SuomiAreenassa puhuttiin koko päivä yrittäjyydestä – Katso tallenteet keskusteluista

MTV:n SuomiAreena valtaa taas Porin tällä viikolla. Tiistaina 23. kesäkuuta Yrittäjien lavalla hotelli Vaakunan edustalla puhuttiin yrittäjyydestä, kasvusta ja luottamuksesta.

Suuri Trump-keskustelu

Yrittäjien lavalla päivä aloitettiin suurella Trump-keskustelulla, jossa olivat mukana Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén, tutkija Markku Ruotsila ja Helsingin Sanomien toimittaja Elina Väntönen.

Yksi keskustelun teemoista oli presidentti Donald Trumpin arvaamattomuus ja ennakoimattomuus. Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen nosti esiin turtumisen jatkuviin suunnanmuutoksiin. Salmisen mukaan ”tällä hetkellä ei uskalleta luottaa, että näin on myös jatkossa”.

Tutkija Markku Ruotsila puolusti Trumpin politiikkaa ja sanoi sen olleen ”hyvin johdonmukaista”. Ruotsila nosti esimerkkinä suhtautumisen Iraniin. Hänen mukaansa Trump kirjoitti jo vuonna 2000 ennakoivasta sodasta Irania vastaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan Trump on ollut ulkopolitiikan osalta johdonmukainen esimerkiksi suhteessaan liittolaisuuksiin ja vapaakauppaan. Sen sijaan pitkäaikaisesti vähemmän tärkeissä asioissa Trumpille ei hänen mukaansa ole koskaan ollut ongelma pyörtää aiempia näkökantojaan.

Miten Trump on sitten onnistunut lupauksissaan palauttaa Yhdysvaltain talous radalleen ja pitää Yhdysvallat poissa kaukaisista sodista?  Helsingin Sanomien toimittajan Elina Väntösen mukaan taloudesta alkaa tulla ”Trumpin heikko kohta”. Lindén taas piti Iranin sotaa ”sisäpoliittisesti järjettömänä, jossa ei ole hirveästi voitettavaa”.

Panelisteilta kysyttiin myös, onko Yhdysvallat muuttunut pysyvästi. Ruotsilan mukaan muutos on pysyvä.

– Trump ei ole sen syy vaan seuraus.

Ruotsila näkee muutoksen alkaneen kylmän sodan loppumisesta., ja järjestelmä on edelleen murroksessa.

– Lopputulemaa ei tiedetä, mutta vanhaan ei ole paluuta.

Myös Maria Lindénin mukaan muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Hän nosti esimerkiksi Yhdysvaltain ulkopolitiikan, jossa on murtunut puolueesta riippumaton jaettu näkemys ulkopolitiikan hoidossa.

Yrittäjien Salminen nosti esiin luottamuksen, koska ”nyt diileihin ei nyt vaan oikein pysty luottamaan”.

– Suomi ja Eurooppa ansaitsevat järkevän ja toimivan Yhdysvallat, ja sitä ei ole nyt näkyvissä.

Yrittäjänä julkisuudessa

Päivän toisessa keskustelussa lavalle nousivat yrittäjät Pia Erlund, Nata Salmela ja Paola Suhonen. He keskustelivat Sami Sykön johdolla siitä, millaista on toimia yrittäjänä julkisuudessa.

Keväällä kohun kohteeksi joutunut muotialan yrittäjä Erlund ei omiensa sanojensa mukaan ennen viime kevään kohua mieltänyt olevansa julkisuuden henkilö.

– Ajattelin näin, vaikka olen rakentanut oman liiketoimintani omien somekanavieni varaan ja olen aina halunnut rohkeasti kertoa intohimostani työhön ja muodin luomiseen. Olin 16 vuoden ajan yksinyrittäjä kampaamoalalla enkä ollut todellakaan mikään julkkis. Astuin uusille urille vasta nelikymppisenä.

Yle uutisoi helmikuussa, että menestynyttä vaatebrändiä Bypiasia syytetään valheellisesta markkinoinnista ja työntekijöidensä huonosta kohtelusta. Hieman myöhemmin Yle kertoi, että brändin vaatteet on yhdistetty Italiassa toimivaan kiinalaiseen halpatukkuun.

Erlund kertoi SuomiAreenassa karttaneensa lehtihaastatteluja vuosien ajan.

– Taktiikkani oli se, että haluan itse kertoa ja kuvittaa somen kautta tarinaani. Keski-ikäisenä osasin jo vähän varoa julkisuuden haasteita. Henkilönä minulla ei ole ollut tarvetta olla esillä enemmän kuin mitä asiakkaiden edessä olen.

– Viime kevään jälkeen muotibrändi on saavuttanut uutiskynnyksen, josta olen tyytyväinen.

Ajatuksia kateellisuudesta

Nuorten yrittäjien keskustelussa pohdittiin, jarruttaako suomalainen vaatimattomuus tai kateus menestystä.

