Samuli Lahtinen kohtasi konkurssissa heikkoutensa: ”Halusin olla kaikkien kaveri” – Ota nämä asiat huomioon konkurssiprosessissa

Media-alalla toimivan Samuli Lahtisen osakeyhtiö jätti konkurssihakemuksen viime vuoden kesällä. Vaikka konkurssiprosessi on sujunut etupäässä hyvin, se on jättänyt jälkensä yrittäjään.

– Pakkohan näitä asioita on purkaa terapiassa. Konkurssi on siinä kuitenkin vain yksi tekijä, Lahtinen kertoo.

Lahtisen yrityksen viimeinen ponnistus oli uuden aikakauslehden perustaminen. Retkelle-lehteä ehdittiin julkaista kaksi numeroa, kunnes rahat loppuivat. Lahtinen päätti hakea vapaaehtoisesti lehteä kustantavan ja graafisia töitä media-alan yrityksille tekevän Pupu Design Oy:n konkurssiin.

– Kuulun siihen joukkoon ihmisiä, jotka pyrkivät oppimaan virheistään. Ylipäätään olen ottanut aika tavalla oppia konkurssista. Pakkohan se on jotenkin kääntää hyödyksi. Olen miettinyt, mitä yrityksen johtamisessa tulee ensi kerralla tehdä toisin ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.

”Pakkohan näitä asioita on purkaa terapiassa.”

Samuli Lahtinen

Ikävä yllätys perintäfirmasta

Konkurssi opetti Lahtiselle ainakin sen, ettei hän reagoinut tiettyihin asioihin riittävän nopeasti.

– Tein väärin, kun halusin olla kaikkien kaveri koko matkan ajan. Minun olisi pitänyt pystyä tekemään kylmiä päätöksiä paljon aikaisemmin. Valitettavasti konkurssi on myös kovettanut minua. Nyt ymmärrän, että työntekijät ovat vain työntekijöitä, sillä selvä. Olisi pitänyt aikaisemmin sanoa porukalle, että töitä ei riitä tarpeeksi.

Taloudellisesti Lahtinen on selvinnyt toistaiseksi verrattain hyvin, vaikka kaikki ei sujunut konkurssiprosessissa odotetusti. Myöhemmin selvisi, että henkilökohtaisella takauksella otettujen lainojen tilanne olisi pitänyt tarkistaa aikaisemmin.

– Olisi pitänyt hoitaa ne nopeammin pois alta, jotta kyseiset lainat eivät olisi jääneet konkurssin jälkeen itselle maksettavaksi. Nyt maksan jonkin aikaa niitä oppirahoja.

Lahtisen luottotiedot ovat toistaiseksi kunnossa. Hän tekee kaikkensa, jotta ne pysyvät kunnossa jatkossakin. Parhaillaan häntä huolettaa pian käräjille menevä laina-asia. Sen taustalla on hänen itse takaamansa laina, joka meni yllättäen ulosottoon.

– Otin aikaisessa vaiheessa yhteyttä kyseisen lainan myöntäneeseen yritykseen, joka ei pystynyt siirtämään lainaa yritykseltä yksityishenkilön nimiin. He kertoivat, että joutuvat siirtämään lainan perintäfirmalle.

Lahtinen otaksui, että pystyy neuvottelemaan asian perintäyhtiön kanssa, koska oli aikaisemminkin onnistunut siinä.

– Yllätys oli, kun tämä firma ei ottanutkaan yhteyttä vaan ilmoitti, että laina on mennyt ulosottoon.  Olin pöllämystynyt, koska en ollut saanut laskua enkä mahdollisuutta maksaa lainaa takaisin.

”Minun olisi pitänyt pystyä tekemään kylmiä päätöksiä paljon aikaisemmin.”

Samuli Lahtinen

Konkurssi voi hidastaa uuden yrittäjän alkua

Konkurssiprosessin aikana Lahtiselle oli tärkeää, että hän saa maksettua kaikki palkat ja korvaukset työntekijöilleen ja alihankinta-alan yrittäjille. Hän teki mielestään oikean valinnan siinä, että suosi maksuissa pieniä yrittäjiä.

– Yksinyrittäjillä pienetkin summat vaikuttavat. Siksi priorisoin maksuja niin, että puhelinlaskut ja vakuutukset jäivät maksamatta. Koin niin, että esimerkiksi isot operaattorit eivät tarvitse rahoja yhtä paljon kuin toimittajat, kuvaajat ja omat työntekijäni.

