Yrittäjä Jukka Ala-Mutka teettää 30 ihmisen työt viidellä tekoälyagentilla – Vaivana päätösväsymys: ”Ihmisestä on tullut jälleen pullonkaula”

Tammikuussa perustettu yritys teettää 30 työntekijän työt tekoälyagenteilla, mutta pystyy samaan aikaan työllistämään uusia työntekijöitä.

– Nyt meitä on neljä, viidennen kanssa keskustellaan ja varmaan kaksi pitää palkata vielä tulevan talven aikana. Se on aika hyvin vuoden alussa perustetulla yritykselle, Managentics Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Jukka Ala-Mutka kertoo. 

Ensimmäiselle tilikaudelle perustaja arvioi satojen tuhansien eurojen liikevaihtoa. Yksi ensimmäisistä asiakkaista on yli 400 asiantuntijan organisaatio.

– Tekoälyalalla on mahdollisuuksia, mutta isot yritykset valtaavat helposti alaa uusilta toimijoita kopioimalla nopeasti ideat. Pitää löytää rakosia, joissa voi luoda jotain todella uutta, Ala-Mutka sanoo. Hänen yrityksensä määrittelee asiakkailleen agenttisia tekoälyprosesseja. Käytännössä työ on ”prosessien speksaamista”, kuten yrittäjä asian ilmaisee. Se tarkoittaa tekoälyagenttien valjastamista prosesseihin, joihin asiakasyrityksillä ei tällä hetkellä ole omia ohjelmistoja. Sellaisia voivat olla esimerkiksi tarjous- ja hankintaprosessit, asiakaspalvelu, käyttöönottoprosessit tai tekniset tukipalvelut. Kyseessä voi olla esimerkiksi tarjouspyyntöprosessi, jossa agentti käsketään etsimään tietokannasta yritykselle soveltuvat tarjouspyynnöt, tarkistamaan riittävä osaaminen, selvittämään edellisten tarjouspyyntöjen voittajat ja tekemään tarjouksen.

Ala-Mutkan yritys on kehittänyt oman alustan, jolla asiakas voi määritellä prosessit ja toteuttaa ne valitsemallaan tekniikalla, joka ei pakota heitä vain yhden toimittajan teknologiaan.

– Vaihtoehtona on ostaa kaiken kattavan valmiin “amerikkalaisen” alustan, joka tekee samantyyppisiä asioita, mutta silloin suomalainen yritys lukittautuu ulkomaalaiseen palveluun ja heidän hinnoitteluunsa. Me voimme tarjota saman lopputuloksen parhaimmillaan murto-osalla siitä hinnasta ja samalla enemmän päätäntävaltaa siitä, missä tekoälylaskenta tapahtuu.

Agentti mukana työpajoissa

Ala-Mutkan mukaan myös tekoälyn käytön hinta tulee määrittelemään jatkossa tekoälyagenttien hyödyntämistä yrityksissä. Tähän mennessä isot kansainväliset tekoäly-yhtiöt ovat tehneet tappiota koko ajan, koska ne ovat subventoineet käyttäjähintoja sijoittajien tuella. Viime aikoina ne ovat alkaneet nostaa hintoja tai mallit vievät paljon enemmän käyttökapasiteettia, mikä näky suomalaisillakin käyttäjillä. Ala-Mutka viittaa esimerkiksi OpenAI:n Astra-malliin ja Anthropicin kehittämään Claude Fableen.

– Emme ole vielä kiinnittäneet riittävästi huomiota kustannusten hallintaan, koska sillä ei ole ollut merkitystä. Jatkossa on. Samalla on muistettava, että moni tehtävä ei tarvitse kielimallia lainkaan. Paljon voi tehdä ihan tavallisella tietotekniikalla. Arkisiin prosesseihin ei tarvitse käyttää näin isoja ja kalliita malleja kuin nyt yleisesti käytetään.

Managenticsin suurin kysyntä tulee prosesseista, joka on ihmisten tekemää palvelua tai asiantuntijatyötä. Tekoälyagenteilla korvataan useimmiten kirjoitettua ja puhuttua tekstiä, palavereja ja ihmisten välistä kommunikaatiota.

