Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotot

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 27.8.2019:

Velan kasvu haavoittaa Suomen taloutta

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tärkeä. Siihen voidaan hallituskauden aikana päästä, jos pk-yritysten työllistämistä helpotetaan ja tulevat budjetit laaditaan niin, että Suomi kestää mahdollisen tulevan taantuman.

Jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää, tarvitaan vähintään 75 prosentin työllisyysaste. Työllisyyden kasvu kuitenkin tyssäsi alkuvuonna. Tarvitaan keinoja, joilla työn tarjontaa saadaan lisättyä ja samalla autetaan yrityksiä luomaan työtä.

Toimeen on tartuttava välittömästi. Hyviä ja vaikuttavia keinoja on tiedossa. Niitä pitää uskaltaa ottaa käyttöön.

Yli 90 prosenttia yrityksistä pieniä, ne ovat työllisyyden kasvun avain
Uudet työpaikat syntyvät erityisesti keskisuuriin yrityksiin. Niitä on kuitenkin valitettavan vähän.

Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia suomalaisyrityksistä. Jos halutaan vahvaa työllisyyskehitystä, kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoavat erityisesti pienyrityksissä. Siksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen ei ole viisasta. Se on luonut työtä palvelualan pienyrityksille.

Alijäämä on liian suuri, puskuria tarvitaan tulevan taantuman varalle

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 2,3 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka nousee lähes 110 miljardiin euroon 2020.

Alijäämä on vaarallisen suuri. Valtion velan nousu tarkoittaa, että kansantalous on yhä haavoittuvampi, kun iskee taas talousshokki. Vastuullisen hallituksen on pakko varautua sellaiseenkin. Finanssipolitiikan linjan pitäisi olla tiukempi. Se turvaisi parhaiten Suomen tulevaisuutta.

Hyvän talouskasvun vuosina ei ole pystytty luomaan julkiseen talouteen puskuria, vaikka esimerkiksi väestön vanheneminen sellaista ehdottomasti edellyttää.

Hyvä julkisen talouden tila auttaa myös pääsemään matalasuhdanteista läpi pienemmin vaurioin ja se myös mahdollistaa tarvittaessa julkisen sektorin panostuksen kasvun kannalta välttämättömiin kohteisiin, kuten esimerkiksi koulutukseen ja tutkimus- ja tuotekehitykseen.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 14.5.2019:

Kuntien tehtävät tulee selkiyttää ja ratkaista julkisten palveluiden rahoitus

Seuraavan hallituksen on tartuttava määrätietoisesti kuntien haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Yrittäjyys on osa näiden haasteiden ratkaisua.

Ikääntymisen seurauksena kuntien jo ennestään raskas vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kasvaa, jos järjestelmää ei kyetä muuttamaan. Suurin osa Suomen kunnista ei selviä yksin. Siksi tarvitaan vahva alueellinen julkinen järjestäjä ja toimivat yksityiset markkinat.

Suomen kunnista kaksi kolmasosaa teki tappiollisen tilinpäätöksen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnan väkiluku on vähentynyt kahdessa kolmasosassa kuntia. Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja alueellisiin kasvukeskuksiin jatkuu ennusteiden mukaan. Myös tämä vaatii alueellisen yhteistyön tiivistämistä palveluiden turvaamiseksi.

Miten kunnat pystyvät vastaamaan velvoitteistaan ja palveluistaan ja miten kuntien erilaistuminen otetaan rahoitusjärjestelmässä huomioon? Tähän kysymykseen on vastattava tällä hallituskaudella ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on saatava maaliin.

Kuntien pitää keskittyä ydintehtäviensä järjestämiseen. Monet tehtävät ovat vaativia sisältäen suunnittelua, tuotantoa, hinnoittelua ja valvontaa.

Se tarkoittaa, että palveluiden tuottaminen tulisi eriyttää järjestämisestä. Niissä tehtävissä, joissa on jo toimivat markkinat ja useita eri toimijoita, voidaan kuntatuotannosta luopua.