Lahtinen aikoo pysyä yrittäjänä. Parhaillaan vireillä on uuden yrityksen perustaminen PRH:sta. Hän suhtautuu yrittäjyyteen edelleen myönteisesti.

– Samat asiakkaat pysyvät minulla jatkossakin. Vaikka tiedän, että voisin saada palkkatyössä turvatumman toimeentulon ja parempaa palkkaa, se ei huvita. Tykkään yrittäjänä olemisesta, mutta jatkossa menen pienemmällä riskillä. Yritän olla vastuussa vain itselleni.

Lahtinen myöntää, että konkurssin tekeminen voi tuottaa hänelle ongelmia esimerkiksi alv-kelpoisuutta hakiessaan.

– Alv-hakemuksen tarkastusaika on todennäköisesti kohdallani pidempi ja saatan joutua tekemään jonkin selvityksen. Myös lainansaanti pankista tulee olemaan hankalampaa ainakin jonkin aikaa.

Varaudu näihin asioihin konkurssiprosessissa

Nopea reagointi kannattaa

Tavallisesti yritystä hakee konkurssiin joko Verohallinto tai työeläkeyhtiöt. Konkurssihakemus saatetaan jättää käräjäoikeuteen jo hyvin pian konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen. Maksuhäiriömerkintöjen välttämiseksi on suositeltavaa reagoida perintää välittömästi.

Pesänhoitaja tärkeässä roolissa

Konkurssin alkaessa yrittäjä menettää määräysvallan yrityksensä omaisuuteen ja yrityksen asioiden hoito siirtyy pesänhoitajalle. Pesänhoitaja on konkurssipesän virallinen edustaja, jonka tehtäviin kuuluu velallisen yrityksen omaisuuden hoitaminen ja myynti.

Yrittäjä voi ehdottaa käräjäoikeudelle itse nimeämäänsä lakimiestä, jolla on esteettömyystodistus. Samuli Lahtinen joutui tyytymään käräjäoikeuden esittämään pesänhoitoyritykseen.

– Käräjäoikeuden esittämä pesänhoitaja hoiti työnsä mallikkaasti. Olen käsittänyt, että kyseisen pesänhoitajan palkkio otetaan konkurssipesästä ja loppu osa tulee valtiolta, Lehtinen kertoo.

Yrittäjä ei osakeyhtiön konkurssimenettelyssä vastaa konkurssipesän pesänhoitajan palkkiosta. Pesänhoitajaksi esitetty voi suostumusta ja esteettömyysilmoitusta antaessaan arvioida, haluaako tai pystyykö hän ottamaan kyseisen yhtiön konkurssipesän hoidettavaksi. Pesänhoitajan palkkio maksetaan lähtökohtaisesti joko konkurssipesän varoista tai valtion varoista.

Velkojilla ylin päätösvalta

Tuomioistuin tekee rekisterimerkinnän konkurssin alkamisesta, joka näkyy Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) julkaisemassa maksukyvyttömyysrekisterissä. Konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa käyttävät velkojat.

– On hyvin tavallista, ettei yrittäjä-velallinen saa konkurssissa yritykselle lainaamiaan tai siihen sijoittamiaan rahoja koskaan takaisin, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Konkurssiprosessi ei aina kestä pitkään

Toivosen mukaan erityisesti pk-yritysten osalta on tavallista, ettei konkurssiprosessi kestä kovin pitkään, ellei konkurssiin liity epäilyä rikoksesta. Konkurssi raukeaa, jos pesän varat eivät riitä konkurssikustannuksiin, eikä kukaan velkojista halua maksaa konkurssikustannuksia. Suomessa kaikki yritykset voidaan päättää konkurssissa riippumatta pesän varallisuudesta. Jos konkurssi päättyy ilman, etteivät kaikki velkojan ole saaneet saataviaan, perintää voidaan jatkaa ulosottoteitse.

– Konkurssin tekeminen ei johda yrittäjää ikuiseen velkavankeuteen. Velka lopulta vanhenee, jos sitä ei kykene maksamaan pois. Yrittäjällä on mahdollisuus hakeutua myös yksityishenkilön velkajärjestelyyn, jossa pääsääntöisesti maksetaan vanhoja yritystoiminnan velkoja pois kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen entinen yrittäjä vapautuu loppuveloistaan, Toivonen selvittää.

Artikkelia muokattu 6.2. klo 14.29: Lisätty tieto konkurssihoitajan palkkiosta.