Virheellinen salmonellatesti toi 4 300 kanalle kuolemantuomion ja yrittäjille miljoonatappiot  – ”Jotain on rikottu aika pahasti ainakin minun sisälläni”

Miljoonamenetykset, yli neljäntuhannen kanan lopettaminen, kalliit ja työläät saneeraustoimenpiteet, mainehaitta sekä painavat henkiset kolhut. Lappeenrantalainen Kuorttisen luomukanala sai kokea kaiken tämän, mutta aivan turhaan.

– Emme ole enää niin vereslihalla, mutta kyllä sen huomaa, että jotain on rikottu aika pahasti ainakin minun sisälläni, miettii vanhaa sukutilaa vaimonsa Kaisan kanssa pyörittävä Janne Rautakannel.

Hän kertoo, että kaikki alkoi viime toukokuussa, kun noin 18 000 luomukanan tilalla otettiin Ruokaviraston salmonellavalvonnan vaatima rutiininäyte salmonellasta. Kolmen kuukauden välein otettava omavalvontanäyte lähetettiin analysoitavaksi Eurofins Scientific Finland -laboratoriolle. Yllätys oli melkoinen, kun näyte osoittautui positiiviseksi.

– Soitimme vaimon kanssa viranomaiset läpi, että vaadimme uusintanäytteet, koska emme usko tätä tulosta, Janne Rautakannel kertoo.

Mittava saneeraus

Salmonellatartunta tuntui mahdottomalta, koska kanalan kanat vaikuttivat pirteiltä ja hyvinvoivilta. Samasta näytteestä Ruokavirastolle toimitettu uusintanäytekin oli positiivinen, joten viikon kuluttua testituloksesta tilalla jouduttiin aloittamaan mittava salmonellasaneeraus. Se tarkoitti muun muassa 4 300 kanan kaasuttamista hengiltä ja 100 000 munan laittamista massaksi. Sen lisäksi kanojen asuttama kanala käsiteltiin lattiasta kattoon.

– Siinä vaiheessahan kaikki kanalan sisällä oleva tavara ja aines on pahempaa kuin radioaktiivinen jäte, Rautakannel toteaa.

Saneerauksessa käytetään sammutettua kalkkia, jolla puhdistetaan esimerkiksi kanojen pehkualueet. Lisäksi kaikki irtaimisto desinfioidaan, pestään kuumapesurilla ja desinfioidaan vielä uudelleen. Lisäksi tilalla tehtiin kaikki voitava, jotta terveet kanat olisivat pysyneet turvassa oletetulta salmonellalta. Tämä tarkoitti valtavaa desinfioimis- ja pyykkirumbaa kanalan työntekijöille.

Laboratorion virhe

Kuorttisen luomukanala oli käytännössä sulkutilassa kolme viikkoa. Munia ei saanut myydä, eikä tila saanut ostaa uusia kanoja. Ruokavirasto otti lisää näytteitä, ja Rautakanteleet pyysivät apuun myös salmonellaan perehtyneen asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruohon. Hän teki tilalle salmonellasaneeraussuunnitelman, ja siksi kävi ottamassa paikan päältä lisää näytteitä. Tulokset olivat kuitenkin negatiivisia.

– Olli soitti vaimolleni Kaisalle hyvin hämmentyneenä, ettei löydä salmonellaa mistään. 

Ruoho otti havaintonsa jälkeen yhteyttä myös Ruokavirastoon ja näytteet tutkineeseen laboratorioon Eurofins Scientific Finlandiin. 

– Ei mennyt kuin viikko, kun laboratoriosta tuli viesti, että oho, meidän virhe, Rautakannel kertoo.

Kanalassa ei ollutkaan salmonellaa. Laboratorion lähettämän viestin mukaan ”Ruokaviraston jatkotutkimusten ja omien selvitystemme perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että tähän raporttiin liittyvä salmonellatulos on aiheutunut laboratoriossa tapahtuneesta virheestä. Virheellisen tuloksen on ilmeisesti aiheuttanut toisesta salmonellapositiivisesta näytteestä tapahtunut kontaminaatio”.

Laboratorion korvaussumma “läpsy kasvoille”

Rautakanteleiden laskujen mukaan laboratorion virhe toi luomukanatilalle yli miljoonan euron taloudelliset menetykset. He tekivät Eurofins Scientific Finlandille seikkaperäisen, miljoona euroa ylittävän korvausvaatimuksen.

– Haluamme laboratoriolta vahingonkorvauksen kaikesta tästä, katemenetyksestä, turhista työtunneista, mainehaitasta ja niin edelleen, Rautakannel sanoo.