– Data on usein puhuttua kieltä tai ihmisten kirjoittamia raportteja. Niiden generointi ja tulkitseminen vaatii kielimalleja. Lukujen automatisoinnissa kielimalli ei ole useinkaan tehokkain, mutta jos haluamme selvittää lukujen ja sopimusten välistä yhteyttä, tarvitsemme kielimallia. 

Managenticsissä agentit jäsentävät yrityksen tietoja tietokantaan ja valmistelevat erilaisia prosessimallinnustyöpajoja.

– Agentit toimivat työpajojen sisällä esittäen ihmisille lisäkysymyksiä. Ne voivat kysyä esimerkiksi, mitä virheitä prosessissa ei saa tehdä ja mitä työvaiheita ihmisten työssä on. Näin ne ymmärtävät, mitä kulloinkin ollaan tekemässä. 

Ala-Mutka kertoo aiemmin vetäneensä työpajoja ja tehneensä prosessien mallinnuksia käsin. Tekoälyn avulla hän on tehostanut omaa työntekoaan merkittävästi.

– Aiemmin työpajan vetämiseen kului yksi päivä ja seuraavat kaksi päivää meni kaavioiden dokumentointiin ja piirtämiseen. Nyt kaaviot syntyvät työpajan aikana ja ne ovat heti osallistujien käytettävissä.

Tekoäly voisi jo päättää

Agentit rakentavat taloudelliset laskelmat ja listaavat vaikutukset, jolloin yrityksen johto saa tärkeää tietoa siitä, mihin panostuksia kannattaa suunnata. Tekoälyagentit kuvaavat teknisesti, miten prosessi pitäisi toteuttaa ja miten tarjouspyynnön datan hakeminen tietokannasta onnistuu.

– Tekoäly jäsentelee datan, eikä siihen tarvita teknistä suunnittelijaa. Emme tarvitse myöskään perinteistä koodaria, mutta meillä on oltava tekninen henkilö valvomassa ja ohjaamassa kehitystä. Minun tehtäväkseni jää katsoa, että tekoäly tekee oikeita asioita.

Yrittäjän mukaan tekoälyn valvomiseen kuluu kuitenkin vain murto-osa työajasta, mitä meni aikaisemmin työn tekemiseen. Ala-Mutkan mukaan tekoäly voidaan jo nykyisin valjastaa tekoälyn testaamiseen ja valvomiseen. Agentti voi esimerkiksi etsiä raporteista viitteitä lähteisiin ja tarkistaa niiden oikeellisuuden.

Yksi asia on kuitenkin muuttunut perustavasti Ala-Mutkan työssä. Hän kokee aiempaa enemmän niin sanottua päätösväsymystä.

– Minulle tuli viime keväänä päätösväsymystä siitä, että eteeni tuli liian nopeasti liian paljon tarkistettavaa ja päätettävää. Kognitiivinen työkuorma on moninkertainen, koska tekoälyltä tulee paljon enemmän tarkistettavaa. Ihmisten aivoja ei ole tehty liian nopeaan kontekstin vaihtamiseen. Ihmisestä on tullut tässä mielessä jälleen pullonkaula, mutta tuottavuuden kasvu on silti moninkertainen.

Päätökset Ala-Mutkan yrityksessä tekee edelleen etupäässä ihminen, vaikka pienissä osa-alueissa tekoälyllekin on annettu päätäntävaltaa. Yrittäjän mukaan tekoälyä voisi hyödyntää jo nykyisin päätöksenteossa esimerkiksi yritysten saamien reklamaatioiden käsittelyssä.

– Jos asiakas vaatii yritykseltä esimerkiksi 35 euron korvausta, tekoäly voisi arvioida prosessin välittömästi tarpeellisten tietojen perusteella. Tekoälylle voidaan määritellä esimerkiksi 50 euron budjetti, jolloin se voisi hyväksyä automaattisesti korkeintaan 50 euron hintaiset reklamaatiot.