Yrittäjyyden hyödyntäminen on luontevaa aloittaa tukipalveluista kuten kiinteistönhuollossa, ateria- sekä hallintopalveluista.

Julkisten palveluiden hinnat läpinäkyviksi

Yrittäjyyttä pitää hyödyntää palvelusetelin avulla julkisen hankinnan sijasta.

Palvelusetelissä asiakas nousee hallinnon sijaan keskiöön. Niin pitääkin olla.

Palveluseteli parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä, markkinoiden toimivuutta sekä yhteisten varojen tehokasta käyttöä. Tämä edellyttää, että palvelusetelin hinta lasketaan oikein ja pätevästi. Julkisen toimijan pitää pystyä laskemaan oman tuotantonsa kustannukset aidosti ja kaikki kustannuserät huomioiden. Tähän pitää kannustaa lailla. Avoin vertailu on ainut tapa varmistaa, että yhteisiä verorahoja käytetään vastuullisesti.

Fiksua on laskea julkisen tuotannon kustannukset oikein ja asettaa palvelunsetelin arvo piirun verran summaa pienemmäksi. Siten saadaan säästöä, ja kilpailu poistaa tehottomuutta.

Suomen Yrittäjät vaatii, että seuraava hallitus antaa kansalaisille subjektiivisen oikeuden palveluseteliin, aloittaen sosiaali- ja terveyspalveluista. Oikea hinnoittelu tarvitsee kansallista vetoapua. Kun asiakas haluaa asioida julkisella palveluntarjoajalla, asiointi sinnekin tapahtuisi palvelusetelin kautta.

Kunnallisjohdon seminaarissa koolla yli tuhat kuntavaikuttajaa

Suomen Yrittäjien perinteinen kuntatapahtuma Kunnallisjohdon seminaari on parhaillaan koolla Lappeenrannassa. Koolla on yli tuhat kunnan virkamiestä, valtuutettua ja yrittäjää. Edustettuina ovat yli kolme neljäsosaa Suomen kunnista.

Uusi valmennus kunnille

Suomen Yrittäjät lanseeraa seminaarissa uuden Kuntajohdon yrittäjyysvalmennuksen. Se on koulutus, jolla kuntien viranhaltijoiden yrittäjyysymmärrystä lisätään. Viranhaltijoiden yrittäjyyden ymmärrys on elinvoimaisen kunnan menestyksen salaisuus.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 14.5.2019:

Tarvitaan vaikuttavia työllisyystoimia

Hallitusohjelmassa pitää tunnustaa talouden tosiasiat. Vaikka talous kasvaa, kasvu on hidastumassa. Suomen taloudessa on myös muita ongelmia: otamme edelleen velkaa, työllisyysaste on liian alhainen ja kestävyysvaje suuri. Tilannetta eivät helpota pilvet maailmantaloudessa, Yrittäjät muistuttaa hallitusneuvottelijoita.

Yrittäjät muistuttaa, että uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Ne voivat työllistää enemmän, jos työllistämisen esteitä madalletaan ja paikallista sopimista lisätään. Yrittäjät odottavat uudelta hallitukselta työllisyyttä tukevia vaikuttavia toimenpiteitä.

Työllisyys ei parane itsestään. Yrittäjillä pitää olla kannustimia hakea kasvua, investoida ja työllistää. Siten turvataan myös hyvinvointivaltion taloudellinen perusta.

Yrittäjät kannustaa tulevaa hallitusta rohkeasti purkamaan työllistämisen esteitä ja edistämään myös lakimuutoksin paikallista sopimista. Aivan välttämätöntä on purkaa sopimisen esteitä, jotka syrjivät järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä.

Sopimisen kiellot estävät työehtosopimuksissa sovitun paikallisen sopimisen laajenemisen yleissitovaan kenttään. Ne asettavat myös yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan. Nyt on historiallinen tilaisuus korjata tämä epäoikeudenmukaisuus.

Yrittäjien mielestä yrittäjien verotusta voi uudistaa mutta sitä ei voi kiristää. Osinkoverotuksen kiristäminen leikkaisi kasvua ja työllisyyttä.

Mäkynen tunnustaa, että mahdollinen kansanrintamahallitus aiheuttaa huolia yrittäjille, koska vaalien alla moni Säätytalolla mukana oleva puolue oli kiristämässä yrittäjien verotusta ja torjumassa työmarkkinauudistuksia.

Tämä mikä voi heijastua investointeihin ja työllisyyteen. Siksi on tärkeää, että hallitusohjelma vähentää huolia.

On kuitenkin tärkeä antaa hallitusneuvottelijoille työrauha ja mahdollisuus. Yrittäjät tukee kaikin tavoin hyvän hallitusohjelman rakentumista.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 13.11.2018:

Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa

Yhteistoimintalain toimivuutta koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä.

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta.

Ei kuitenkaan ole perusteltua laajentaa lain soveltamisalaa 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee.
Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonanto- ja muita byrokratiavelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi.

Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä

Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa.

Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt.

Samalla velvoitteen sisältöä laajennettaisiin niin, että irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanottavan irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan, kuitenkin vähintään kahden kuukauden ajan. Velvoitteen kesto voisi siten olla jopa kuusi kuukautta.
Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen myös irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä.

Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä.

On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 22.5.2018:

Yrittäjät haluavat turvaa ja reformeja

Suomen Yrittäjät esitti toissa viikolla jäsenilleen, että nämä maksaisivat työsuhde-etuna henkilökunnalleen työttömyyskassan jäsenmaksun riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon. Etu olisi tarjolla syrjimättä kaikille työntekijöille riippumatta heidän järjestäytymisestään.

Ehdotus on herättänyt odotetulla tavalla keskustelua. Se oli tarkoitus. Tarvitsemme uudistuksia ja niistä keskustelua, jotta kasvu jatkuu, työllisyys vahvistuu, työmarkkinat uudistuvat ja julkinen talous saadaan kuntoon. Ei pidä kuvitella, että Suomen talousongelmat on ratkaistu. Paljon on vielä tekemättä.

Suomen Yrittäjien työvaliokunta haluaa korostaa keskustelun pohjalta muutamia asioita:

• Aloite on suositus työnantajayrittäjille. Muutosturva on tärkeä hyvän työyhteisön ainespuu. Tällä hetkellä lähes viidennes työntekijöistä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolella, vaikka kaikki rahoittavat järjestelmää. Tämä ei ole terve tilanne. On vastuullista huolehtia henkilökunnan muutosturvasta, koska yksikään yritys ei ole turvassa muuttuvien markkinoiden paineelta.
• Yrittäjiltä tullut, lähes pelkästään myönteinen palaute osoittaa, että aloitteelle on tilaus. On erinomaista, että moni on käynnistänyt sen pohjalta valmistelun omassa yrityksessään.
• Keskustelu on osoittanut, että monet ammattiliitot koplaavat harhaanjohtavalla tavalla kassan ja liiton jäsenyydet, vaikka kyseessä on eri asiat. Kassoja valvovan Finanssivalvonnan pitäisi pontevammin edellyttää, että kassojen jäsenmaksut kerrotaan selkeästi eikä liittojen jäsenyyttä myydä väärin perustein työttömyysturvalla, jota liitto ei anna, saati rahoita. Liittojen pitää myös itse selkeyttää viestintäänsä, jotta ketään ei johdeta harhaan.
• Aloite ei ole suunnattu ay-liikettä tai järjestäytymistä vastaan. Ne kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan, jota Yrittäjät puolustaa. Aloite haluaa kitkeä harhauttavaa markkinointia, joka on osaltaan johtanut siihen, että Suomessa työmarkkinajärjestöillä on liikaa valtaa.
• Aloite pyrkii vauhdittamaan työmarkkinareformeja. Suomen Yrittäjät teki suosituksen, kun työmarkkinajärjestöt olivat torjuneet työaikalain uudistamisen siten, että työajoista olisi ollut samanlainen sopimisen vapaus kaikissa yrityksissä. Tulevan hallituksen pitää luoda sääntely, joka turvaa lakiperusteisesti sopimisen vapauden kaikissa yrityksissä ja kaikille työntekijöille järjestäytymisestä riippumatta. Pk-yrityksissä on tutkitusti vahvin luottamus, ja siksi hyvät sopimisen edellytykset.
• Aloite ei ole työehtosopimuksia vastaan eikä SY halua niitä tekemään. Työehtosopimuksia tarvitaan ja niiden tekeminen on työnantaja- ja työntekijäliittojen tehtävä. Niiden rinnalla pitää olla kuitenkin toisin sopimisen oikeus, jos sitä työpaikalla halutaan, koska monella alalla työehtosopimus ei anna riittäviä mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja vahvistaa yrityksen kilpailukykyä työpaikkojen turvaamiseksi. On tärkeä muistaa, että noin 20000 yritystä toimii tes-järjestelmän ulkopuolella. Siksi paikallisen sopimisen kehittäminen ei voi tapahtua vain tes-järjestelmän kautta.
• On sanottu, että SY pelaa aloitteella itsensä paitsioon työelämän uudistamisessa. Suomen Yrittäjät edustaa 115000 yritystä, joista yli 50000 on työnantajia ja jotka työllistävät yrittäjät mukaan lukien 660000. On selvää, että Suomen Yrittäjien pitää olla mukana kaikessa työ- ja yrityselämään liittyvän sääntelyn valmistelussa, kuten muidenkin järjestöjen. Kaikkia järjestöjä pitää kuulla ja jokainen osallistuu valmisteluun jäsenkuntansa mandaatilla. Vaaleilla valittujen päättäjien tehtävä on syytä ottaa itselleen se valta, joka heille kuuluu, varmistaa valmistelun läpinäkyvyys ja se, että kaikki tulevat kuulluiksi. Jokaisen järjestön pitää myös itse ymmärtää mandaattinsa.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 3.10.2017:

Työehtosopimuksiin tarvitaan palkkamalttia ja joustavuutta

Monet työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paraikaa työehtosopimuksista. On välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta, että työehtosopimuksissa edistetään merkittävällä tavalla paikallista sopimista ja yleiskorotukset ovat mahdollisimman pieniä.

Maailman talousfoorumin WEF:n juuri julkaisema kilpailukykyvertailu osoittaa, että palkanmuodostus on Suomessa edelleen maailman jäykintä. Suomi on koko vertailun viimeinen, sijalla 137, palkanmuodostuksen joustavuudessa. WEF:n vertailu kertoo, että toistaiseksi liitot eivät ole kyenneet parantamaan Suomen asemaa palkanmuodostukseen liittyvissä asioissa.

Tämä kertoo karulla tavalla suomalaisen työmarkkinajärjestelmän valuvioista. Avoimen talouteen ei sovi keskitetty sopiminen. Työehdoista pitää sopia mahdollisimman laajalti yrityksissä, jotka kohtaavat kukin eri tavalla kansainvälisen kilpailun. Paras olisi, että laissa tai liittojen välillä sovittaisiin vain minimipalkat, ja kaikki muu sopiminen olisi mahdollista työpaikoilla, jos sitä siellä halutaan.

Kun avoimen talouden edellyttämä työpaikkasopiminen etenee tuskallisen hitaasti liittojen kautta, on tärkeää avata tilaa yrityskohtaiselle sopimiselle lakitietä. Yrityksille pitää antaa mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Tämä on tehtävä tavalla, joka ei syrji ketään. Hallituksen pitää toteuttaa tältäkin osin oma ohjelmansa eikä jäädä työmarkkinaosapuolten vangiksi.

Suomen nykyinen sopimismalli kumpuaa suljetun talouden ajalta. Korkea työttömyys, pitkään vallinnut heikko talouskehitys ja työllisyysasteen hidas paraneminen kertovat sen heikkouksista. Se on vääränlaista sopimista avoimen talouden Suomessa.

Järjestelmä on huono, jos samalla ei ole mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti toisin kuin työehtosopimuksissa lukee. Yritysten erot toimialojen sisällä ovat suuria. Yksi ratkaisu on suurelle osalle väärä tai tarjoaa liian vähän mahdollisuuksia joustaa. Myös alakohtaiset erot ovat suuria.

Elinkeinoelämän EK lopetti viime vuonna aivan oikein keskitetyn sopimisen. Vastuu siirtyi liitoille. Liittojen sopiminen on yritysten näkökulmasta kuitenkin lähes yhtä keskitettyä. Vaikuttaa, että vientiliittovetoinen sopiminen on keskitettyä sopimista uusissa vaatteissa.

Tarvitaan radikaali muutos kohti hajautettua työpaikkakohtaista sopimista, joka mahdollistaa jokaisessa yrityksessä sen tilanteeseen sopivan mallin. Pitää muistaa, että jopa 62000 yritystä harjoittaa vientiä tai toimii muuten maailmalla. Myös useimmat kotimarkkinayritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun.

Avoimessa taloudessa yritykset hakevat joustoja tavalla tai toisella. Tällä hetkellä se tapahtuu yrittäjyyden ja vuokratyövoiman kasvun, harmaan sopimisen ja maasta muuttamisen kautta. Joillekin yrityksille nämä sopivat mutta monille ei. Siksi Suomen työllisyys on kilpailijamaita heikompi.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 29.8.2017:

Yrittäjien viesti budjettineuvotteluihin: Rakenteellisia uudistuksia pitää edistää nyt

Valtiovarainministeriö (VM) esittää 2018 talousarvioesityksessään, että valtio ottaa uutta velkaa 3,4 miljardia euroa. Velanottotarve pienisi tästä vuodesta. Myönteinen kehitys on suurelta osin suhdannetilanteen seuraus. Valtion verokertymät ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Tässä suhdanteessa valtiontalouden tasapainottamistavoitteen tulisi olla kunnianhimoisempi ja pohjautua myös rakenneuudistuksiin, jotka erityisesti vahvistavat työllisyysastetta. Ehdotettu budjetti ei katkaise velkaantumista eikä nosta kansantalouden tuotantopotentiaalia.

Hallituksen tulee välittömästi aloittaa järjestelmällinen julkisten menojen ja verotukien arviointi julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ikärakenteesta johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu merkittäviä lisäpaineita. Olisi suuri virhe nojautua vain suhdanteiden vetoon. Velan vähentäminen on myös tarpeellista varautumista tuleviin talouskriiseihin.

Julkisia menoja ja verotukia karsittava

Hallituksen tulee karsia myös julkisia menoja ja verotukia. Menojen leikkaamisen kriteerinä tulee olla taloudellinen vaikuttavuus. Hallituksella on riittävä tieto siitä, mitkä menot ovat talouskasvun kannalta järkeviä ja välttämättömiä ja mitkä ovat esimerkiksi yrittäjyydelle haitallisia.

Yritystukiremontti tulee tehdä kokonaisuudistuksena eikä osittaisena ja sattumanvaraisena, ja siten, että yritykset pystyvät ennakoimaan muutoksia riittävän ajoissa. Jotkut yritystuet ovat vastakin tarpeen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyvä alueellisen kuljetustuen leikkaaminen ei nyt ole perusteltua. Tuen poisto iskisi suomalaiseen yrittäjyyteen, sillä se lisää teollisuuden kustannuksia ja kohdistuu erityisesti pieniin kotimaisiin yrityksiin maakunnissa, joiden kasvu on muutenkin hidasta. Alueellisen kuljetustuen lakkauttaminen asettaisi kotimaiset yrittäjät mahdottomaan tilanteeseen verrattuna ruotsalaisiin yrityksiin. Ruotsissa vastaava tuki on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Suomen Yrittäjät kannattaa valtiovarainministeriön esitystä siitä, että Business Finlandin käynnistysvaiheeseen panostetaan. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisiä pk-yrityksiä. Business Finland tarvitsee resursseja, jotta tämä tavoite voisi toteutua.

Työllistämistä on helpotettava

Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen irtisanomiselle on oltava asialliset ja painavat perusteet. Kynnys irtisanomiselle on käytännössä erittäin korkea. Liian tiukaksi asetettu yksilöperuste vaikuttaa haitallisesti varsinkin pienimpien yritysten palkkaushalukkuuteen, koska epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.

Palkkaamista voi helpottaa lieventämällä työsopimuslaissa olevia työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä tulisi muuttaa niin, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy tai vaihtoehtoisesti hyväksyttävä peruste. Vastaava on tehty monissa kilpailijamaissa. Lähes 70 prosenttia yrittäjistä uskoo sen lisäävän työllisyyttä. SY:n arvion mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä seuraavien muutaman vuoden ajanjaksolla. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi paikallisen sopimisen lisäämisen ohella merkittävä työllisyyttä vahvistava rakenteellinen reformi.

Yrittäjän asemaa parannettava perhevapaauudistuksessa

Perhevapaauudistus on tervetullut. Yrittäjät esittää, että tilapäisestä hoitovapaasta ja raskauden aikaisista lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset korvataan yrityksille verovaroista. Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on otettu huomioon 2017 voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus. Noin puolet kuluista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa alle kymmenvuotiasta sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden. Näitä tilapäisen hoitovapaan kustannuksia ei korvata työnantajille. Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät raskauden aikaiset sairauspoissaolot. Yhteensä kulut ovat noin 145 miljoonaa euroa vuodessa.

On oikein, että vanhempi hoitaa sairasta lasta kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä. Tämä valuvika vaikeuttaa nuorten naisten työllisyyttä ja heikentää syntyvyyttä. On yhteiskunnan tehtävä tukea sairaan lapsen hoitoa, ei työnantajayrittäjän.
Valtaosa Suomen työnantajayrityksistä on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. Erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajayrittäjät ovat vaikeuksissa. Yritystä uhkaa jopa kassakriisi, kun yritys maksaa palkan poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

Perhevapaakeskustelussa on esitetty, että isille ja äideille tulisi pakkokiintiöt ja perheiden mahdollisuuksia valita kotiin jäävä rajoitettaisiin. Yrittäjät ei kannata tätä, koska pienen yrityksen toiminta on usein riippuvaista äidin tai isän panoksesta. Siksi perheillä pitää olla mahdollisimman laaja mahdollisuus valita, kuka jää lasta hoitamaan. Tarvitaan myös nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Arvonlisäverollisen toiminnan raja ja liukuvan huojennuksen raja nostettava

Tässä suhdanne- ja julkisen talouden tilanteessa mittaville veronalennuksille ei ole tilaa. On kuitenkin huolehdittava, että verotuksen taso ei nouse. Verotuksen rakenteessa tulisi liikkua suuntaan, jossa välitöntä verotusta voitaisiin alentaa. Hallituksen tulee siis edelleen jatkaa verojärjestelmän kehittämistyötä.

Hallituksen tulee kuitenkin nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä, jotka johtuvat ahtaasta verollisen toiminnan rajasta. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Arvonlisäveron alarajan korotus kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja.

Luovutusvoitto- ja varainsiirtoveron muutoksilla apua omistajanvaihdoksiin

Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Luovutusvoittoverotuksessa tulee ottaa käyttöön sama maksuperiaate kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksut ja verot toteutuvat samana vuonna ja yritysvarallisuuden omistajanvaihdosten varainsiirtoveron ajankohta tulee muuttaa maksuperusteiseksi.

Sääntelyn järkeistämistä jatkettava

Sääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. On haettava keinoja, joilla koko sääntelyjärjestelmää saadaan parannettua pysyvästi. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. Hallituksen tulee asettaa tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien kulujen vähentäminen neljänneksellä seuraavien viiden vuoden aikana.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 13.12.2016:

Kotimainen yrittäjyys huomioitava sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on ratkaisevassa vaiheessa. Hallitus on linjannut, että uudistus tehdään niin, että pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet toimia sote-toimialalla ja tarjota palveluita turvataan.

Sote-uudistuksen päätöksillä ratkaistaan, onko ammatinharjoittajilla, yksinyrittäjillä ja pk-yrityksillä jatkossa mahdollisuuksia toimia. Jotta kotimaista sote-yrittäjyyttä on myös tulevaisuudessa, pitää uudistuksessa varmistaa seuraavat keskeiset seikat:

1. Järjestäjän ja tuottajan selkeä ja ehdoton erottaminen on välttämätöntä

Erottamalla järjestäminen ja tuottaminen selkeästi toisistaan syntyy riittävän vahva järjestäjä, joka pystyy johtamaan kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuotantoa asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi. Vain järjestäjän ja tuottajan erottaminen mahdollistaa erilaisten tuottajien avoimen vertailun ja tasapuolisen kohtelun. Avoin vertailu on ainut tapa varmistaa, että yhteisiä verorahojamme käytetään vastuullisesti.

Demokraattisesti valitulla järjestäjällä pitää olla valta päättää, mitä palveluja maakunta järjestää, asukkailleen antaa ja millä rahalla. Tuottaja ei saa vaikuttaa näihin päätöksiin.

Julkista valtaa käyttävien henkilöiden pitää olla järjestäjän eli maakunnan palveluksessa. Jos valtaa delegoidaan, sitä pitää delegoida samoilla säännöillä kaikille tuottajille, ei yksin maakunnan omistamalle tuottajalle.

2. Suoran valinnan piiriin kuuluvien palvelujen laajuus on merkittävä päätös

Valinnanvapaudessa suoran valinnan palvelujen laajuus on merkittävä päätös. Peruskokonaisuuteen tulee kuulua vain peruspalvelujen ydin. Tämä tarkoittaa yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palveluita sekä sosiaalipalvelujen ohjausta. Muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee tuottaa setelijärjestelmän tai henkilökohtaisen budjetin avulla.

Tällainen valinnanvapauden malli mahdollistaa sen, että laajalla kirjolla eri kokoisia toimijoita on mahdollisuus toimia peruskokonaisuuden tuottajana.

3. Maakunnat pitää velvoittaa käyttämään setelijärjestelmää ja
henkilökohtaista budjettia

Maakunnat pitää velvoittaa järjestämään suoran valinnan palvelupakettiin kuulumattomat peruspalvelut palvelusetelityyppisellä järjestelmällä tai henkilökohtaisella budjetilla.

Sote-alan yrittäjyyden näkökulmasta näiden palvelujen tuominen mahdollisimman laajasti valinnanvapauden piiriin on erittäin merkittävää. Näillä toimialoilla, esimerkiksi fysioterapia, kotiin vietävät palvelut, päivätoiminta, asumispalvelut, toimii paljon pk- ja yksinyrittäjiä ja täällä on myös eniten uutta yrittäjyyspotentiaalia. On äärimmäisen tärkeää, että kotimaiselle yrittäjyydelle annetaan vahva kasvualusta. Tämä onnistuu palvelusetelityyppisellä järjestelmällä.

Setelijärjestelmää tulee käyttää osana monituottajamallia myös valinnanvapauden piiriin kuulumattomien palvelujen tuotannossa.

4. Valinnanvapaus luo lähipalveluita

Suomen Yrittäjät korostaa, että yllä kuvatun kaltainen valinnanvapausmalli mahdollistaa lähipalvelut, sillä suppeamman palveluvalikoiman perusyksiköitä ja erikoistunutta yrittäjyyttä syntyy myös pienemmän asukasmäärän alueille ja maaseudulle. Samalla malli ehkäisee keskittämistä ja mahdollistaa valinnanvapauden toteutumisen kaikissa maakunnissa.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 13.12.2016:

Kasvupalvelut keskeinen osa maakuntauudistusta

Osana sote- ja maakuntauudistusta on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltu kasvupalvelu- ja aluekehitysjärjestelmän uudistusta. Hanke on edennyt lakiluonnosvaiheeseen. Suomen Yrittäjät on edustettuna hankkeen ohjausryhmässä.

Suomen Yrittäjät toteaa kannanottonaan kasvupalvelu- ja aluekehitysjärjestelmän uudistuksesta seuraavaa:

1. Uudistuksen päälinjat kannatettavia

Uudistuksen keskeiset ratkaisut ovat kannatettavia. Valtakunnallisten ja maakuntien kasvupalveluiden määrittäminen on esitetty tehtäväksi tavalla, jossa yrityksille suunnatut ja muut palvelut muodostavat nykyistä tasapainoisemman ja tehokkaamman kokonaisuuden.

Uudistus selkeyttää palvelujärjestelmää ja kunkin toimijan vastuita sekä erityisesti lisää palveluiden asiakaslähtöisyyttä Palveluiden on muodostettava saumaton ketju maailmalta maakuntiin ja kuntiin sekä kunnista ja maakunnista maailmalle.

2. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen luo markkinoita

Kasvupalveluiden järjestämisen lähtökohdaksi on otettu palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan. Valtakunnan kasvupalveluiden järjestämisvastuussa olisi työ- ja elinkeinoministeriö, ja maakunnat vastaisivat oman alueensa kasvupalveluiden järjestämisestä.

Suomen Yrittäjät pitää omaksuttua mallia toimivana. Perusteltu on myös ratkaisu, jonka mukaisesti maakunnat voisivat itse tuottaa kasvupalveluita vain markkinapuutetilanteissa. Toisin sanoen maakuntien oma tuotanto tulee kyseeseen viimesijaisena vaihtoehtona.

Ehdotettu malli johtaa siihen, että Suomeen syntyy toimivammat yrityspalvelumarkkinat. Julkisten panostusten vaikuttavuus paranee, kun vahvistuva asiakasohjaus vaikuttaa palveluiden hintaan ja laatuun. Samalla julkista tuotantoa vähentämällä edistetään kokonaan yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymistä.

3. Maakunnilla tärkeä tehtävä Team Finland -toimijana

Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen on tärkeä osa valmisteilla olevaa uudistusta. Valtakunnallisten ja maakunnallisten palveluiden on toimittava saumattomana ketjuna, kuten yllä on todettu.

Suomen Yrittäjät korostaa, että kuhunkin maakuntaan tulee organisoida riittävän yrittäjä- ja yrityslähtöinen kansainvälistymisen edistämisen malli. Nyt nimitettävien ja myöhemmin maakuntien palvelukseen siirtyvien Team Finland –koordinaattoreiden tärkein tehtävä on luoda maakunnan omiin vahvuuksiin nojaava verkosto, joka varmistaa sen, että palveluita tarvitsevat yritykset saavat ne käyttöönsä helposti.

4. Kuntien elinkeinopalveluilla merkittävä rooli jatkossakin

Uudistuksen yhteydessä on keskusteltu kuntien roolista kasvupalveluiden järjestäjänä ja tuottajana. Vaikka annettava lainsäädäntö ei koske kuntien toimintaa, on välttämätöntä, että kuntien elinvoimapalvelut nähdään osana kokonaisuutta. Suomen Yrittäjät katsoo, että kuntien nykyiset kehittämispalvelut eivät ole uhattuina tässä uudistuksessa. Kuntien elinkeinopalvelut ja kehittämisyhtiöt sekä seudulliset kehittämisyhtiöt voivat jatkaa yritysten palvelemista.

Ne voivat tarjota palveluitaan myös maakunnille. Tällöin on perusteltua, että kuntien palvelut ovat samalla viivalla kuin yksityinen palvelutuotanto. Kunnille tai niiden omistamille organisaatioille ei siis ole perusteltua luoda erityisasemaa kasvupalveluiden tuottajina maakunnille. Kuntayhtiöt voivat osallistua palveluiden tarjoamiseen silloin, kun toiminnan kilpailuneutraaliudesta pidetään huolta.