Yrittäjien pääekonomisti Kauppalehdessä: Voittojen jakaminen osinkoina ei ole verovälttelyä
On muodikasta todeta, että yrittäjä voi nostaa verovapaasti jopa 112 500 euroa. Mainitsematta jää, että summasta on maksettu yhteisöveroa 22 500 euroa ja lisäksi yritykset muun muassa tilittävät arvonlisäveroja, pidättävät ennakkoveroja ja maksavat työnantajamaksuja, kirjoittaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen Kauppalehdessä.
Kun yrityksiä on tuettu, jotta saataisiin suomalaisten työpaikat säilytettyä, monet tahot ovat pääekonomisti Kuismasen mukaan intoutuneet poimimaan verojärjestelmästä sieltä omaan oikeudenmukaisuuskäsitykseensä liittyviä epäkohtia. Yksittäisiä epäkohtia nostavat erityisesti esille tahot, joille on suotu alhainen verorasitus.
Listaamattomien yritysten voitonjaon verotus on suosittu kritiikin kohde. Kun tämä epämääräisesti yhdistetään verovälttelyyn, seuraa sekava keskustelu, Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.
Hän huomauttaa, että Suomessa yrittäjä ei saa yrityksestään varoja kokonaan verovapaana. Osinkotuloista on maksettu 20 prosenttia veroa ennen kuin varoja voi jakaa eteenpäin.
Kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta
Osinkoverotuskeskustelussa pitää Mika Kuismasen mukaan myös muistaa, että osinkoverotuksen huojennuksessa on kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta: kun yrittäjä saa osinkoa, se on verotettu ensin yrityksen tasolla ja sitten toiseen kertaan omistajan tasolla.
Pääekonomisti Kuismasen mukaan usein tarkoituksenhakuisesti jätetään huomiotta yhtiön ja sen omistajan verotuksen (muodostama) kokonaisuus. Näin annetaan kuva, että varoja voisi nostaa kokonaan verovapaasti.
Jotta 150 000 euroa olisi mahdollista jakaa huojennettuna (75 prosenttisesti verovapaana) osinkona, nettovarallisuuden tulee olla 1 875 000 euroa. Kuismasen mukaan on muodikasta todeta, että yrittäjä voi nostaa verovapaasti jopa 112 500 euroa.
– Mainitsematta jää, että summasta on maksettu yhteisöveroa 22 500 euroa ja lisäksi yritykset muun muassa tilittävät arvonlisäveroja, pidättävät ennakkoveroja, maksavat työnantajamaksuja ja niin edelleen, Kuismanen toteaa kirjoituksessaan.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen satuttaisi pienyrityksiä
– Väite, että osingot listaamattomista yhtiöistä ovat verotuki vain suurituloisimmille yrittäjille, on outo. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen satuttaisi pienyrityksiä, sillä niitä on suomalaisyhtiöistä suurin osa, Mika Kuismanen toteaa.
Hän muistuttaa, että yritykset, jotka kykenevät maksamaan määrältään isoja osinkoja omistajilleen, ovat menestyneet ja maksaneet muun muassa yhteisöveroa huomattavia summia. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä.
– Väite, jonka mukaan nämä yritykset omistajineen eivät osallistuisi yhteiskunnallisen taakan jakoon, on virheellinen ja loukkaava, Kuismanen kirjoittaa.
Verotuksen pitää olla yrittämiseen kannustavaa
Verotuksen kiristämisen sijaan pitäisi varmistaa yritysten ja yrittämisen toimintamahdollisuudet. Vain reaalimaailmasta vieraantunut henkilö väittää, että yrittäjäriskin ottamiseen verotuksen tasolla ei ole merkitystä. Jos meillä ei ole yrittämiseen kannustavaa verotusta, meillä ei myöskään ole yksityisen sektorin työpaikkoja, Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.
Toinen harhaanjohtava väite on Kuismasen mukaan se, että osinkoverotus on rikkaiden keino muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi ja siis poikkeuksellinen etuoikeus. Osinkoverotuksella mahdollistetaan yritystoiminnassa syntyneen jo verotetun tulon jakaminen omistajille osin verovapaasti, osin pääomatulona ja osin mahdollisesti ansiotulona. Kyse on yritykseen investoidun rahan ja työpanoksen tuotosta.
Jos yrittäminen olisi yhtä helppoa ja riskitöntä kuin ansiotyö, niin meillä varmaan olisi enemmän menestyviä yrityksiä, Kuismanen toteaa.
– Palkkatyö ja yritysten verojen jälkeisten voittojen kotiuttaminen ovat eri asioita, joihin kohdistuu perustellusti osin erilainen verotus. Voittojen jakaminen osinkoina ei ole verovälttelyä, Kuismanen painottaa.
Suomen verojärjestelmässä on korjattavaa. Listaamattomien yritysten voitonjaon verotusta pitää Kuismasen mukaan myös arvioida.
Suomen Yrittäjät on esittänyt mallia, jossa listaamattomien osakeyhtiöiden voitonjaon nettovarasidonnaisuudesta harkitaan luovuttavaksi säilyttäen voitonjaon kahdenkertaisen verotuksen huojentaminen.
– Olemme myös esittäneet veropohjan tiivistämistä arvioimalla uudelleen verosta osin vapautettujen yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen – verokohtelu ja verovapauden perusteet, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kirjoittaa Kauppalehdessä.
toimitus(at)yrittajat.fi