Laboratorio vastasi korvaavansa ainoastaan näytteenottohinnan kymmenkertaisena, mikä tekee hieman alle 300 euroa. 

– Olihan se absurdia ja aikamoinen läpsy kasvoille, mutta toi myös motivaatiota tähän ihan hitokseen.

Tila hakee korvauksia nyt oikeusteitse. Rautakanteleen mukaan korvausvaatimus on lakimiesten käsiteltävänä.

Ruokavirasto ei korvaa kanatilan menetyksiä.

– Heidän tulkintansa mukaan Ruokaviraston nimeämät viralliset laboratoriot eivät käytä julkista valtaa, joten se ei ole valtion ongelma. Se on erikoista, koska laki kuitenkin velvoittaa meitä tilallisia ottamaan salmonellanäytteet, ja valtio osoittaa meille tietyt laboratoriot, jonne näytteet pitää lähettää, Rautakannel sanoo.

Rautakanteleet haluaisivat salmonellalakiin muutoksen, että ensimmäisen positiivisen testituloksen jälkeen tulisi ottaa vielä toinen näyte tuloksen varmistamiseksi. He ajavat muutosta olemalla yhteydessä maatalouden eri etujärjestöihin sekä maa- ja metsätalousministeriöön.

– Meitä tilallisiakin pitäisi kuunnella. Nyt tuntuu, kuin kulkisimme junan kyydissä raiteita pitkin voimatta tehdä mitään. Viranomainen ei ole töissä kanalassa, eikä näe, jos kaikki onkin hyvin.

Myynti laski kuin härän häntä

Rautakannel ei vielä osaa arvioida, millainen mainehaitta virheellisestä salmonellatuloksesta lopulta koituu kanalalle.

– Vaikka tästä tuli hurja mediarumba, ja lehdissä kerrottiin, ettei meillä ole salmonellaa, myynti laski kuin härän häntä.

Luomutila myy nyt munia Etelä-Karjalan alueella. Munien tuotannossa on kuitenkin ollut merkittävä vajaus. Nyt tilalla odotellaan, että uudet untuvikot kasvavat ja alkavat munia suunnilleen lokakuussa. Sitten munia riittää laajemmalle alueelle. Yleensä Kuorttisen luomukanala on toimittanut munia Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan alueelle niin kauppohin kuin esimerkiksi hotelleihin.

– Lokakuussa nähdään, onko joku yrittänyt täyttää jättämäämme tyhjiötä, ja mitä mieltä kuluttajat ovat. 

“Hiton hauskoja mammoja”

Kuorttisen kanala on perheyritys, jossa on kolme osakasta, sisarukset Kaisa Rautakannel sekä Lassi ja Aki Kuorttinen sekä kolme työntekijää. Heistä Kaisan mies Janne toimii yrityksen myynti- ja markkinointivastaavana sekä omien sanojensa mukaan sekatyömiehenä.

Ensi vuonna kanalalle tulee täyteen 100 vuotta siipikarjatoimintaa. Vuodesta 1997 kanala on toiminut luomukanalana, mikä tarkoittaa eettistä, lintujen hyvinvoinnin huomioivaa kanankasvatusta.

– Ajattelemme, että kanala on kanojen koti, jonne me tulemme vierailemaan. Haluamme niille mahdollisimman hyvät oltavat, että ne viihtyvät ja munivat, Janne Rautakannel kertoo.

– Kanoilla on isot pehkualueet, mihin ne pääsevät aina halutessaan kuopsuttelemaan. Lisäksi niillä on orret yöpymistä ja oleskelua varten sekä seinä täynnä pesiä, jossa ne munivat. Kesällä ne pääsevät ulkoilemaan.

Toisin kuin useimmat siipikarjankasvattajat Suomessa, Kuorttisen kanala pakkaa ja myy munansa itse suoraan kauppiaille.

– Kaikki on omissa käsissä, eikä kukaan tule sanomaan meille, milloin meidän pitää laittaa kanat pois. Pakkaamo ei myöskään säätele munien hintaa.

Rautakanteleet kasvattavat ruskeita kanoja.

– Ne on hiton hauskoja mammoja. Ne eivät ole hermoheikkoja räjähdyspalloja, niin kuin kokemukseni mukaan valkoiset kanat. Ruskea kana ei ole niin helppo, sen hoidossa on omat niksinsä, mutta se sopii meille. Ehkä meidän luonteemme sopivat yhteen. Molemmat ovat jollain tavalla vähän äkkivääriä, karjalaisia.