Yksinyrittäjä ja somesta tuttu keppihevosvaikuttaja Ada Filppa osallistui keskusteluun yhdessä vuoden 2025 yksinyrittäjäksi valitun Katra Solopuron (Lumina Productions), Eumer Finland Oy:n Olli Ojamon ja Feelhobby Oy:n Mirva Putron kanssa. Filppa on päässyt keppohevosilla New Yorkin catwalkeille asti. 

Keskustelussa pureuduttiin muun muassa onnistumisen tunteisiin ja rohkeuteen menestyä.

– Minulla on sellainen olo, että Suomessa kannustetaan edelleen käymään koulut ja menemään perusduuniin ilman, että kokeilisi jotain uhkarohkeaa, koska silloinhan ei ainakaan voi onnistua. Itselleni suurin menestys on se, että 10-vuotias Ada on ylpeä ja tekee sitä, mitä haluaa tehdä elämällään. En olisi uskonut 19 vuotta sitten, jos joku olisi sanonut, että tee keppihevosista päivätyö.

Filppa myönsi, että joutuu kohtaamaan edelleen kiusaamista jopa päivittäin.

– On vaikea erottaa kateus kiusaamisesta. Minulle kateellisuus on pienempi paha. Koulut ovat vaikein paikka. Minun on edelleen vaikea mennä sinne.

Katra Solopuro kertoi omasta suhteestaan rahaan.

– Se on muuttunut paljon. Nuorena ajattelin, ettei rahalla ole merkitystä. Nykyään tykkään Excel.taulukoista. Pidän niitä tavallaan pelinä. On kiva katsoa, kuinka yrityksen liikevaihto kasvaa ja miten oma toiminta kasvattaa sitä. Se tuo onnen tunnetta.

Mirva Putro tunnusti, että välillä yrittäjän on pakko tinkiä omasta palkastaan.

– Siinä on välillä kestämistä. Meillä homma menee niin, että ensin maksetaan yrityksen laskut ja sitten yrittäjä tinkii palkastaan, jos täytyy. Aina kassa ei pysy mukana kasvussa.

Olli Ojamolle menestyminen on tarkoittanut muutakin kuin yrityksen kasvua ja taloudellista turvaa.

– Meillä on yrityksessä Suomen paras henkilöstö. Koen, että se on suurin menestykseni. Voin olla täällä SuomiAreenassa, firma pyörii ja moni perhe saa elannon. Haluan itsekin antaa aikaa perheelle.

”Arkipyhä aina poikkeustilanne”

Päivän työelämäkeskustelussa keskusteltiin muun muassa arkipyhistä ja niiden mahdollisesta vähentämisestä.

– Me tarvitsemme lisää työllisiä, työtunteja ja tuottavuutta. Siksi olemme nostaneet arkipyhät keskusteluun, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoi.

Johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta jatkoi, että tarvitaan monia toimia, joista arkipyhät ovat vain yksi.

Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Jaana Iso-Hätälän mukaan ”arkipyhä on yrityksessä aina poikkeustilanne”.

– Jotkin pyhät ovat merkityksellisempiä kuin toiset, perheyrityksen toimitusjohtaja jatkoi viitaten siihen, että joidenkin pyhien kohdalla aika join herää kysymys, miksi niitä vietetään.

Paneelissa mukana olleet SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen eivät lämmenneet arkipyhiin puuttumiselle. Molempien perusteluna oli työntekijöiden tarvitsema lepo. He eivät myöskään nähneet tarvetta työajan lisäämiselle.

Keskustelussa puhuttiin myös sunnuntain tuplapalkasta. Sekä Rytkönen-Sandberg että Oksala olivat sitä mieltä, ettei sunnuntain tuplapalkasta tarvitse sopia laissa, vaan siitä voitaisiin sopia työehtosopimuksissa tai yrityskohtaisesti paikallisesti.

Jaana Iso-Hätälän mukaan ”kysyntä ei katso kalenteria”. Samaan aikaan hänen mukaansa yrittäjän pitää kuitenkin miettiä kustannuksia. Iso-Hätälä pitikin tärkeänä ”paikallista joustavuutta ja vaihtoehtoja työn järjestämiseen”.

”Uskoa tulevaisuuteen”

Perhepoliittisessa keskustelussa olivat mukana yrittäjä, Savon nuorten yrittäjien puheenjohtaja Jenni Kärkkäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön viestintä- ja kumppanuusjohtaja Pauliina Pulkkinen ja Väestöliiton johtaja tutkija Venla Berg.

Keskustelun juontanut Nina Rahkola nosti esiin tilastotiedon, jonka mukaan yrittäjien keskihedelmällisyysluku on korkeampi kuin palkansaajilla tai ei-työllisille.

– Yrittäjyyteen liittyy uskallus mennä tuntemattomaan ja uskoa tulevaisuuteen, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen arvioi mahdollisia syitä tälle.

Yhtenä mahdollisena selittävänä tekijänä Pentikäinen mainitsi sen, että yrittäjät tulevat usein yrittäjäperheistä ja he ovat nähneet tämän perhemallin.

