Takavuosien kohukeksinnön lento ei riittänyt – Vipukirveen kehittäjä ajautui konkurssiin
Vipukirves oli aikanaan mullistava keksintö, joka lähti Heikki Kärnän halusta kehittää aikaisempaa turvallisempi ja tehokkaampi tapa halonhakkuuseen.
– Realistinen tavoite on myydä 500 kirvestä viikossa.
Vuonna 2014 vipukirves sai palstatilaa ja huomiota. Se oli oman aikansa ilmiö, joka vaikutti etenevän voitosta voittoon. Edellinen sitaatti oli lainaus Vipukirveen kehittäjän Heikki Kärnän haastattelusta Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuonna 2014.
Viime viikon torstaina Vipukirves Heikki Oy jätti konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Yrityksen puhelinnumerot ovat poistuneet käytöstä.
Entisen lentokapteenin mullistava keksintö sai alkunsa 1980-luvulla, kun Kärnä alkoi kehitellä tehokkaampaa tapaa pilkkoa halkoja. Idea lähti ensisijaisesti turvallisuuden parantamisesta. Halkotöitä tehnyt Kärnä huomasi, että niin sanotulla tavallisella kirveellä jokainen isku oli potentiaalinen riski loukkaantumiselle, kun kirves jatkoi matkaansa kohti jalkaa.
Kärnä lähti kehittämään kirveeseen ”hakasta”, joka jättäisi kirveen kiinni puuhun ja vääntäisi sen samalla tehokkaammin halki. Kehitystyö onnistui ja tieto uudesta keksinnöstä alkoi levitä julkisuuteen.
Ensimmäinen Heikki Vipukirves valmistui kuitenkin vasta, vuonna 2005. Se oli pitkällisen kokeilun ja kehitystyön tulos. Sana ”vipu” tulee kirveen sorkkarautamaisestya vipuvoimasta. Sen todettiin monissa vertailuissa peittoavan perinteiset kirveet selvästi halon halkaisemisen nopeudessa ja tehossa.
Erilainen käyttötekniikka
Vipukirveen tehon salaisuutena oli se, ettei kirves uponnut puuhun yhtä syvälle kuin perinteinen kirves. Iskun jälkeen kirveen vipuvoima aiheuttaa voimakkaan kääntövoiman puussa ja halkaisee sen tehokkaasti. Toisaalta kirveen käyttö vaati hieman harjoittelua. Iskun jälkeen kirveen täytyy antaa tehdä kääntöliike halossa.
Mediassa Kärnä harmitteli, ettei Keksintösäätiö lämmennyt idealle. Kärnä joutui maksamaan patenttisuojaukset ja muottien valmistuksen itse. Se ei ollut halpaa. Patentti myönnettiin vuonna 2002.
Selvisi myös, ettei iso rautakauppaketju alustavasta sopimuksesta huolimatta ottanut kirveitä myyntiin verkostossaan. Niinpä Kärnä aloitti myynnin omassa verkkokaupassaan. Se kannatti, sillä sana levisi ja kyseluitä tuli pian ulkomailtakin. Haasteena oli kirvesten hidas valmistusprosessi, koska massatuotantoon ei ollut varaa. Monelle ostajalle jouduttiin myymään eioota.
Ratkaisun toi vipukirveen toinen malliversio, joka valmistettiin eri materiaalista. Valmistusprosessi nopeutui ja tuotteita saatiin nopeammin maailmalle. Suosiota auttoivat nostamaan myös Kärnän Youtubeen kuvaamat videot.
Isoon amerikkalaiseen ketjuun
Parhaimmillaan vauhti oli kovaa. Keksintö poiki rahaa muun muassa joukkorahoituskampanjasta. Julkisuutta lisäsivät kansainvälisen median haastattelut. Vipukirves onnistui raivata tiensä amerikkalaisen rautakauppaketjun valikoimiin. Kirveen hinta tosin epäilytti monia, sillä siitä sai pulittaa 170 euroa. Tällä hetkellä sen saa noin 40 eurolla.
Suurin suosio ei auttanut siivittämään Kärnän yritystä menestykseen. Muun muassa Tekniikka&Talous kertoo artikkelissaan, että Kärnän yritys oli tappiollinen vuosien ajan. Lehti kertoo, että yritys teki vuosina 2017-2019 tappiota 120 000 euroa. Vuoden 2017 liikevaihto oli 274 000 euroa, mutta vuonna 2019 tästä enää kymmenesosa.
Kuva: Vipukirves
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
