Yrittäjävanhempi: näin tuet nuorta kilpaillussa korkeakouluhaussa
Pääsykoeuudistukset, ylioppilastodistuksen arvosanojen korostuminen sekä kiristyvä kilpailu opiskelupaikoista lisäävät nuorten epävarmuutta ja paineita. Kasvatustieteen asiantuntijan, KM Mia Göcerin mukaan vanhempien tärkein tehtävä on kannustaa ja rohkaista nuorta koko hakuprosessin ajan.
Kaupallinen yhteistyö: Valmennuskeskus
Viime keväänä opiskelemaan päässyt Lotta Aarto kertoo tiedostaneensa jo prosessin alussa, että vanhempien tuella on keskeinen merkitys sisäänpääsyn kannalta. ”Toiveeni oli, että vanhempani antavat minulle omaa tilaa ja tukevat minua erityisesti käytännön asioissa, kuten hyvän lukupaikan järjestämisessä ja ruoanlaitossa”, hän toteaa.
Kuuntele ja rohkaise vaikeissakin hetkissä
Göcerin mukaan vanhemman kannattaa osoittaa kiinnostuksensa nuoren prosessia kohtaan, mutta liiallista kyselyä on vältettävä: ”Anna nuoren päättää itse, kuinka paljon hän haluaa kertoa valmistautumisprosessistaan ja kuinka paljon hän pyytää ulkopuolista tukea.”
Aarron oman kokemuksen mukaan henkinen tuki ei riitä, vaan myös käytännön asiat on pyrittävä tekemään nuorelle mahdollisimman helpoiksi.
Aarto korostaa, että erityisesti vaikeina hetkinä saatu tuki oli yksi ratkaisevista tekijöistä, jotka auttoivat häntä jaksamaan prosessin loppuun ja saavuttamaan unelmiensa opiskelupaikan oikeustieteellisessä. Myös Göcer kannustaa vanhempia kuuntelemaan nuorta vaikeissakin hetkissä:
”Ota vastaan harmitusta ja pettymystä, mutta herättele nuorta huomaamaan myös tilanteessa olleet hyvät puolet, joista voi oppia jatkoa varten.”
”Oman kokemukseni perusteella paras voimavara, jonka nuori voi vanhemmiltaan saada, on tietoisuus siitä, että vanhemmat ovat koko prosessin ajan läsnä ja auttavat tarpeen vaatiessa”, tiivistää Aarto.
Pääsykoeuudistukset lisäävät paineita ja epävarmuutta
Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta on ollut pääväylä korkeakouluihin, minkä vuoksi paineet kohdistuvat yhä nuorempiin.
”Todistusvalinnan merkityksen kasvattaminen on hyvä asia heille, jotka tietävät selkeästi jo lukiossa, mihin haluavat suuntautua ja mitä ainevalintoja tehdä. Suurelle osalle muutos tuo kuitenkin epävarmuutta ja lisää painetta”, toteaa Göcer.
Todistusvalintauudistuksen lisäksi myös valintakokeiden valmistautumisaikaa on lyhennetty ja aineistokokeet ovat yleistyneet.
”Epäilys omien ylioppilasarvosanojen riittävyydestä, lyhyen valmistautumisen luoma aikapaine ja epämääräisesti ilmaistut valintakoevaatimukset lisäävät merkittävästi pyrkijöiden epävarmuutta ja sitä kautta ulkoisen avun sekä valmennuskurssien tarvetta”, Göcer huomauttaa.
Hänen mukaansa valmennuskurssilta haetaan apua esimerkiksi aikataulutukseen ja varmistusta siihen, että asiat ehditään käsitellä perusteellisesti lyhyessä ajassa. Lisäksi nuoret saavat kursseilta kaivattua vertaistukea, opettajan apua sekä mahdollisuutta harjoitella pääsykoetyyppisiä tehtäviä ja koetilannetta etukäteen. Uudesta opiskelupaikasta haaveilevat aikuiset hakeutuvat valmennuskursseille samoista syistä.
”Lisäksi ensikertalaiskiintiöt ovat vaikeuttaneet alanvaihtajien sisäänpääsyä”, Göcer täydentää.