Jenni Kärkkäinen puolestaan kiinnitti huomiota nuorten kasvaneeseen kiinnostukseen yrittäjyyttä kohtaan. Nuoret ovat perustelleet kiinnostustaan yrittäjyyteen muun muassa mahdollisuudella vapaampaan elämään ja omien töiden järjestämiseen.

– Tämä mahdollistaa perheenkin perustamisen paremmin.

”Intohimo ei saa sammua”

Mitä on luovuus ja miten sitä johdetaan yrittäjänä?

Tähän kysymykseen saivat vastata laulaja ja yrittäjä Mira Luoti, Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian sekä muotisuunnittelija ja yrittäjä Ervin Latimer, kun toimittaja Sami Sykön vetämä keskustelu pääsi vauhtiin. Yleisöä oli pakkaantunut runsaasti lavan eteen, vaikka sää edellytti päällystakkia.

– Luovuus on tila johon ihminen voi päästä kun on ensin oppimisen tiellä ja pääsee ymmärryksessä niin pitkälle, että aistit tulevat mukaan. Suomen kielessä on sellainen hieno sana kuin oivaltaminen. Se viittaa hetkeen, kun ihminen oivaltaa jonkin ratkaisun ja pystyy vaihtamaan perspektiiviä. Sellainen edellyttää tietynlaista uteliaisuutta, empatiaa ja leikillisyyttä, Naghian sanaili.

Ervin Latimerin mukaan yrittäjyys ei ole muotialalla välttämättömyys, sillä useimmiten alalle opiskelleet päätyvät työntekijöiksi muotitaloihin.

– Maisteriopintojen aikana tiesin, että yrittäjyys kiinnostaa. Se kumpusi tiedosta, että muoti liittyy identiteettiin, ja että muodin kautta ja vaatteiden kautta kerrotaan esimerkiksi luokkataustasta, uskonnosta ja seksuaalisuudesta. Minua kiinnostavat etenkin monimuotoiseen Suomeen liittyvät kysymykset. Isäni on afrikkalais-suomalainen mies, joka muutti Suomeen 1970-luvulla.

Luovuuden johtaminen ei Naghianin mukaan ole helppoa.

– Kyse on ennen kaikkea siitä, millaisen ympäristön luomme luovuudelle. Sen on oltava ympäristö, jossa kulttuuri on turvallinen erilaisille ihmisille. On kannustettava ihmisiä ja saatava heidät uskomaan, että meissä jokaisessa on luovuutta. Missä ihminen, siinä luovuus.

Latimerin mukaan on leimallista, että muotialalla visionäärien on annettu johtaa epäsopivalla käytöksellä.

– Se ei ole sopivaa, vaikka visio olisi miten suuri. Etenkin tänä päivänä se on epärelevantti tapa toimia. Itse pyrin johtamaan täysin päinvastaisella tavalla.

Mira Luoti kertoi, miten luovuus voidaan muuttaa kaupalliseksi toiminnaksi.

– Kaikki lähtee siitä, että myöntää olevansa brändi. Edelleen on aikamoista jännittämistä joka kerta, kun julkaisemme biisin. Siinä miettii, miten käy ja miten työt jatkuvat sen jälkeen. Pitää olla rohkeutta kokeilla kaikenlaista yrittämistä. Intohimo ei saa sammua. On oltava pokkaa.

Tukea kasvuun

Yrittäjien lavalla päivän päätti neljän puolueen kasvukeskustelu, jossa mukana olivat keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ja perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää.

Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kiitti alustuksessaan poliittisia päätöksentekijöitä ”kasvua tukevista ratkaisuista”. Salminen mainitsi muun muassa Nato-jäsenyyden, työelämäuudistukset sekä hankintalain. Erilliskiitokset Salminen antoi hallitukselle siitä, ettei se ole koskenut listaamattomien yritysten verotukseen.

Suomen talouskehityksen lisäksi verotus – varsinkin yhteisöverotus ja listaamattomien yritysten verotus – puhuttikin panelisteja.

Uskoa tulevaisuuteen

Keskiviikkona lavalle nousivat neljän elinkeinoelämän järjestön johtajat. Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, Elinkeinoelämän keskusliiton Ilkka Oksala, Perheyritysten liiton Minna Vanhala-Harmanen ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen vastasivat nuorten kysymyksiin ja keskustelivat siitä, voiko tulevaisuuteen luottaa.

Keskusteltaessa nuorten työmarkkina-asemasta Yrittäjien Pentikäinen arvioi hallituksen työelämäuudistusten olleen parannus nuorille. Esimerkkinä Pentikäinen nosti määräaikaisuuksien helpottamisen.

– Määräaikaisen vaihtoehto ei usein ole vakituinen työpaikka. Vaihtoehto on se, ettei työtä tarjota ollenkaan. Erityisesti pienissä työpaikoissa tämä tulee antamaan nuorille ja muille hauraassa työmarkkina-asemassa oleville mahdollisuuden näyttää osaamistaan.

– Yksikään työnantaja ei palkkaa päästäkseen työntekijästä eroon. Totta kai ihminen, joka näyttää osaamistaan, halutaan pitää, Pentikäinen jatkoi.