Yrittäjä Antti Törrönen huomasi, että tekoäly voi löytää potentiaalisen osakesijoituksen – Yksi moka vei rahat: ”Edes tekoäly ei pysty huomaamaan”

Tekoälyasiantuntija ja yrittäjä Antti Törrönen on viimeiset 3–4 vuotta keskittynyt lähes täysipäiväisesti sijoittamiseen tekoälyn avustuksella. Hän aloitti selvitystyön tekoälyn hyödyntämisestä jo ennen varsinaisten tekoälypalveluiden lanseerausta vuosien 2017–2019 välillä.

– Silloin puhuttiin koneoppimisesta, ei varsinaisesti tekoälystä. Tuolloin oli kannattavaa louhia kryptovaluuttoja. Ajattelin kokeilla, pystyisikö koneoppimisen avulla vähänkään ennustamaan, miten kryptojen arvo vaihtelee päivässä. Siitä lähtien olen kokeillut erilaisia juttuja enemmän tai vähemmän, hän kertoo.

Ennen ChatGPT:n virallista lanseerausta Törrönen valittiin sen edeltäjän GPT3-kielimallin testikäyttäjäksi. Hän pääsi kokeilemaan kielimallin mahdollisia hyötyjä osakesijoittamisen tukena.

– Siitä alkoi varsinainen sijoitustoiminta, jossa olen käyttänyt tekoälyä. Sen jälkeen sijoitustoiminta on hiljalleen kasvanut.

Seuraavaksi Törrönen pyysi tekoälyä arvioimaan asteikolla 0–10, kuinka tärkeä kyseinen osavuosikatsaus on ja kuinka todennäköisesti kyseisen yhtiön kurssi voisi nousta lähikuukausina.

– Jos vastaus oli 9 tai 10, lähdin itse tutkimaan asiaa tarkemmin. Tarkoituksena oli selvittää, miten kielimalli pystyi ennustamaan osakekurssin kehitystä.

Parhaimmillaan tekoäly pystyi löytämään pörssissä aliarvostettuja yrityksiä, joiden kurssi nousi muutamia prosentteja. Juuri tämän parempaan se ei ole kyennyt.

– Se tuntuu yllättävältä, koska pörssissä on aina yllättäjiä, joiden kurssit nousevat rajusti. Edes tekoäly ei pysty niitä huomaamaan.

Kaikissa tapauksissa tekoälyn antamat arviot eivät osoittautuneet oikeiksi. Törrönen muistaa sijoittaneensa aikanaan Connexa Sport -nimiseen urheiluvälineitä valmistavaan yritykseen.

– Tekoälyn mielestä sijoitus oli hyvä. Ostin osaketta ja muutaman viikon päästä siitä yhtiö ilmoitti lopettavansa liiketoiminnan ja siirtyvänsä pitämään kryptopörssiä. Menetin kyseisen sijoituksen käytännössä kokonaan.

Törrönen sijoittaa päivittäin 2–3 yhtiöön raporttien ja oman selvitystyönsä perusteella.

Tuotto keskimäärin 30 prosenttia

Viime vuosina Törröselle on selvinnyt, että tekoäly ei osaa ottaa huomioon erilaisten kriisien luonnetta. 

– Se on opetettu historiallisilla tiedoilla. Kielimalli on oppinut, miten erilaisissa kriiseissä on historiassa käynyt. Sen vuoksi se ei osaa huomioida uusien kriisien erityispiirteitä.

Asiantuntijan mukaan sotien alkusokin jälkeen tekoäly neuvoo yleensä ostamaan osakkeita. Ongelmana on, että esimerkiksi Iranin kriisin kohdalla kyse ei perinteisestä sodasta.

– Tekoäly ei välttämättä ymmärrä asian koko kontekstia eikä ota huomioon, että kyseessä ei ole normaali sota vaan kriisi, jossa öljy ei liiku.

”Pörssissä on kaikenlaisia yrityksiä, joista en voisi tietää ilman tekoälyn minulle laatimia raportteja. Isoimmat voitot tulevat, kun olen hyödyntänyt tekoälyä ilmiöpohjaisesti.”

Antti Törrönen

Viime aikoina Törrönen on käyttänyt tekoälyä pitkälti entiseen tapaan, mutta samaan aikaan tekoälyn osaaminen on parantunut. Hän on kehittänyt matemaattisen mallin, joka skannaa käytännössä kaikki Euroopan ja Yhdysvaltain pörssiosakkeet ja niiden tunnusluvut päivittäin. Niistä tekoälylle menee automaattinen pyyntö laatia raportti kiinnostavimmista yhtiöistä.

Törrönen sijoittaa päivittäin 2–3 yhtiöön kyseisten raporttien ja oman selvitystyönsä perusteella. Joskus on tosin päiviä, jolloin kiinnostavia yrityksiä ei löydy. Viikottain mies tekee enintään kymmenen sijoitusta. Tekoäly tuottaa päivittäin 5–20 potentiaalisen sijoituskohteen listan. Sijoitusten tuotto kolmen vuoden aikana on ollut 134 prosenttia, viimeisen vuoden aikana 41 prosenttia.

– Ideana on etsiä yrityksiä, joiden osake nousee tekoälyn mielestä 50–80 prosentin todennäköisyydellä seuraavien kuukausien aikana. Tavoitteena on löytää jotain sellaista, jota analyytikot ja muut sijoittajat eivät ole vielä löytäneet.

Törrösen tavoitteena on myydä kyseiset sijoitukset kuukauden sisällä. Hänen mukaansa lyhyt aikajänne puoltaa tekoälyn analyysin käyttämistä.

– Jos aikaväli on pitkä, erilaisia tapahtumia kertyy niin paljon, ettei tekoälystä ole enää niin suurta hyötyä. Silloin kielimallien taipumus historian painottamiseen kasvaa liikaa.

Vinkit sijoittajalle

Törrösen mukaan sijoittajan kannalta on tärkeintä saada mielenkiintoista analysoitua tietoa tekoälyltä.

– Pörssissä on kaikenlaisia yrityksiä, joista en voisi tietää ilman tekoälyn minulle laatimia raportteja. Isoimmat voitot tulevat, kun olen hyödyntänyt tekoälyä ilmiöpohjaisesti.

Se tarkoittaa, että Törrönen etsii ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia osakemarkkinoihin. Tällaiset sijoitukset ovat tuottaneet hänelle parhaimmillaan yli 100 prosentin tuottoja yksittäisistä osakkeista.

– Kysyn tekoälyltä, miten ajankohtaiset ilmiöt vaikuttavat. Laihdutuslääkkeet ovat olleet yksi esimerkki. Viime aikoina olen yrittänyt selvittää, miksi merilohen hinta on laskussa Norjassa. Tekoäly tekee ajattelutyön ja minä yritän ymmärtää asian. Näen tässä paljon potentiaalia.