YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Viisi asiaa, jotka vahvistavat pk‑yrityksen resilienssiä
Lapin Yrittäjät järjesti kutsuvierastilaisuuden, jossa eri toimialoja edustavat lappilaiset yrittäjät ja asiantuntijat vaihtoivat näkemyksiä pk-yritysten resilienssistä ja varautumisesta.
Pohjoinen kestää -pk-yritysten valmiusharjoitus vahvisti ymmärrystä siitä, miten yritysten toimintakykyä voidaan turvata myös poikkeavissa olosuhteissa, ja mikä merkitys yrittäjyydellä on yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitäjänä.
Maailmanpoliittinen tilanne ja arktisen alueen kasvava merkitys ovat muuttaneet lappilaisten yritysten toimintaympäristöä pysyvästi. Lapin Yrittäjien järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa tarkasteltiin, miten yritykset voivat vahvistaa resilienssiään eli kykyään ennakoida, sopeutua ja toipua muutoksista tilanteessa, jossa epävarmuus on uusi normaali.
Keskusteluissa nousi esiin, että varautuminen ei ole vain viranomaisten tai suurten organisaatioiden asia. Yritysten toimintakyky kriisitilanteissa on keskeinen osa koko yhteiskunnan kestävyyttä. Kun yritykset ja ihmiset voivat hyvin, kriiseihin vastaaminen on huomattavasti helpompaa.
Geopoliittinen muutos näkyy Lapissa
Arktisen alueen merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen muutosten myötä. Pohjoinen ei ole enää vain syrjäinen alue, vaan yhä useammin suurvaltojen ja kansainvälisten toimijoiden mielenkiinnon kohteena niin turvallisuus- kuin talousnäkökulmasta. Tämä kehitys heijastuu myös Lappiin esimerkiksi Puolustusvoimien ja liittolaisten harjoitustoiminnan lisääntymisenä, testausympäristöjen hyödyntämisenä sekä infrastruktuuriin kohdistuvina investointeina.
Tilaisuudessa todettiin, että kansainvälisen toiminnan lisääntyminen tuo mukanaan myös mahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Vaikka suuret toimijat ovat usein pitkälle omavaraisia, tarvitsee toiminta monessa kohtaa paikallista osaamista, palveluita, logistiikkaa ja esimerkiksi elintarvikehuoltoa. Paikalliset pk-yritykset ovat tällaisessa toimintaympäristössä keskeisessä roolissa.
Samalla muistutettiin, että asutuksen ja elinvoiman säilyminen Lapissa on huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmasta ratkaisevaa. Paikallinen väestö ylläpitää infrastruktuuria, tukee viranomaistoimintaa ja mahdollistaa nopean reagoinnin häiriötilanteissa.
Epävarmuus on uusi normaali
Tilaisuudessa käytiin laajempaa keskustelua muuttuvasta maailmanjärjestyksestä. Keskusteluissa nousivat esiin suurvaltapolitiikan arvaamattomuus, liittolaissuhteiden muutos sekä keskisuurten maiden eli Pohjoismaiden ja Kanadan tarve tiivistää yhteistyötään. Samalla todettiin, että vanhaan ei ole paluuta. Tulevaisuus edellyttää aktiivista sopeutumista ja ennakointia.
Erityistä huomiota kiinnitettiin informaatioympäristön muutokseen. Tekoäly, hybridivaikuttaminen ja informaatiovaikuttaminen haastavat yhteistä ymmärrystä todellisuudesta. Yritysten ja yksilöiden medialukutaito ja kyky tunnistaa vaikuttamisyrityksiä nähtiin osana modernia varautumista.
Varautuminen on osa normaalia liiketoimintaa
Keskustelujen ytimessä oli kysymys: miten yritys kestää kriisit ja mahdollisesti jopa kasvaa epävarmoista ajoista huolimatta?
Resilienssi ei ole yksittäinen toimenpide, vaan kokonaisuus. Se tarkoittaa muun muassa kassavirran hallintaa, toimitusketjujen monipuolistamista, kyberturvallisuuteen ja digitalisaatioon panostamista sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämistä. Yhtä lailla se edellyttää selkeitä kriisisuunnitelmia ja häiriötilanteiden harjoittelua.
Yrityksiä kannustettiin pohtimaan omaa riippuvuuttaan yksittäisistä asiakkaista, markkinoista tai toimittajista ja ennen kaikkea sitä, kuinka nopeasti ne kykenevät reagoimaan muutoksiin.
Viisi keskeistä huomiota pk‑yritysten varautumisesta ja resilienssistä
- Yritysten toimintakyky on osa yhteiskunnan huoltovarmuutta. Paikallinen yritystoiminta ylläpitää palveluita, työpaikkoja ja yhteiskunnan perusrakenteita myös poikkeavissa tilanteissa. Kun yritykset pysyvät toimintakykyisinä, yhteiskunnan resilienssi paranee.
- Varautuminen ei ole vain kriisejä varten. Kassavirran hallinta, toimitusketjujen monipuolisuus ja osaava henkilöstö parantavat kilpailukykyä myös poikkeusoloissa.
- Vaihtoehdot lisäävät liikkumavaraa. Yksittäisiin asiakkaisiin, toimittajiin tai markkinoihin nojaaminen heikentää yrityksen reagointikykyä häiriötilanteisiin. Monipuolisuus ja vaihtoehdot taas lisäävät joustavuutta.
- Tietoturva ja informaatiokyky ovat osa modernia resilienssiä. Tekoäly, hybridivaikuttaminen ja informaatiotulva haastavat yrityksiä tunnistamaan, mikä on luotettavaa tietoa ja suojaamaan omaa toimintaansa hybridivaikuttamiselta.
- Alueellinen elinvoima tukee varautumista. Asutus, infrastruktuuri ja paikallinen yrittäjyys ovat keskeisiä nopean reagoinnin ja viranomaisyhteistyön kannalta häiriötilanteissa.
