Yrittäjyyden kuuma trendi tarjoaa benji-hypyn tuntemattomaan
Kaupallinen yhteistyö: Kauppalehti
Hybridiyrittäjyys tuottaa hyvinvointia ja onnellisuutta, mutta asettaa yrittäjälle kovia vaatimuksia, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Pasi Lehtinen.
Jos et tiedä, mikä on hybridiyrittäjyys, niin olet todennäköisesti vaarassa jäädä pimentoon yhdestä tämän hetken kuumimmasta työelämän ja yrittäjyyden trendistä.
Hybridiyrittäjä ei ole joko palkkatyöläinen tai yrittäjä vaan sekä että. Hybridimallissa yrittäjyyteen voi yhdistää myös esimerkiksi opiskelun ja hoitovapaan.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Liiketoiminta- ja kulttuuri -yksikön yliopettaja Anmari Viljamaa arvioi Ekonomi-lehdessä vuonna 2018, että tällaisia yrittäjiä on Suomessa yli 100 000.
SeAMK toteutti viime keväänä kyselyn, johon vastasi yhteensä 486 hybridiyrittäjää. Uuden ajan yrittäjien keski-ikä oli kyselyssä 43 vuotta.
Toisin kuin usein ajatellaan, malli ei olekaan selkeä polku kohti päätoimista yrittäjyyttä. Kyselyn vastaajien hybridiyrittäjyys oli keskimäärin kestänyt yli seitsemän vuotta. 52 prosenttia piti juuri yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä työuran mieluisimpana vaihtoehtona.
Valtaosa näyttää olevan tyytyväinen tekemäänsä valintaan. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista arvioi olevansa onnellinen, heistä joka kymmenes erittäin onnellinen.
Nykyinen työelämän murros ja digitalisaatio tulee lisäämään näiden hybridiyrittäjien määrää samalla kun työelämä muuttuu askel askeleelta enemmän projektimaisuuden suuntaan.
Hybridiyrittäjyyden palkkatyöpuoli tarjoaa turvaa toimeentulolle, jos oma bisnesidea ei lähdekään suunnitellusti lentoon. Malli on kuin maistiainen mahdollisesta tulevasta urasta. Sitä on myös kutsuttu benji-hypyksi. Jalkoihin kiinnitetty turvaköysi mahdollistaa loikan tuntemattomaan, mutta ottaa kiinni ennen osumaa.
Täydellinen ei tämäkään tapa ole. Hybridimallissa päivät paiskitaan palkkatyössä ja siltä jäävät illan ja viikonloppujen tunnit yrittäjyyden eteen. Tämä vaatii luottamusta ja myönteistä suhtautumista työnantajalta.
Suurin taakka on sivutoimiyrittäjän omilla harteilla. Miten voimavarat riittävät palkkatyössä tehdyn päivän jälkeen? Mistä aika yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen? Entä työhyvinvointi? Milloin liika on liikaa?
Suomalainen järjestelmä ei vielä ole kovin hybridikokeiluun kannustava. Työttömyysturva, verotus ja yritystuet ovat enemmän joko tai -mallin kuin sekä että -hybridin puolella.
