Savolainen lihantuottaja sai tarpeekseen kohtelustaan – Antoi palaa Facebookissa: ”Tarpeeksi kun kyrsii, pitää avata sanainen arkku”

Iisalmen Runnin kylällä toimivan Pesolan Pihvilihan lihantuottaja Antti Niskanen, 53, kiroaa savoksi. Syynä on kestämättömäksi käyvä tuottajan ahdinko, johon ei ole näköpiirissä helpotusta.

Tuottajahintaa on laskettu peräti viisi kertaa kuukauden sisään. Yhtä nopeaan tahtiin hinta ei ole tippunut kertaakaan Niskasen 40 vuoden uran aikana. Hän osti tilan äidiltään vuonna 1988.

– Suoraan sanottuna vi**tus tässä on päällä.

Ukrainan sodan alettua tuottajahinta nousivat runsaassa vuodessa euron kilolta. Nyt siitä on sulanut kuukauden aikana viidennes eli noin 20 senttiä. Tuottajan tilanteesta kertoi ensimmäisenä Iisalmen sanomat.

Niskanen kirjoitti suorasukaisen tekstin tilansa Facebook-sivulle. Siinä hän ennakoi, että hintaa pudotetaan vielä lisää.

”Ilmotin 17 issoo pihvisonnia teuraaks ennen joolua. Nyt lähtivät sitten tämän viikon muanantaena. 16 sonnista tulloo tili mikä tulloo ja yks män kaapantekijäesenä. Yhen sonnin hinta män tuohon 20 sentin hinnan puotokseen…”, savon murteella kirjoitetussa postauksessa todetaan.

Julkaisua on jaettu yli 400 kertaa.

– Ymmärtäisin tilanteen, jos jalostajilla ja keskusliikkeillä menisi yhtä huonosti. Silloin me tuottajat voisimme olla talkoissa mukana. Juuri luin uutisen, että Kesko on Euroopan kannattavin keskusliike. On vaikea ymmärtää, miksi voitot keskittyvät jalostajille ja keskusliikkeille. Yrittäjän keinot ovat vähissä, Niskanen avautuu Yrittajat.fille.

– Kyllähän tässä jossain vaiheessa alkaa kamelin selkä katkeamaan, jos homma ei ala järkevöityä.

Niskanen on samaan aikaan yllättynyt ja toiveikas FB-postauksensa saamasta suosiosta ja näkyvyydestä.

– Tarpeeksi kun kyrsii, pitää avata sanainen arkku. Toivon, että tuottajien taakse tulisi jokin laki, joka tekisi tulonjaosta oikeudenmukaista.

”Kyllähän tässä jossain vaiheessa alkaa kamelin selkä katkeamaan, jos homma ei ala järkevöityä.”

Antti Niskanen, yrittäjä

”Tuottajat ovat talutusnuorassa”!

Niskasen jalostajalta saaman selityksen perusteella tuottajahintaa lasketaan, koska lihakauppa ei käy kunnolla ja pakkasvarastoissa on lihaa normaalia enemmän.

– Jos minulle olisi lihaa varastossa, yrittäisin myydä sitä enkä hieroa käsiin. Jalostajien pitäisi tehdä töitä myynnin eteen ja myydä lihaa vaikka sitten ulkomaille.

Savolaistuottaja on yrittänyt lisätä lihan suoramyyntiä, jotta toimeentulo olisi turvatumpaa. Hänen tilallaan on keväisin 106 emolehmää poikimassa.

Suoramyynnissä tuottaja voi määritellä lihan hinnan itse. Vaakakupin toisella puolella on lisääntynyt työmäärä.

– En kehtaa edes laskea, paljonko siitä jää itselle palkaksi. Suoramyynnissä tuottajan työmäärä on valtava. Työ on kaikesta huolimatta palkitsevaa ja mielekästä, iisalmelainen toteaa.

Tällä hetkellä Niskanen myy suoramyynnissä 60 prosenttia tuotannostaan. Hän huomauttaa, että läheskään kaikille viljelijöille suoramyynti ei ole vaihtoehto. Jos viljelijä ostaa teurastamolta vasikan, teuraskypsänä eläin täytyy myydä samalle teurastamolle.

– Sen vuoksi tuottajat ovat täysin talutusnuorassa.

Niskasen kaltaisella yrittäjällä on oma tuotanto, mikä tarkoittaa omia emolehmiä. Niistä syntyneiden vasikoiden kohdalla hän voi toimia kuten haluaa.

– Moni myy vasikan jatkokasvatukseen teurastamon kautta. Se ei ole kovin kannattavaa, koska vasikan hinnat eivät ole nousseet, vaikka kulut ovat.

Tällä hetkellä Niskanen myy suoramyynnissä 60 prosenttia tuotannostaan. Hän huomauttaa, että läheskään kaikille viljelijöille suoramyynti ei ole vaihtoehto.

Ulkomailta halpaa lihaa

Niskasen suuttumuksen taustalla on myös keskusliikkeiden halu tilata lihaa ulkomailta, vaikka kotimaistakin olisi tarjolla.

– Suomessa on maailman tiukimpiin lukeutuva elintarvikelainsäädäntö. Täällä ei saa käyttää hormoneja ja lääkityskin sallitaan vain sairastuneelle eläimelle. Silti lääkittyä hormonilihaa tuodaan ulkomailta Suomeen.

Tuottaja syyttää keskusliikkeitä myös siitä, miten ne asettavat lihan myyntiin. Jos kotimaisen lihan vieressä on puolet halvempi ulkomainen liha, kuluttaja voi olla pakotetun valinnan edessä. Myös keskuskeittiöihin menee ulkomaista lihaa.

– Kuluttajat haluavat pääsääntöisesti ostaa kotimaista lihaa, mutta selvästi edullisempi vaihtoehto kiinnostaa väkisinkin. Jos ulkomainen liha olisi tuotettu samoilla ehdoilla kuin suomalainen liha, olisimme kaikki samalla viivalla.