Eurovaalit 2024 – elinvoimainen Varsinais-Suomi
Pk-yritykset luovat vaurautta ja hyvinvointia EU:hun. Yrittäjät haluavat kilpailukykyisen, yrittäjämyönteisen ja hyvinvoivan Euroopan unionin. Elinvoimainen Varsinais-Suomi rakentuu muun muassa vireästä elinkeinoelämästä, reilusta kilpailusta, maakunnan saavutettavuudesta ja toimivasta infrasta. Elinvoimaisella ja saavutettavalla Varsinais-Suomella on suuri merkitys myös koko Suomen talouden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Miten Varsinais-Suomen elinvoimaa tuetaan EU:n kautta? Millainen on yrittäjyyden merkitys alueemme ja EU:n elinvoimalle? Erityisesti näistä teemoista Varsinais-Suomen Yrittäjät haluaa puhua vuoden 2024 eurovaaleissa:
Teema 1: Varsinais-Suomi on maamme portti länteen
Nopeat liikenneyhteydet ja Varsinais-Suomen hyvä saavutettavuus parantavat talouden suorituskykyä ja vauhdittavat työvoiman liikkuvuutta. Varsinais-Suomi on liikenneväylien osalta kaikkien liikennemuotojen risteyskohta.
Suomen tulee saada nykyistä enemmän EU-rahoitusta liikenneinfrahankkeisiin. Tällä hetkellä EU-rahoitus kohdistuu vahvasti raideinfraan. Sitäkin tarvitaan, mutta yrittäjille olisi tärkeää, että rahoitusta voisi saada myös muihin elinkeinoelämälle tärkeisiin hankkeisiin – esimerkiksi tiestön parantamiseen.
Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut Suomen logistiseen asemaan monella tavalla. Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää vahvistaa Suomen logistisia yhteyksiä länteen ja hyödyntää tässä EU-instrumentteja.
Varsinais-Suomi on maamme merellinen portti länteen lento- ja raideyhteyksiä unohtamatta. Yhteyksillä Eurooppaan on suuri merkitys Varsinais-Suomen ja koko maan elinvoimalle. Turun lentoaseman toimintaedellytysten kehittäminen ja verkostoperiaatteen ylläpito ovat keskeisiä Varsinais-Suomen ja koko maan kansainvälisessä saavutettavuudessa ja yritysten mahdollisuuksissa kansainvälistyä.
Suomen maantiekuljetuksissa käytetään erityyppisiä raskaita ajoneuvoja enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä on huomioitava EU-sääntelyssä.
Varsinais-Suomen ainutlaatuinen saaristo elävöityy yrittäjyydellä ja monipaikkaisuudella sekä liikenne- ja verkkoyhteyksiä kehittämällä. Saariston elinvoimaa on tuettava muun muassa ohjaamalla kehityshankkeisiin EU:n eri rahoitusinstrumenttien varoja.
Teema 2: EU-raha sinne missä kasvua luodaan
EU-rahoitus tulee kytkeä kilpailukykyä ja uudistamista lisääviin toimiin kasvualueilla. Euroopan unionin koheesiopolitiikka on vanhentunut. Nykyinen rakennerahastorahoitus ei huomioi aluekehityseroja suuralueiden sisällä, eikä tue kasvua edistävien investointien liikkeellelähtöä Suomen niin kutsutun kasvukolmion sisällä (Turku-Tampere-Helsinki). Yritystukien maantieteellinen kohdentaminen vääristää kilpailua ja jättää potentiaalisia kasvun ja kehityksen hankkeita ja alueita ilman tukia.
Koheesiopolitiikasta on siirryttävä kasvun ja kehityksen tukemiseen. Lisäksi on panostettava rahoituksen vaikuttavuuteen. EU-rahoituksella tulisi tukea talouden kestävää uudistumista sekä investointeja, jotka parantavat kilpailukykyä. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä niille alueille, jossa rahoitus voi tuottaa eniten määrällisiä ja vaikuttavia muutoksia. Varsinais-Suomi on tällainen alue.
EU:lla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistäjänä, ja yritykset ovat keskeinen osa tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä. EU:n tulee jatkossa lisätä EU-innovaatiohankkeiden saavutettavuutta pk-yrityksille. Myös EU-ohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa-ohjelma, on valjastettava paremmin pk-yritysten palvelukseen.
Teema 3: Työllistämisen helpottaminen ja työvoiman saatavuus
Pk-yritysten on oltava edustettuna EU:n työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelussa. Keskimäärin eurooppalaisissa yrityksissä on viisi työntekijää. Onkin tärkeää, että valmistelussa edustettuna on riittävästi myös pk-yrityksiä.
Työmarkkinoita koskevaa eurooppalaista ylisääntelyä on vältettävä. EU:n työ- ja sosiaalilainsäädännössä on pyrittävä yleisluonteisempaan ja tavoiteluonteiseen sääntelyyn yksityiskohtaisten sääntöjen luomisen sijaan. Jäsenvaltioille on jätettävä liikkumavaraa toteuttaa uudistuksia työmarkkinoilla.
Työntekijöiden ja yrittäjien liikkuvuutta on sujuvoitettava. Työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti osaajien liikkuvuutta tulee edistää. EU:ssa tulisi varmistaa, että työntekijät ja yrittäjät ovat riittävän sosiaaliturvan piirissä myös rajat ylittävissä tilanteissa.
Maahanmuuttajissa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja yrittäjyys edistää kotoutumista. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistäviä palveluja tulee kehittää ja tukea myös EU-tasolla.
Koulutuspolitiikasta on siirryttävä kohti laajempaa osaamispolitiikkaa ja nimitettävä tästä vastaamaan eurooppalainen osaamiskomissaari. Osaamiskomissaari voi vahvistaa yhteyttä työelämän ja koulutuksen välillä, laajentaa työssä tapahtuvan oppimisen tarjontaa ja mahdollisuuksia sekä varmistaa, että oppijoiden taidot vastaavat yritysten tarpeita.
Yrittäjien taitojen parantaminen halki yrittäjätaipaleen vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja asiakastyytyväisyyttä. Yrittäjien osaamista voidaan täydentää yrittäjyyskoulutuksella, mentoroinnilla ja saavutettavien oppimistyökalujen kuten verkkokoulutusten avulla.
Teema 4: Järkeä sääntelyyn
Yrityksiä ei tule ylisäännellä kuoliaaksi hyvääkään tarkoittavalla sääntelyllä. Yrityksille tulee antaa hengitystilaa, jotta ne voivat huolellisesti toimeenpanna uudistettua EU-lainsäädäntöä. Esimerkkinä toimii ilmasto-, digitalisaatio- ja vastuullisuussääntely. Lainsäädännön tulee olla ymmärrettävää ja ennakoitavaa ja sitä tulee myös rohkeasti tarkistaa ja purkaa, jos se ei vastaa tarkoitustaan.
EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista, yksiselitteistä ja ymmärrettävää. Lähtökohtana täytyy olla yrittäjien ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin vastaaminen. Eurooppalaisten yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi EU-lainsäädäntö ei saa jättää tulkinnanvaraa eri maiden jäsenvaltioille ja viranomaisille. Lisäksi olisi vältettävä yrityksiin kohdistuvan lainsäädännön muuttamista liian usein.