taloudellista tilannetta. Moni alueella toimiva turkistarhausta harjoittava yritys onkin joutunut ajamaan koko tuotantonsa alas hyvin nopealla aikataululla.

Kun on keskitytty vain turkiseläinten lopettamiseen, on varsinainen ongelman syy jäänyt sivuun: mitä tehdään kasvavalle lintupopulaatiolle, joka toimii lintuinfluenssan levittäjänä? Mikäli mitään ei tehdä eikä lintujen torjuntaan turkistilojen ulkopuolella panosteta, on ensi keväänä odotettavissa sama tilanne lokkiparvien saapuessa. Kun turkistilat suojaavat itsensä linnuilta, siirtyvät lintuparvet muualle. Turkistilojen bioturvallisuutta on siis parannettava, mutta sitä ei voida jättää pelkästään turkisalan yrittäjien harteille.

Lopetuskorvaukset on maksettava viipymättä ja turkistarhaus on palautettava maatalouden investointituen piiriin.
Valtio on nyt maksanut ensimmäiset eläintautilain mukaiset korvaukset niille, joiden eläimiä on jouduttu lopettamaan lintuinfluenssan takia. Suurin osa korvauksista on kuitenkin vielä maksamatta, ja on erittäin tärkeää varmistaa, että viimeisimmässä lisätalousarviossa vuoden 2024 budjettiin sovittu korvaussumma etenee maksuun mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on löydettävä oikeudenmukainen ratkaisu erityisesti jalostuseläinten kohtaloon ja korvauksiin.

Näissä olosuhteissa on kohtuutonta odottaa, että turkistarhaajat olisivat täysin vastuussa myös tilojen bioturvallisuutta parantavien toimenpiteiden rahoittamisesta. Lintuinfluenssa ei ole turkistarhaajien aiheuttama epidemia. Jotta turkistarhat voisivat tehdä tarvittavat ja viranomaisten edellyttämät parannukset tarhojen bioturvallisuuteen, turkistarhaus on ehdottomasti palautettava maatalouden investointituen piiriin.

Turkiselinkeinon jatko on turvattava
Tiedot viimeisimmästä turkisten huutokaupasta ovat lupaavia. Kaikki siniketut myytiin edellistä huutokauppaa huomattavasti paremmalla hinnalla. Kannattavalle liiketoiminnalle on siis olemassa kaikki edellytykset, kunhan lintuinfluenssan aiheuttamasta kriisistä selvitään. Tämän vetoomuksen allekirjoittaneet tahot edellyttävätkin, että turkiselinkeinon toimintaedellytykset tulee myös jatkossa turvata ja että Suomen hallituksen tulee toimenpiteillään kohdistaa riittävää taloudellista tukea muun muassa tilojen biosuojausta ja turkistarhaajien jaksamista edistäviin investointeihin.

Päätösten aika on nyt.

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto
Heli Seppelvirta, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto
Minna Nikander, kunnanjohtaja, Kaustisen kunta
Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki
Hannu Jyrkkä, kunnanjohtaja, Vetelin kunta
Jari Penttilä, kunnanjohtaja, Halsuan kunta
Vesa Rantala, kaupunginjohtaja, Kauhavan kaupunki
Mikko Huhtala, kunnanjohtaja, Evijärven kunta
Vesa Koivunen, kaupunginjohtaja, Alajärven kaupunki
Sami Alasara, kunnanjohtaja, Lappajärven kunta
Rurik Ahlberg, kunnanjohtaja, Mustasaaren kunta
Anna Bertills, hallituksen puheenjohtaja, Vöyrin kunta
Mikaela Björklund, kaupunginjohtaja, Närpiön kaupunki
Malin Brännkärr, kunnanjohtaja, Kruunupyyn kunta
Christina Båssar, kunnanjohtaja, Korsnäsin kunta
Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki
Johanna Holmbäck, Vs. kunnanjohtaja, Luodon kunta
Martin Norrgård, kaupunginjohtaja, Uudenkaarlepyyn kaupunki
Stefan Svenfors, kunnanjohtaja, Pedersören kunta
Jussi Rämet, maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto
Marja Tiura, toiminnanjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto