YEL-uudistus
Yrittäjät esittää muutoksia kohuttuun yrittäjän eläkelakiin. Kuva: Getty Images
15.8.2022 klo 14:35
Uutinen

Yrittäjät esittää neljää muutosta kiisteltyyn YEL-uudistukseen – ”Huolet ja pelot aitoja” 

Suomen Yrittäjät vaatii, ettei YEL-sääntelyä toimeenpanna liian yksioikoisesti korostamalla mediaanipalkan merkitystä.

YEL-järjestelmän uudistuksesta on noussut vilkas keskustelu, jossa yrittäjät ovat kantaneet huolta erityisesti eläkemaksujensa mahdollisesta noususta ja siitä, että YEL-työtulo määriteltäisiin jatkossa tietyn toimialan kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkan mukaan.

– Yrittäjien huolet ja pelot ovat aitoja, vaikkakin ne perustuvat osin väärinkäsitykseen esityksen sisällöstä, Yrittäjien johtaja Janne Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjät on kannattanut esityksen tavoitetta yrittäjän sosiaaliturvan parantamisesta, mutta on samalla esittänyt esitykseen muutoksia. Lue täältä Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen blogi aiheesta.

Listaamme järjestön muutosesitykset alla.

1. Mediaanipalkkaa ei saa korostaa

Yrittäjät vaatii, ettei YEL-sääntelyä toimeenpanna yksioikoisella tavalla korostamalla mediaanipalkan merkitystä työtuloa asetettaessa ja tarkistettaessa.

2. Yrittäjän sanaan on luotettava

Janne Makkulan mukaan lakiuudistuksen perusteluissa pitäisi korostaa sitä, että yrittäjältä saatuun tietoon on luotettava.

– Siihen, mitä yrittäjä sanoo yritystoimintansa laajuudesta, laadusta ja työllistävyydestä, on luotettava, jos eläkelaitoksen käytettävissä oleva muu selvitys ei horjuta tietojen uskottavuutta. Erityisesti toimintaa aloitettaessa yrittäjä on yleensä ainoa tietolähde työpanoksensa määrästä, koska muuta tietoa liiketoiminnasta ei ole saatavilla. Kukaan muu kuin yrittäjä itse ei voi tietää työpanoksensa määrästä. 

3. Palkkatason oltava vain yksi kriteeri muiden joukossa

Suomen Yrittäjien mukaan eduskunnan on korostettava erityisesti sitä, että kyseisen toimialan palkkataso on todella vain yksi kriteeri muiden joukossa, kun kokonaisarviointia tehdään.

– Sääntelyä ei voida toimeenpanna ja työtuloa asettaa automaattisesti katsomalla lukuja vain joistakin tilastoista, vaan kyseessä on kokonaisharkinta. Lisäksi on tarkennettava sitä, miten tilastoista saatavia lukuja hyödynnetään osana kokonaisarviota. Tätä tukee myös sääntelyesityksessä oleva säännös siitä, että eläkeyhtiön on perusteltava päätöksensä. Perusteluissa on otettava huomioon ja kerrottava avoimesti auki kaikki ne tiedot, jotka ovat olleet työtulon asettamisen taustalla sekä se, miten niistä on päädytty tiettyyn työtuloon.

4. Harkintaa alimpien työtulojen tarkistamiseen

Yrittäjät toivoo harkintaa alimpien työtulojen tarkistamisen siirtymäsäännökseen. 

– Säännöstä tulisi muokata siten, että tarkistamista ei tarvitse tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Asiassa on edettävä huolellisesti ja yrittäjiä kuulleen. Mikään kiire ei ole.

Makkula huomauttaa, että sääntely on ollut nykyisellään voimassa yli 50 vuotta.

– Kaikenlainen hosuminen on aivan tarpeetonta jo senkin takia, ettei synnyt tarpeetonta valituskierrettä työtulon vahvistamispäätöksistä.

Pauli Reinikainen