YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

Yrittäjyys – tuo emotionaalinen vuoristorata

Tämä teksti on konekäännetty.


Vaikka henkilökohtaiset kykymme ja valmiutemme käsitellä asioita vaihtelevat, ei yrittäjäkään ole superihminen, jolla on rajaton kapasiteetti. Kiireen keskellä päätöksenteko ja sietokyky saattavat häiriintyä, jos ”kovalevy on täynnä”. Omaa psykologista joustavuuttaan voi kuitenkin kehittää.

Hämeenlinnan Yrittäjien ja Terveystalon vuoden 2026 hyvinvointiohjelman toisessa kohtaamisessa keskityttiin mielen taitoihin Terveystalon psykologi Sanna Manderbackan alustamana. HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapian kautta käytiin läpi – kuinka omia arvojaan pystyisi kirkastamaan ja tekemään järkeviä arjen valintoja.
– Tutkimusten mukaan yrittäjä kokee vapaudessaan ja vastuussaan palkkatyöntekijään verraten enemmän voimakkaita intensiivisiä tunteita – niin iloa, innostumista ja onnistumista kuin turhautumista, ahdistusta sekä epävarmuutta, kuvailee Manderbacka.

Mielen taitojen kuumin HOT – hyväksymis- ja omistautumisteoria

Vaikka yrittäjä kuinka rakastaisikaan työtään, jaksamisen ja hyvän päätöksentekokyvyn taustalle tarvitaan riittävästi palautumisaikaa ja -mahdollisuuksia. Omaa psykologista joustavuuttaan ja epävarmuuden sietokykyään muuttuvissa tilanteissa voi kehittää ja vahvistaa.
– Tunteita emme voi kontrolloida, mutta niiden kanssa voi opetella pärjäämään. Tunteiden nimeäminen, hyväksyminen ja voimakkuuden arviointi voi auttaa ottamaan etäisyyttä niihin. Voimme hengittää tunnetta kohti ja antaa sen olla sellainen kuin se on. Tunteet tulevat ja menevät ohi, usein nopeasti.
– Ajatus on mielen sisältöä. Se ei ole aina faktaa, vaan mielemme kertoma tarina. Teemme asioista tulkintoja, joista toiset ovat hyödyllisempiä kuin toiset, kuvailee Manderbacka.

”Ajatukset ovat kuin pilvet taivaalla. Ne tulevat ja menevät. Niistä voi päästää irti.”

Olemisen sietämätön keveys – vai paino?

Stressikuormitus voi kasautua kahdella tavalla. Ensinnäkin liiallisessa rasituksessa, milloin energiaa kuluu enemmän kuin palautuu. Toisena painolastina on emotionaalinen kuormitus eli sosiaaliset ristiriidat ja tulevaisuutta koskeva epävarmuus.
– Ihmisen on vaikea sietää epävarmuutta. Murehtiminen voi joillakin olla aika sitkeässä ja tullut tavallaan kaveriksi. Etukäteen voimme tehdä ongelmanratkaisua ja varautumista, mutta tulevaisuutta emme osaa ennustaa, emmekä voi kaikkeen itse vaikuttaa, muistuttaa Manderbacka.

Emotionaalista stressiä syntyy silloin, kun emme pysty kokemaan tai ilmaisemaan tunteitamme. Tilalle voivat astua uupumus, levottomuus tai jännittyneisyys.
– Ratkaisu on tietoinen läsnäolo. Mieli poukkoilee kuin koiranpentu menneeseen ja tulevaan. Aistit, hengitys ja kehon tuntemukset kytkevät meidät kulloinkin käsillä olevaan hetkeen.

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon hyötynä keho ja mieli rauhoittuvat, keskittyminen ja kivunsieto paranevat, sekä masentumisen mahdollisuus vähenee.
– Joustava mieli heijastuu suoraan luovuudessa, sitkeydessä ja tuottavuudessa. Kun murehtimista ja tunteiden välttelyä on vähemmän, ratkaisukeskeisyys vahvistuu, vakuuttaa Manderbacka.

Joustava toimintatapa – esimerkki (kuva slidesta)

Arvot ansaintalogiikaksi – merkityksellisyys voimavaraksi

Arvot ovat heijastuksia siitä, minkä tuntee tärkeimmäksi ja aidosti merkitykselliseksi. Ne eivät ole sääntöjä tai tavoitteita, vaan asioita, joita haluaa vaalia. Henkilökohtaisten ja yritykselle luotujen arvojen ei tarvitse poiketa toisistaan.
– Vain sinä itse tiedät, mikä on sinulle tärkeää, merkityksellistä ja motivoivaa. Kyllä yrittäjällä yrityksen arvojenkin on hyvä seurata samaa linjaa. Tuottaisi henkistä pahoinvointia, jos siinä olisi ristiriita. Tärkeää on kaikessa pitää myös kiinni toiveikkuudesta, ja siitä miten pidämme sitä yllä ympärillämme.

Emme voi kontrolloida tunteitamme. Ajatuksiakin tulee päivässä tuhansittain. Niistä osa on hölynpölyä, osa hyvinvointimme kannalta jopa haitallisia.
– Hyväksy tunteesi. Huomaa ajatuksesi, mutta älä jää niihin jumiin. Toimi arvojesi mukaan, evästää Manderbacka.

Rentoutumisen ja läsnäolon kehittämiseen löytyy useita metodeja, harjoituksia ja sovelluksia. Manderbacka kertoo, että muutaman minuutin säännöllisellä itseharjoittelulla voi kehittää keskittymiskykyään ja esimerkiksi parantaa unen laatua.
– Kun tietoisessa läsnäolossa keho oppii keskittymään jo päivällä, on yöunikin parempaa, vakuuttaa hän.

Yrittäjien hyvinvointi-illassa harjoiteltiin mielen taitoja

Harjoitus 1 – Arvot.
Mieti, miten kertoisit yrityksestäsi ja toiminnastasi kertomatta toimialaa. Mikä siellä on itsellesi ja yrityksellesi merkityksellistä sekä tärkeää?

Harjoitus 2 – Läsnäolo.
Asiantuntijan ohjaama tehty läsnäolon, keskittymisen ja hyväksyvän tietoisuuden harjoitus, missä kontrolloitiin omia kehon toimintoja ja aistihavaintoja.

Harjoitus 3 – Etäisyyttä ajatuksiin ja hyväksyntä.
Käytännön harjoitus, missä pyrittiin pääsemään irti jostain häiritsevästä ajatuksesta.

Harjoitus 4 – Arvokompassi.
Itsetutkiskelun kautta kirjattiin paperille omien arvojen kirkastaminen ja perustelut niille.

Kysy tai etsi hakusanoilla tekoälyavustetulta hakukoneeltamme.